Tällä palstalla Nuori Lääkäri -lehden toimitus esittelee ”ajankohtaisimpia” tiedeuutisia.

 

Suoratoistopalvelun hittisarja ja kuolleisuuslukuja

Koronapandemia on tuonut kotisohville niin valtakunnan päivittäiset kuolleisuusluvut kuin myös mielin määrin aikaa kuluttaa suoratoistopalveluiden tarjoamaa viihdettä. Australialainen kaksikko R. Lystad ja B. Brown ovat selvittäneet hittisarja Game of Thronesin hahmojen kuolleisuutta joulukuussa 2018 julkaistussa tutkimuksessaan (Lystad RP, Brown BT. ”Death is certain, the time is not”: mortality and survival in Game of Thrones. Inj Epidemiol 2018; 5:44).

Kaksikko sai selville, että todennäköisyys hahmon kuolemalle sarjan aikana on korkea ja mortaliteetti seuraavan tunnin aikana ensiesiintymisestä sarjassa on 14%. Ensimmäisen seitsemän kauden aikana yli puolet sarjan olennaisista hahmoista oli kuollut – suurin osa väkivaltaisesti. Vaikka toimitus normaalioloissa suositteleekin sarjaa varauksetta, voi tässä maailman tilanteessa olla viisaampaa ahdistuksen minimoimiseksi katsella jotain, jossa hahmot säilyvät hengissä yli tunnin.

 

Number needed to dress

Vuonna 2020 on puhuttu paljon lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan vaatetuksesta ja ennen kaikkea asusteista hoitotilanteissa. Australialainen ryhmä on tutkinut lääkäreiden vaatetuksen vaikutusta potilas-lääkäriluottamussuhteen rakentumiseen jo lähes 20 vuotta sitten (Nair BR, Attia JR, Mears SR, Hitchcock KI. Evidence-based physicians’ dressing: a crossover trial. Med J Aust 2002; 177:681-682).

Ryhmä selvitti prospektiivisessa ristikkäiskokeessaan (crossover trial), että erityisesti nenälävistykset vähensivät potilaan luottamusta hoitavaan lääkäriin. NND (number needed to dress) saavutettiin, kun hoitavallä lääkärillä oli kaksi vaatekappaletta seuraavista: puvun housut, kauluspaita, solmio, valkoinen takki. Huomionarvoista tutkimuksessa oli, että kaikki lääkärit olivat miehiä. Valitettavasti henkilökohtaisten suojavarusteiden vaikutusta NND muodostumiseen ei tutkimuksessa selvitetty.

 

Nestehoito-ohjeet myös lääkäreille

Teho-osastopaikkojen määrä on moninkertaistettu Suomessa maaliskuun 2020 jälkeen. BMJ julkaisi jo 2010 tutkimuksen (Solomon AW, Kirwan CJ, Alexander NDet al. Urine output on an intensive care unit: case-control study. BMJ 2010; 341:c6761), jossa selvitettiin nuorten lääkäreiden ja heidän hoitamiensa potilaiden virtsamääriä teho-osaston olosuhteissa.

Nuorista lääkäreistä 22% oli riskissä saada akuutti munuaisvaurio, ja 1% oli niin oligurisia (vähävirtsaisuus), että heidät luokiteltiin virtsamääränsä suhteen akuutti munuaisvaurio -luokkaan. Lääkäreiden virtsaamismäärät jäivät selvästi potilaita matalammiksi, ja heidän riskinsä munuaisvauriolle oli suurempi (p=0.03). Lääkäreiden on siis vaikeampi huolehtia omasta nestetasapainostaan kuin potilaidensa. Kesän kuumetessa tulee siis myös lääkäreiden huolehtia nesteytyksestään.

Kiitokset Aleksi Pajuselle artikkelihaussa avustamisesta!

 

Enni Sanmark