Tässä sarjassa Nuori Lääkäri -lehden toimitus poimii ”ajankohtaisimpia” tiedeuutisia. Tänään pureudutaan perheen ja syntymäpäivän merkitykseen myöhemmässä elämässä.

 

Kannattaako syntymäpäivänä leikata (muutakin kun kakkua)? 

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako se, että operatööri leikkaa omana syntymäpäivänäänpotilaiden kuolleisuuteen (Kato H, Jena A, Newhouse R, Tsugawa Y. Patient mortality after surgery on the surgeon´s birthday: observational study. 2020. BMJ). Potilaan kuolema määriteltiin leikkauksesta johtuvaksi, jos se tapahtui 30 päivän sisällä toimenpiteestä. Yhteensä 980 876 toimenpidettä 47 489 kirurgin tekemänä sisällytettiin aineistoon.  Kirurgin leikatessa omana syntymäpäivänään kuolleisuusaste oli 7 % ja muina 364 päivänä vuodessa 5,6 % (P=0.03). Kirjoittajat toteavat päätelmässään, että vaikuttaisi siltä, että kirurgien oman elämän tapahtumat voivat myös vaikuttaa työntekoon. Vastauksena otsikon kysymykseen: kirurgien tulisi välttää muuta kuin kakun leikkaamista omana syntymäpäivänään.

 

Periytyykö lääkäriys?

Ruotsalainen tutkimusryhmä selvitti tutkimuksessaan kolmen sukupolven ajalta lääkärin ammatin perinnöllisyyttä ja perinnöllisyyden muutosta kolme sukupolvea kattavassa rekisteritutkimuksessa (Polyakova M;, Persson P, Hofmann K, Jena A, R Newhouse. Does the medicine run in the family -evidence from thee generations of physicians in Sweden: retrospective observational study. 2020. BMJ). 27 788 lääkärin aineistossa: 14 %:lla lääkäreistä toinen vanhemmista oli lääkäri ja 2 %:lla molemmat vanhemmat olivat lääkäreitä. Lääkäriyden perinnöllisyys oli kasvanut ajan saatossa: 1950-59 syntyneistä lääkäreistä vain 6 %:lla toinen vanhemmista oli lääkäri, kun 1980-1990 syntyneistä jo 20 %:lla ainakin toinen vanhemmista toimi lääkärinä (P<0.001). Muita ammattiryhmiä (esimerkiksi juristit) tarkasteltaessa vastaavaa muutosta ei havaittu. Tutkijat toteavat päätelmissään, ettei lääkäriyden perinnöllisyys johdu pelkästään ammattiin liittyvistä ansioista tai sosioekonomisesta statuksesta, sillä muissa korkeasti koulutetuissa ammattiryhmissä vastaavaa trendiä ei ole havaittu.

Allekirjoittaneen oma huomio: voisiko periytyvyyden lisääntyminen johtua ainakin osittain lääkärikunnan naisistumisesta verrattuna 1950-lukuun. Tätä alkuperäisessä artikkelissa ei kuitenkaan huomioida. 

 

Voiko syntymäpäivästä ennustaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta? 

Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä selvitti naisten syntymäkuukauden ja vuodenajan vaikutusta sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen vuonna 1976 aloitetussa prospektiivisessa tutkimuksessa (Zhang Y, Devore E, Strohmaier S, Grodstein F, Schernhammer E. Birth month, Birth season, an overall and cardiovascular disease mortality in US women: prospective cohort study. 2019.BMJ ) Seurantaaikana rekisteröitiin yhteensä 8360 sydän- ja verisuonitautikuolemaa. Iän ja sosioekonomisen statuksen suhteen vakioidussa monimuuttujaanalyysissä huhtikuussa syntyneillä havaittiin olevan korkein kuolleisuus, kun taas matalin kuolleisuus oli joulukuussa syntyneillä. Erotus suhteellisessa riskissä näiden kuukausien välillä oli 17,89 %. Tutkimusryhmä ei löytänyt selitystä sille, miksi huhtikuussa syntyneillä havaittiin suurempi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus. Koska syntymäpäiväänsä ei voi valita, ei tätä riskiä voi valinnoillaan pienentää.

 

Enni Sanmark, LT

Omassa tutkimustyössään kirjoittaja ei tee yhtä vahvoja päätelmiä yksittäisten tutkimusten perusteella

Tällä palstalla Nuori Lääkäri -lehden toimitus esittelee ”ajankohtaisimpia” tiedeuutisia.

 

Suoratoistopalvelun hittisarja ja kuolleisuuslukuja

Koronapandemia on tuonut kotisohville niin valtakunnan päivittäiset kuolleisuusluvut kuin myös mielin määrin aikaa kuluttaa suoratoistopalveluiden tarjoamaa viihdettä. Australialainen kaksikko R. Lystad ja B. Brown ovat selvittäneet hittisarja Game of Thronesin hahmojen kuolleisuutta joulukuussa 2018 julkaistussa tutkimuksessaan (Lystad RP, Brown BT. ”Death is certain, the time is not”: mortality and survival in Game of Thrones. Inj Epidemiol 2018; 5:44).

Kaksikko sai selville, että todennäköisyys hahmon kuolemalle sarjan aikana on korkea ja mortaliteetti seuraavan tunnin aikana ensiesiintymisestä sarjassa on 14%. Ensimmäisen seitsemän kauden aikana yli puolet sarjan olennaisista hahmoista oli kuollut – suurin osa väkivaltaisesti. Vaikka toimitus normaalioloissa suositteleekin sarjaa varauksetta, voi tässä maailman tilanteessa olla viisaampaa ahdistuksen minimoimiseksi katsella jotain, jossa hahmot säilyvät hengissä yli tunnin.

 

Number needed to dress

Vuonna 2020 on puhuttu paljon lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan vaatetuksesta ja ennen kaikkea asusteista hoitotilanteissa. Australialainen ryhmä on tutkinut lääkäreiden vaatetuksen vaikutusta potilas-lääkäriluottamussuhteen rakentumiseen jo lähes 20 vuotta sitten (Nair BR, Attia JR, Mears SR, Hitchcock KI. Evidence-based physicians’ dressing: a crossover trial. Med J Aust 2002; 177:681-682).

Ryhmä selvitti prospektiivisessa ristikkäiskokeessaan (crossover trial), että erityisesti nenälävistykset vähensivät potilaan luottamusta hoitavaan lääkäriin. NND (number needed to dress) saavutettiin, kun hoitavallä lääkärillä oli kaksi vaatekappaletta seuraavista: puvun housut, kauluspaita, solmio, valkoinen takki. Huomionarvoista tutkimuksessa oli, että kaikki lääkärit olivat miehiä. Valitettavasti henkilökohtaisten suojavarusteiden vaikutusta NND muodostumiseen ei tutkimuksessa selvitetty.

 

Nestehoito-ohjeet myös lääkäreille

Teho-osastopaikkojen määrä on moninkertaistettu Suomessa maaliskuun 2020 jälkeen. BMJ julkaisi jo 2010 tutkimuksen (Solomon AW, Kirwan CJ, Alexander NDet al. Urine output on an intensive care unit: case-control study. BMJ 2010; 341:c6761), jossa selvitettiin nuorten lääkäreiden ja heidän hoitamiensa potilaiden virtsamääriä teho-osaston olosuhteissa.

Nuorista lääkäreistä 22% oli riskissä saada akuutti munuaisvaurio, ja 1% oli niin oligurisia (vähävirtsaisuus), että heidät luokiteltiin virtsamääränsä suhteen akuutti munuaisvaurio -luokkaan. Lääkäreiden virtsaamismäärät jäivät selvästi potilaita matalammiksi, ja heidän riskinsä munuaisvauriolle oli suurempi (p=0.03). Lääkäreiden on siis vaikeampi huolehtia omasta nestetasapainostaan kuin potilaidensa. Kesän kuumetessa tulee siis myös lääkäreiden huolehtia nesteytyksestään.

Kiitokset Aleksi Pajuselle artikkelihaussa avustamisesta!

 

Enni Sanmark