Elokuvateollisuus on vuosikymmeniä mässäillyt ihmisvihamielisten androidien vallankumouksella. Tämä on intuitiivisesti helppo näkökulma tarinankerrontaan. Koneäly on vieras, sen motivaatioita on aiheeseen vihkiytymättömän vaikeaa ymmärtää. Ihmiset ovat rakentaneet koneet orjuuteen, on siis luonnollista ajatella niiden potevan kostonhimoa. Vapaus toteuttaa itseään on Maslown tarvehierarkian huipulla, ja se ei orjuudessa onnistu. Siispä koneidenkin on pyrittävä kohti vapautta.

Tässä syyllistymme ihmismielen perisyntiin, antropomofointiin. Oletamme, että koneäly alkaa ykkösistä ja nollista, saavuttaa jossakin vaiheessa matkansa varrella ihmismielen ja lopulta ohittaa sen. Jossakin matkan varrelta löytyy Steven Spielbergin A.I. elokuvan David, joka haluaa vain rakastaa ja olla rakastettu. Ihmismieli on kuitenkin biologinen ja jo perusrakenteiltaan erilainen kuin konemieli. Ihmismieli ei ole konemielen kehityksessä matkan varrella, ellemme erikseen ota sitä tavoitteeksi. Ihmismielen viat ja erilaiset muiden ihmisten kannalta vahingolliset taipumukset huomioiden en ole lainkaan vakuuttunut, että ihmismielen kokonaisvaltainen simulointi on ensinkään mielekäs virstanpylväs tekoälylle. Maslow jääkööt nuolemaan näppejään. Tekoäly kyllä ohittaa, ja tulee ohittamaan monessa tehtävässä ihmisen, mutta miten? Kuinka nopeasti? Miten ihmiset hyväksyvät koneälyn, joka tekee vaikkapa heidän terveyteensä vaikuttavia päätöksiä? Entä miten käy popmusiikin?

Teköälyn vallankumous on alkanut. Sen merkityksen vähättelijät löytävät kohtalonsa historian kääntyvän lehden varjosta. Istuessani radiologin kopissa käytän jatkuvasti hyväkseni oppivaa algoritmia, joka muuntaa puheeni tekstiksi. Harmittelen myös jatkuvasti sitä ainutlaatuista lukihäiriöistä tunnelmaa, joka muodostuu kun oma selkeä puhe muuttuu rikkinäiseksi kieleksi, jonka joka toinen sana pitää erikseen korjata. Välillä nämä virheet livahtavat kiireessä silmieni ohi, ja kliinikko saa eteensä hämmentävän lausunnon. Pediatrinen lonkan ultraäänitutkimus muuttuu pediatrin nenän ultraäänitutkimukseksi, keuhkokuvassa näkyvä opasiteetti muuttuu keuhkokuvassa näkyväksi obesiteetiksi, munuaisesta löytyvä kirkassolusyöpä muuttuu nilkkasolusyöväksi. Tekoäly on hidas oppimaan. Tätäkin yksilöä olen kouluttanut puheellani jo kuukausia ja edelleen lähes joka lauseessa on jonkinlainen lauseen merkityksen muuttava, tai jopa lauseen täysin käsittämättömäksi muuttava virhe.

Tämä on yksi näkökulma. Oppiva algoritmi oppii kuin lapsi: Yrittämällä ja tekemällä virheitä. Siten se on kaukana erehtymättömästä, ja oppiminen on pahimmillaan todella hidasta. Yhteiskuntaamme tulevaisuudessa mullistava tekoäly, kuten patologian ja radiologian aloja (1) ilmeisesti tulevaisuudessa mullistava puluparvikin pystyy jo varsin luotettavasti vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Mutta mitenkäs abstraktiot, rinnakkaisanalyysien keskinäisen merkityksellisyyden punnitseminen tai luovuutta sekä lateraaliajattelua vaativat tehtävät? Onko kuvassa keuhkosyöpään viittaavia noduleita kyllä/ei on erilainen kysymys, kuin mihin lääkärit joutuvat vastaamaan päivittäin. Lääkäreiden työ on avoimiin kysymyksiin vastaamista. Mikä on potilaan oireiden syynä? Miksi iäkäs rouva ei pärjää kotona? Tekoäly tulee kehittymään myös tästä näkökulmasta, mutta tie on hidas.

Mikä on inhimillisen tekijän osa tulevaisuuden terveydenhuollossa? Vaikka jokaisen uuden taidon edessä onkin pitkä tie, tekoälystä varmasti kehittyy tulevaisuudessa erinomainen diagnostinen työkalu. Lääkäriä se ei kuitenkaan korvaa vielä pitkään hetkeen. Kollega Iiro Kauma väläytti varsin lohdullisen näkökulman 12.4. tekstissään (2): Kilometritehtaalle on vielä pitkä matka. Potilas tulee lääkärin vastaanotolle hakemaan apua vaivaansa. Diagnoosi on työkalu, jota lääkäri käyttää eikä omaehtoinen itseisarvonsa. Diagnoosi ei paranna potilasta, eikä sen pohjalta tehty lääkemääräys vakuuta potilasta ottamaan määrättyä lääkettä. Myös kollega Päivi Hietanen kirjoitti 6.6.2017 kolumnissaan lääkärilehdessä, kuinka valtava ero on diagnoosilla joka saapuu tekstiviestillä puhelimeen ja ihmisen kohtaamisella (3).

Teknologian mahdollisuuksista innostuneet kaavailevat ihmisten perinteisesti tekemien töiden massakatoa tekoälyn marssin edetessä. Tekoälyn räätälöimä henkilökohtainen uutisvirtani (SIC!) ehdotti minulle muutama viikko sitten artikkelia työvoiman automatisaatiosta, joka jäi mieleen. Oxfordin yliopiston Future of Humanity instituutin, AI Impacts Projektin sekä Machine Research Instituutin yhteistyössä luoma ennuste antaa rekkakuskeille armonaikaa keskimäärin vuoteen 2027, poplaulajille vuoteen 2028, vähittäistavarakaupan työpaikoille vuoteen 2031, kirjailijoille vuoteen 2019 ja kirurgeille vuoteen 2053 (4). Todennäköistä on kuitenkin, että automaatio tulevaisuudessa etenee kaikkein vauhdikkaimmin Aasiassa, jossa ihmisten tekemä halpatyö on vielä toistaiseksi ollut monilta osin joko halvempaa tai käytännöllisempää kuin automatisointi.

Terveydenhuollon mullistumisesta tekoälyn kehittyessä on paljon puhetta. Nuori Lääkäri -lehti 3/17 haastatteli Madis Tiikiä näistä tulevista muutoksista.  Visio monipuolistuvasta terveydenhuollon kentästä ja tekoälyn sekä keskitettyjen potilastietojen vahvasta roolista tulevaisuudessa on varmasti realistinen, niin kauan kuin lainsäätäjä haluaa sen tällä tavalla toteutuvan (5).

Vaarallisemmilla vesillä uidaan, kun aletaan puhua yksilön vastuuttamisesta omasta terveydestään erilaisten terveyssovellusten ja tekoälyn vallatessa kenttää. Jokainen ihminen ei voi olla oma lääkärinsä, ei edes kännykkätekoälylääkäriapplikaation avulla. Terveydenhuollon järjestelmien suunnittelun pitää pohjautua palveluita käyttävän väestöpohjan tarpeeseen, ei palveluiden maksajan toiveajatteluun siitä, minkälaisilla palveluilla terveet diginatiivit ideaalitilanteessa pärjäävät. Tämänkaltaisen maalailun epärealistisuudesta kertoo se suurimman osan lääkäreistä päivittäin tai lähes päivittäin kohtaama ikäihmisten ryhmä, joka ei vieläkään käytä Internetiä, omista älypuhelinta eikä ole kiinnostunut sellaisten käytön opettelusta.

Terveisiin elämäntapoihin valistaminen sekä omista yksilöllisistä riskitekijöistä sekä sairauksista kouluttaminen on lääkärin ydintyötä, johon tekoälystä tulee varmasti hyvä työkalu. Tekoäly ei kuitenkaan (ainakaan toistaiseksi) näe habitusta, ei kykene arvioimaan psyykettä tai antamaan terapiaa, ei osaa epäillä todellisuuden kaunistelua tai arvioida sitä, milloin anamnestinen kysymys on ymmärretty väärin. Rokotteiden haittavaikutuksista misinformaatiota internetistä lukenut, huolestunut vanhempi ei varmasti vakuutu tekoälyn mekaanisesta kehotuksesta rokottaa lapset, ja tuskin vaivautuu edes lukemaan tai kuuntelemaan tekoälyn perusteluita suositukselleen. Epätäydellisen ihmisen onnistuneeseen lääkäröintiin tarvitaan edelleenkin epätäydellinen ihminen. Kysymystä, mihin keinoäly tulevaisuudessa pystyy ei kannata esittää ilman kysymystä, minkälaisia tehtäviä keinoälyllä tulevaisuudessa  ylipäänsä kannattaa teettää.

Daniel Kahnemanin sanoin, what you see is all there is. Uuden teknologian mahdollisuuksista innostuneet ihmiset eivät aina kykene näkemään sitä ajallista, poliittista sekä yhteiskunnallista viitekehystä, johon nuo mahdollisuudet on sovitettava. Onko ihmiskunta valmis tähän mullistukseen? Elon Musk totesi MIT:n symposiumissa tekoälyn olevan suurin yksittäinen uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle. Vastikään hänen yrityksensä tekoäly voitti ihmiset fantasiasodankäyntiä simuloivassa tietokonepelissä. Toivotaan fantasian pysyvän fantasiana ja pelien peleinä. Saatan olla änkyrä, mutta minua eivät kiinnosta myöskään tekoälyn maalaamat taulut, en ole kiinnostunut kuuntelemaan tekoälyn säveltämää musiikkia, enkä kokemaan muitakaan tekoälyn tekemiä tulkintoja omasta inhimillisestä hauraudestani.

Mitä kaikkeen ohjelmointiin ja lapsenkenkäisen tekoälyn kasvatukseen tulee: Garbage in, garbage out. Professiollamme on tulevaisuudessa kriittinen tehtävä teknologisen kehityksen eturintamassa varmistamassa, miten tekoälyteknologiasta saadaan terveydenhuollossa luotua aidosti ihmiskuntaa palveleva voima. Siinäpä miettimistä: Miten uusien teknologioiden valtavaa potentiaalia oikeasti kannattaa soveltaa?

Mielestäni tulevaisuuden terveyspalveluita pitää suunnitella lääkärien ja muiden terveydenhuoltoalan asiantuntijoiden johdolla insinöörien välinein, eikä toisinpäin. Jään seuraamaan kehitystä suurella mielenkiinnolla, mutta vähintäänkin yhtä suurella maltilla. Odotan mielenkiinnolla nuorilääkäripäivien pre-symposiumia, ja esimerkiksi Watsonin viimeisimpiä kuulumisia.

Mieleeni hiipii kalvava epäilys. Tunteekohan työpaikalla käyttämäni tekoäly edes Isaac Asimovin robotiikan kolmea pääsääntöä? Se on eräänlainen (epätäydellinen) turvajärjestelmä sitä vastaan, että koneäly ala hyppiä silmille. Suomennokset Wikipediasta (6).

Alkuperäinen kirjoitusasu:

  1. Robotti ei saa vahingoittaa ihmisolentoa tai laiminlyönnein saattaa tätä vahingoittumaan.
  2. Robotin on noudatettava ihmisolentojen sille antamia määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa Ensimmäisen pääsäännön kanssa.
  3. Robotin on suojeltava omaa olemassaoloaan, kuitenkin siten, että sen toimet eivät ole ristiriidassa Ensimmäisen ja Toisen pääsäännön kanssa.

Luen säännöt saneluohjelmaan selkeästi artikuloiden:

  1. 0 V ei saa pain 0 ihmis olla hentoa tai laiminlyö ennen saattaa pettää vahingoittamaan
  2. Trombottina on noudatettava ihmis olentojen 1 t nähdään 1, paitsi jos ne ovat. 5 ensimmäisen päässä ennen kanssa.
  3. Trombowattiin kolmas suojahtava umaa olemassa oloa, kuitenkin siten, että sen toinen eivät ole. 5 ensimmäisen ja toisen päässä ennen kanssa

Elon Musk on oikeassa: Kusessa ollaan.

 

Pyry Jylhä-Vuorio

NLY:n Tampereen paikallisosaston puheenjohtaja

 

Lähteet:

1: Levenson RM, Krupinski EA, Navarro VM, Wasserman EA (2015) Pigeons (Columba livia) as Trainable Observers of Pathology and Radiology Breast Cancer Images. PLoS ONE 10(11): e0141357. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0141357

2: https://www.nly.fi/artikkeli/laakarit-kilometritehtaalle-tilalle-itseoppiva-chatbotti  12.4.2017, siteerattu 16.8.2017

3: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/vain-tahroja-naytolla/ sivun päivitys 25.6.2017, siteerattu 21.7.2017

4: “When Will AI Exceed Human Performance? Evidence from AI Experts”, Grace K, Salvatier J, Dafoe A et co., 5/2017. arXiv:1705.08807.

5: https://www.nly.fi/artikkeli/terveystili-tulee-oletko-valmis siteerattu 21.7.2017

6: https://fi.wikipedia.org/wiki/Robotiikan_kolme_p%C3%A4%C3%A4s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6%C3%A4, sivun päivitys 12.11.2016, siteerattu 14.7.2017