Tässä sarjassa Nuori Lääkäri -lehden toimitus poimii ”ajankohtaisimpia” tiedeuutisia. Tänään pureudutaan perheen ja syntymäpäivän merkitykseen myöhemmässä elämässä.

 

Kannattaako syntymäpäivänä leikata (muutakin kun kakkua)? 

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako se, että operatööri leikkaa omana syntymäpäivänäänpotilaiden kuolleisuuteen (Kato H, Jena A, Newhouse R, Tsugawa Y. Patient mortality after surgery on the surgeon´s birthday: observational study. 2020. BMJ). Potilaan kuolema määriteltiin leikkauksesta johtuvaksi, jos se tapahtui 30 päivän sisällä toimenpiteestä. Yhteensä 980 876 toimenpidettä 47 489 kirurgin tekemänä sisällytettiin aineistoon.  Kirurgin leikatessa omana syntymäpäivänään kuolleisuusaste oli 7 % ja muina 364 päivänä vuodessa 5,6 % (P=0.03). Kirjoittajat toteavat päätelmässään, että vaikuttaisi siltä, että kirurgien oman elämän tapahtumat voivat myös vaikuttaa työntekoon. Vastauksena otsikon kysymykseen: kirurgien tulisi välttää muuta kuin kakun leikkaamista omana syntymäpäivänään.

 

Periytyykö lääkäriys?

Ruotsalainen tutkimusryhmä selvitti tutkimuksessaan kolmen sukupolven ajalta lääkärin ammatin perinnöllisyyttä ja perinnöllisyyden muutosta kolme sukupolvea kattavassa rekisteritutkimuksessa (Polyakova M;, Persson P, Hofmann K, Jena A, R Newhouse. Does the medicine run in the family -evidence from thee generations of physicians in Sweden: retrospective observational study. 2020. BMJ). 27 788 lääkärin aineistossa: 14 %:lla lääkäreistä toinen vanhemmista oli lääkäri ja 2 %:lla molemmat vanhemmat olivat lääkäreitä. Lääkäriyden perinnöllisyys oli kasvanut ajan saatossa: 1950-59 syntyneistä lääkäreistä vain 6 %:lla toinen vanhemmista oli lääkäri, kun 1980-1990 syntyneistä jo 20 %:lla ainakin toinen vanhemmista toimi lääkärinä (P<0.001). Muita ammattiryhmiä (esimerkiksi juristit) tarkasteltaessa vastaavaa muutosta ei havaittu. Tutkijat toteavat päätelmissään, ettei lääkäriyden perinnöllisyys johdu pelkästään ammattiin liittyvistä ansioista tai sosioekonomisesta statuksesta, sillä muissa korkeasti koulutetuissa ammattiryhmissä vastaavaa trendiä ei ole havaittu.

Allekirjoittaneen oma huomio: voisiko periytyvyyden lisääntyminen johtua ainakin osittain lääkärikunnan naisistumisesta verrattuna 1950-lukuun. Tätä alkuperäisessä artikkelissa ei kuitenkaan huomioida. 

 

Voiko syntymäpäivästä ennustaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta? 

Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä selvitti naisten syntymäkuukauden ja vuodenajan vaikutusta sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen vuonna 1976 aloitetussa prospektiivisessa tutkimuksessa (Zhang Y, Devore E, Strohmaier S, Grodstein F, Schernhammer E. Birth month, Birth season, an overall and cardiovascular disease mortality in US women: prospective cohort study. 2019.BMJ ) Seurantaaikana rekisteröitiin yhteensä 8360 sydän- ja verisuonitautikuolemaa. Iän ja sosioekonomisen statuksen suhteen vakioidussa monimuuttujaanalyysissä huhtikuussa syntyneillä havaittiin olevan korkein kuolleisuus, kun taas matalin kuolleisuus oli joulukuussa syntyneillä. Erotus suhteellisessa riskissä näiden kuukausien välillä oli 17,89 %. Tutkimusryhmä ei löytänyt selitystä sille, miksi huhtikuussa syntyneillä havaittiin suurempi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus. Koska syntymäpäiväänsä ei voi valita, ei tätä riskiä voi valinnoillaan pienentää.

 

Enni Sanmark, LT

Omassa tutkimustyössään kirjoittaja ei tee yhtä vahvoja päätelmiä yksittäisten tutkimusten perusteella