Terveydenhuollon johtajille suunnatut johtamisen täydennyskoulutukset lisäävät suosiotaan. Santeri Seppälän kolmen vuoden mittainen urakka päättyi juuri. Mutta osataanko suomalaisilta sote-johtajilta vieläkään vaatia johtajuuskoulutusta?
Lääkärille jatkokoulutus esimerkiksi toisen yliopistotutkinnon muodossa tarkoittaa monesti muutaman vuoden taukoa päivätöistä. Vaihtoehtona ovat useimmiten työn ohella suoritettavat täydennyskoulutukset. Niihin lukeutuvat muun muassa jatkuvasti suosiotaan nostavat mba-ohjelmat, joissa opiskellaan johtamista.
Mba-täydennyskoulutusohjelmia markkinoidaan ”elämää mullistavina”. Niillä opettajina toimivat ”kansainväliset huipputason professorit”, ja tavoitteiksi on kirjattu muun muassa ”näkemysten laajentaminen kansainvälistyvässä ympäristössä”. Täydennyskoulutukseen osallistuminen on ”investointi sekä organisaation kilpailukykyyn että osallistujan kehittymiseen johtajana”.
Kuulostaa kiinnostavalta.
Mba eli master of business administration ja emba eli excecutive master of business administration -ohjelmat ovat liiketoimintajohtamisen ”maisteritutkintoja”, joiden tarkoituksena on hioa johtamistaitoja ja strategista ajattelua. Täydennyskoulutuksen suorittaminen kestää yleensä kahdesta kolmeen vuotta. Tutkinnot on suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille johtajille, jotka haluavat kehittää itseään ja työtään.
Mba tehdään yleensä täyspäiväisinä opintoina, ja emba työn ohessa. Poikkeuksiakin on: osassa kouluista osa-aikaisen mba:n voi suorittaa myös iltaopintoina ja viikonloppuisin. Mba:n suorittavilta vaaditaan jonkin verran aiempaa johtajakokemusta, ja emba on tarkoitettu pääosin ylimmän johdon täydennyskoulutukseksi.
Ihan virallinen, Opetusministeriön säätelemä maisteritutkinto mba tai emba ei kuitenkaan ole. Suomessa tutkintoja tarjoaa ainakin kymmenen eri korkeakoulua. Niiden tarjoamat täydennyskoulutukset ovat keskenään erilaisia, sillä yhteisiä laatustandardeja ei ole. Siksi myös koulutuksen laadun arvioiminen voi olla haastavaa.
Eri mba-tutkintoja vertaillaan usein sen mukaan, minkälaisia sertifikaatteja tutkintoa tarjoavalla koululla on. Suomessa vain Aalto-yliopistolla ja Hankenilla on korkeimman mahdollisen laadun takeena pidetty kolmoissertifikaatti. Siihen kuuluvat AMBA-, EQUIS- ja AACSB-sertifikaatit, joita myöntävät liikkeenjohdon koulutusten laadunvalvonnasta vastaavat järjestöt.
”Perinteiset” mba- ja emba –tutkinnot painottuvat kauppatieteisiin, ja niiden tarjoamia johtamisoppeja voisi periaatteessa soveltaa millä tahansa työpaikalla. Sittemmin markkinoille on tullut myös tiettyihin aloihin erikoistuneita täydennyskoulutusohjelmia.
Erityisesti terveydenhuollon johtajille räätälöityjä opintoja on Suomessa tarjolla Tampereella ja Espoossa. Aalto-yliopiston Health MBA ja Health eMBA –ohjelmiin haku on vuosittain, ja Tampereen yliopiston ja teknillisen yliopiston yhteistyössä järjestämä sosiaali- ja terveysjohtamisen emba –ohjelma alkaa puolentoista vuoden välein.
Tampereen SOTE-EMBA edellyttää osallistujiltaan korkeakoulutuksen lisäksi vähintään kolmen vuoden kokemusta johtajana toimimisesta. Koulutusohjelmaa on järjestetty vuodesta 2004, kertoo projektipäällikkö Mari Rajala Tampereen teknilliseltä yliopistolta.
Mikään uusi ilmiö sote-alan mba- ja emba-koulutukset eivät siis ole. Sen sijaan Rajala otaksuu, että nykyisin ohjelmiin hakeutuu aiempaa enemmän nuoria lääkäreitä.
”On mahdollista, että nyt on aikaisempaa enemmän lääkäreitä, jotka kertovat pohtivansa johtamiskoulutukseen osallistumista jo aivan uran alkuvaiheessa.”
Tampereen SOTE-EMBA-ohjelman nettisivuilla ilmoitetaan, että osallistujien keski-ikä on 54 vuotta. Puolet osallistujista on naisia. Rajalan mukaan koulutusryhmään otetaan puolentoista vuoden välein korkeintaan 26 osallistujaa. Kaiken kaikkiaan Tampereen SOTE-EMBAn on suorittanut hieman yli kaksisataa johtajaa. Heistä noin puolet on lääkäreitä.
***
Essoten päivystyspalveluiden ylilääkäri Santeri Seppälä sai omat johtajuusopintonsa valmiiksi tänä keväänä. Hän suoritti Tampereen SOTE-EMBAn työnsä ohessa kolmessa vuodessa.
Täydennyskoulutus alkoi kiinnostaa, kun Seppälästä alkoi tuntua, että hän teki enemmän johtamista kuin lääkärin työtä.
”Lääkärin peruskoulutus ei valmistanutkaan moniin niistä kysymyksistä, joita johtamisessa tuli vastaan”, Seppälä kertoo.
Ajatuksen kokonaisen toisen yliopistotutkinnon suorittamisesta Seppälä hylkäsi jo alkuvaiheessa. Tutkinto olisi tarkoittanut töistä pois jäämistä, jota emba-tyyppisessä koulutuksessa ei tarvitsisi tehdä. Vaikeinta oli valinta erilaisten emba-ohjelmien välillä.
Seppälä harkitsi Aalto-yliopiston ja Tampereen sote-alan emba-ohjelmien lisäksi kaupallisen alan embaa. Sellaisesta olisi saanut kokemusta myös oman alan ulkopuolelta. Lopulta hän päätyi sote-johtajille suunnattuun ohjelmaan, koska siellä kurssikaveritkin olisivat samalla alalla töissä.
Erilaisia sertifikaattejakin Seppälä tarkasteli, mutta niitä enemmän painoivat hyvät vertaisarviot. Täydennyskoulutuksen käyneiltä kavereilta sai vinkkejä siitä, mihin kouluun kannattaisi hakea.
Seppälä kertoo, että yksi tärkeimmistä syistä täydennyskoulutukseen hakeutumiselle oli halu saada vertaistukea.
”En lähtenyt hakemaan titteliä tai todistusta. Omaan käytäntöön ja työhön sieltä mentiin hakemaan oppia.”
Työn ohessa, enimmäkseen etäopiskeluna suoritettava emba vaatisi joustoa ennen kaikkea vapaa-ajalta. Tehtäviä pitäisi tehdä kotona työpäivän jälkeen. Töissä Seppälä suunnitteli käyvänsä normaalisti. Koulutusohjelmaan kuuluviin lähiopetuksiin ja kurssimatkoihin työnantaja onneksi suhtautui ymmärtäväisesti. Ohjelmaan kuuluvissa ulkomaanopinnoissa kurssi vietti viikon Lontoossa tutustumassa erilaisiin sote-palveluiden tuottajiin.
Seppälä aloitti opinnot huhtikuussa 2015 yhdessä parinkymmenen muun sote-alan johtajan kanssa. Opiskeluun kuuluu jaksoja ja moduuleja, jotka sisälsivät vähän lähiopetusta ja paljon välitehtäviä ja muuta etäopiskelua.
SOTE-EMBA:ssa monet välitehtävistä olivat sellaisia, joita pystyi hyödyntämään omassa työssä. Jos käsiteltävä moduuli liittyi Seppälän päivittäiseen työhön, siihen upposi helposti ylimääräistä aikaa.
”Saatoin käyttää muutaman sivun esseen tekemiseen monta viikkoa. Mutta samalla tuli kehitettyä omaa yksikköä.”
Mba- ja emba-kurssit ovat hintavia. Tämän vuoden huhtikuussa alkanut Tampereen SOTE-EMBA -täydennyskoulutus on 80 opintopisteen laajuinen, ja hinnaksi kerrotaan kurssin esitteessä 28 500 euroa ennen arvonlisäveroa. Aalto-yliopistossa tarjottavan Health EMBA –opintokokonaisuuden hinnaksi puolestaan tulee noin 50 000 euroa ennen arvonlisäveroa. Ohjelma on 90 opintopisteen laajuinen. Muilta osin suora vertailu kahden sote-alan johtajuuden täydennyskoulutuksen välillä on mahdotonta, sillä kurssien sisältö on erilainen.
Omasta kurssistaan Seppälä maksoi suurimman osan itse. Työnantaja maksoi loput ja tuki kurssille osallistumista siten, että lähiopetuspäiviä sai kuitata työhön liittyviksi palkallisiksi koulutuspäiviksi.
“Työnantajan tuella oli iso merkitys sille, että pääsi edes mukaan”, Seppälä kertoo. Kurssin hinnan Seppälä näkee sijoituksena omaan oppiin.
Monet mba- ja emba-kursseja suorittaneet kehuvat ennen kaikkea kurssin aikana muodostuneita verkostoja. Seppäläkin keräsi paljon ammatillisia yhteyksiä.
“Isoin anti oli kuitenkin se, että meille syntyi ryhmä, josta todella sai vertaistukea.”
Koulutusohjelmaa suoritti samanaikaisesti julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla työskenteleviä johtajia. Kahvipöytäkeskustelut tarjosivat siksi huikean mahdollisuuden peilata omia ajatuksia esimerkiksi sote-uudistuksesta.
“WhatsAppiin saattaa nykyään tulla viesti, että ajattelin kokeilla tällaista uudistusta omassa organisaatiossa, mitä olette mieltä?”
***
Seppälän mielestä lääkärijohtajilta penätään edelleen aika harvoin johtajuuskoulutusta. Monessa muussa maassa sote-johtajaksi päästäkseen on käytävä esimerkiksi mba-kurssi. Seppälän mielestä Suomi tulee tässä jälkijunassa.
“Julkisella puolella lääkärin tai tohtorin tutkinto on perinteisesti riittänyt johtoasemaan pääsemiseen. Lääkäri voi ehdottomasti olla hyvä johtaja, mutta usein se vaatii harrastuneisuutta tai erityisosaamista.”
Yksityisellä sektorilla johtajuusopinnoilla on Seppälän mielestä selkeämpi asema. Siellä johtoasemaan valittavilta osataan vaatia esimerkiksi johtamisen täydennyskoulutuksia.
Kysyn Seppälältä, hakeudutaanko esimerkiksi ylilääkäriksi hänen mielestään nykyään nuorempana kuin ennen. Seppälä on mietteliäs. Ainakaan ylilääkärin tittelistä hän ei tykkää.
“Suomessa on paikkoja, jossa ylilääkäri tarkoittaa tuhansien ihmisten johtamista ja pelkkää hallinnollista työtä. Sitten on ylilääkäreitä, joiden asema on olla yksikön kliinisesti kokenein erityisasiantuntija.”
Seppälän mielestä on tärkeintä hahmottaa, että nykyään kokeneinta kliinikkoa ei enää välttämättä tarvitse pistää pyörittämään myös hallintoa. Sen sijaan hän soisi myös nuorille lääkäreille enemmän tilaa johtoasemissa. Nykyään on Seppälän mielestä selkeämmin johtotehtäviä, jotka vaativat vain vähän lääkärin osaamista.
”Sellaisessa asemassa olevalla voi olla satoja alaisia, kova budjettivastuu eikä yhtään kliinistä työtä. Ei sellaisessa ole juurikaan hyötyä lääketieteellisestä osaamisesta.”
Suomessa on ainakin kymmenen mba- tai emba-täydennyskoulutusta tarjoavaa korkeakoulua:
- Aalto-yliopisto
- Hanken
- Henley Business School
- Jyväskylän yliopisto
- Lappeenrannan teknillinen yliopisto
- Oulun yliopisto
- Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto
- Turun kauppakorkeakoulu
- Vaasan yliopisto
- Itä-Suomen yliopisto
Sosiaali- ja terveysalaan erikoistuvia täydennyskoulutuksia tarjoavat Aalto-yliopisto (Health MBA ja Health Executive MBA) ja Tampereen yliopisto ja teknillinen yliopisto (SOTE-EMBA -ohjelma).
