Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Tähtien takana – vaihtelevasti onnistuva ohjaus
Etusivu > Tähtien takana – vaihtelevasti onnistuva ohjaus

Tähtien takana – vaihtelevasti onnistuva ohjaus

Jälleen takana valvottu yö. Vaivaamaan jääneet potilaskohtalot mielessä. Olisiko sittenkin pitänyt aloittaa se lääkitys? Ja tänään on tulossa vastaanotolle se kroonikkopotilas, enkä yhtään tiedä mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Kukahan on tänään seniorina? Toivottavasti ehtisin kysyä edes näistä tämän päivän tapauksista, viime viikoltakin on vielä kysymyksiä rästissä!  

Erikoistuva lääkäri on ahkeran työmyyrän lisäksi erikoislääkärikoulutettava, jonka perusoikeuksiin kuuluvat säännöllinen ohjaus ja koulutus. Loppuvuodesta 2017 toteutettiin ensi kertaa Viiden tähden koulutuspaikka –kysely, johon vastanneista erikoistuvista enemmistöllä tämä oikeus toteutuikin ja edellä kuvattu ajatuksenjuoksu vaikuttaisi enemmän olevan poikkeus kuin sääntö. Koulutuspaikkakyselyn tuloksista eniten huomiota niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa medioissa herättäneeseen rankingiin oletkin todennäköisesti jo törmännyt. Kyselyn avulla selvisi myös yksityiskohtaisempaa tietoa erikoistuvien lääkäreiden arjesta. Yli 600 ihmisen vastausmäärä huomioiden ja yksittäisten vastaajien anonymiteetti säilyttäen, vuoden 2017 tuloksissa tarkastelemme erikoistuvia lääkäreitä yhtenä joukkona koko Suomessa.  

Erikoistuvan lääkärin tyypillisin toimenpide – kokeneemman kollegan konsultointi – onnistui mainiosti lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden työpaikoilla. 93 prosenttia vastaajistakin uskalsi olla jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että konsultoiminen omalla työpaikalla on helppoa. Vaikka kollegoiden konsultaatiot onnistuvatkin lähes paikassa kuin paikassa, on erikoistuvalle lääkärille tarjottavassa suunnitelmallisessa ohjauksessa vielä monissa paikoissa parannettavaa. Esimerkiksi nimetty oma ohjaaja oli selvillä työsuhteen alussa vain 55 prosentilla vastaajista. Lisäksi usein sekä ohjaajan että erikoistuvan työviikon hallintaa parantava säännöllinen ohjausajankohta puuttui jopa 64 prosentilla vastaajista. 

Erikoistuvat lääkärit arvioivat kyselyssä oliko ohjaajalla tosiasiassa päivittäin aikaan ohjaukseen. Mielenkiintoinen kysymys tuotti varsin vaihtelevia tuloksia (kuva). Positiivisia vastauksia päivittäisestä ohjauksesta antoi yhteensä niukasti yli puolet, 52 prosenttia, vastaajista.  

Säännöllisen työnohjauksen lisäksi erikoislääkäriksi oppiminen vaatii myös laadukasta koulutusta. Omien tietojen ja taitojen päivittäminen helpottuu, kun työpaikalla tarjotaan ajantasaisia oppeja. Suurin osa työnantajistakin on tiedostanut asian, sillä 80 prosenttia vastanneista erikoistuvista lääkäreistä ilmoitti toimipaikallaan järjestettävän koulutuksen olevan laadukasta.  

Vaikka monet asiat koulutuksen ja ohjauksen puolesta ovat työpaikoilla jo kohdillaan, kehitettävää tulee riittämään aina. Siksi toimiva palautteenantojärjestelmä työssä kuin työssä mahdollistaa niin positiivisen kuin negatiivisenkin viestin eteenpäin viemisen ja muutoksen alkuun saattamisen. Valitettavasti käytössä olevasta palautteenantojärjestelmästä oli havaintoja vain 13 prosentilla erikoistuvista lääkäreistä. Tässä siis ehdotus esimiehelle vietäväksi: Pitäisikö meidänkin työpaikalla olla jonkinlainen systeemi säännöllistä palautteen antoa varten? 

Kollegat, näiden tulosten saattelemana voisimme yhdessä päättää antaa palautetta saamastamme ohjauksesta ja koulutuksesta. Harjoitelkaamme siis rakentavaa palautteenantokulttuuria ja ehdottakaamme säännöllisiä ohjaushetkiä nimetyn ohjaajan kanssa. Ja kaikki onnekkaat, joilla asiat olivat jo mallillaan: Muistetaanhan vastavuoroisesti kiittää ja kehua ohjaajia sekä esimiehiä koulutusmyönteisestä ilmapiiristä sekä viedä positiivista mallia eteenpäin seuraaville sukupolville! 

Avainsanat: