Vuoden 2017 tulokset

Psst. Kyselyn 2018 vastausaika on käynnissä, tästä pääset vastaamaan kyselyyn ja vaikuttamaan nuorten lääkärien koulutus- ja työoloihin.

Ranking

Valtakunnallisessa selvityksessä pärjäsivät parhaiten terveyskeskukset. Täydet viisi tähteä ansainneista koulutuspaikoista viisi seitsemästä oli terveyskeskuksia. Lisäksi keskussairaalat pärjäsivät hyvin. Yliopistosairaaloista parhaiten pärjäsi Oulun ja Turun yliopistolliset sairaalat.

Tyytyväisimmät erikoistujat löytyivät reumatologian, työterveyshuollon ja psykiatrian erikoisaloilta. Vähiten tyytyväisiä oltiin syöpätauteihin, patologiaan, plastiikkakirurgiaan ja neurologiaan erikoistuvien joukossa

Koko maan tasolla tarkasteltuna terveyskeskuksissa ja kunnallisissa sairaaloissa (keskussairaaloissa) työskentelevät erikoistuvat olivat tyytyväisimpiä erikoistumiseensa.

Maantieteellisesti tyytyväisimmät erikoistuvat sijoittuivat Vaasa, Etelä-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan sairaanhoitopiireihin. Osassa sairaanhoitopiireistä vastaisten määrä jäi kuitenkin alhaiseksi, ja niiden osalta tulosta voi pitää vain suuntaa-antavana.

 

Vastaajilta kysyttiin, suosittelisivatko he kyseistä koulutuspaikkaa ystävälle tai kollegalle asteikolla 1–10, jonka perusteella laskettiin net promoter score (NPS-luku) kullekin koulutuspaikalle. NPS-kysymyksen perusteella koulutuspaikoille myönnettiin 1–5 tähteä suositeltavuuden mukaan. Keskimääräinen NPS oli 17,3, kolme tähteä.

Ohjaus ja koulutus

Kaikista vastaajista 55 % sai tietää työsuhteen alussa ohjaajansa. Lähes puolet vastanneista erikoistuvista lääkäreistä ei siis tiennyt kuka heitä ohjaa työssään.

” Mukava työryhmä ja ylilääkäri, joka on helposti lähestyttävä, ymmärtävä ja hyvin koulutusmyönteinen. Saa suunnitella oman työnkuvansa ja tehdä töitä yksilöllisen jaksamisensa mukaan. Työryhmän työnohjauksen lisäksi saa yksilöllistä ja case-työnohjausta. Kollegoita voi konsultoida tarvittaessa."

Lähes 64 % vastaajista ei oltu varattu ohjaukselle säännöllistä aikaa. Ohjaus siis tapahtui usein lennosta ja epävirallisissa tilanteissa. Mahdollisuutta keskustella vanhempien kollegoiden kanssa esim. lounaalla arvostettiin. Parhaiksi arvioitujen koulutuspaikkojen vastauksissa nouseekin esille ohjauksen ja palautteen säännöllisen saamisen arvostaminen.

” erikoistumisvaiheen haasteellisuus on otettu huomioon siten, että meillä on työnohjausta ryhmämuotoisena noin 4-6 vkon välein.”

Kysymys siitä, oliko ohjaajalla todellisuudessa käytettävissä aikaa erikoistuvan ohjaukseen, jakoi vastaajia. Lähes puolet vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen kanssa, että ohjaajalla oli päivittäin käytettävissä aikaa heidän ohjaukseensa. Tämä kuvastaa terveydenhuollon arjen kiireellisyyttä.

"Olen itse pitänyt myös oikeuksistani kiinni ja ohjelmoinut itselleni viikottaisen konsultaatiotunnin, johon ylilääkäri suhtautui myönteisesti, vaikka se viekin työaikaani. Käymme yhdessä ohjaajan kanssa myös Käypä hoito -suosituksia läpi, minunkin toiveesta, jotta saisin mahdollisimman paljon YEK-koulutuksesta irti. Toivottavasti jokainen YEK-koulutettava voi yhtä paljon vaikuttaa omaan työnkuvaan ja oppimiseen myös."

Vain 13 % vastaajien työpaikoilla oli käytössä palautteenantojärjestelmä, mikä on harmillisen vähän. Jatkuva palautteen saaminen ja antaminen olisi tärkeää koko työyhteisölle ei vain erikoistuville.

Ilahduttavasti noin 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että työpaikoilla järjestetty koulutus oli laadukasta.

Yli 90 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa, että kollegoja on helppo konsultoida työpaikoilla. Hyvin kyselyssä menestyneiden koulutuspaikkojen vastauksissa korostui hyvä ja avoin suhde vanhempiin kollegoihin, heidän aikaansa selvästi arvostettiin.

"Työilmapiiri on kannustava, työn sisältöön saa vaikuttaa, ketä tahansa voi konsultoida, työtaakka on inhimillinen. Lämpimästi suosittelen."

"Olen itse pitänyt myös oikeuksistani kiinni ja ohjelmoinut itselleni viikottaisen konsultaatiotunnin, johon ylilääkäri suhtautui myönteisesti, vaikka se viekin työaikaani."

"Huippu työilmapiiri, jossa kaikki seniorit ovat hyvin koulutus - ja konsultaatiomyönteisiä. Työn kuormitus on juuri sopiva."

Työolot

 

90 % vastaajista oli saanut takapäivystäjältä tarvitsemansa avun. Niiden erikoistuvien kohdalla, joilla takapäivystäjä oli kieltäytynyt tulemasta paikalle, tilanne oli kuitenkin traumaattinen. Osa sai kuitenkin konsultaatiota puhelimitse ja joillakin kyllä-vastanneista ei ollut takapäivystäjää ollenkaan. Takapäivystäjällä tarkoitetaan kokeneempaa lääkäriä, joka tulee tarvittaessa auttamaan päivystykseen.

Vain vastaajista 45 % ilmoitti saavansa ylitöistä korvausta. Osalla ylityöt vaihdettiin vapaisiin, mutta niiden järjestelyissä oli usein ongelmia. Huolestuttavaa on, että 16 % vastaajista ei tiennyt maksetaanko ylitöistä korvauksia.

Vastaajista 68% piti työnsä kuormittavuutta sellaisena, että oppiminen on mahdollista. 22% piti työtään liian kuormittavana oppimisen kannalta. 10 % ei osannut sanoa, mutta avoimissa vastauksissa ilmeni kuormittavuuden suuri vaihtelu.

Vastaajista 53% on kokenut, että potilasturvallisuus on vaarantunut päivystyksen kiireen vuoksi joskus tai usein. Avoimissa vastauksissa kritisoitiin 24 tunnin päivystysvuorojen pituutta ja raskautta.

Vastaajista suurin osa ei tehnyt tutkimusta, mutta ne jotka tekivät, olivat saaneet hyvin tutkimusvapaita.

Vastaajat

Vastaajista 70 % oli naisia, joka vastaa hyvin vastaajakunnan sukupuolijakaumaa. Vastaajien keski-ikä oli 32 vuotta.

Vastaajista 82 % suoritti erikoistumiskoulutusta ja 14 % yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK), joka antaa oikeudet toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana EU-maissa. Suurin osa nuorista lääkäreistä suorittaa YEK-vaiheen ennen erikoistumiskoulutuksen aloittamista.