Googlaamalla lääkäreiden keskiansio saa vastaukseksi noin 6500-7053 euroa lähteestä riippuen. Lääkäriliiton mukaan lääkäreiden keskiansio on noin 6500 euroaLisäksi hakusanoilla “KVTES” ja “Lääkärisopimus” voi jokainen löytää tiedon siitä, mitä julkisella puolella lääkäreille vähintään maksetaan. Kaikkien saatavilla olevista luvuista on helppo puhua. 

Kun taulukon mukaisen tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksetaan erilaisia lisiä, kuten henkilökohtaista lisää tai työkokemuslisää, keskusteluvaikeudet alkavat. Näitä lukuja ei saa kuin kysymällä työntekijältä itseltään. Toki julkisella sektorilla palkat ovat julkisia, mutta verottaja julkaisee vuoden kokonaisansiot ilman perusteluja. Perusteet eri lisille on kirjattu sopimuksiin, mutta tämä jättää silti mahdollisuuden epätasa-arvoon palkan osalta.  

Pitääkö tästä olla huolissaan? Naisen euro on 84 senttiä (HS 13.1.2020Naisten ja miesten työtuloissa yhä suuri ero), joten kyllä, olen huolissani. Eroa on julkisuudessa selitelty naisten pitämillä hoitovapailla, lyhyemmillä työpäivillä ja sillä, että naiset miehiä harvemmin nousevat esimiestehtäviin, mutta riittävätkö nämä selittämään suuret palkkaerot? Kentältä olen kuullut huhuja, että paremman palkan perusteena todella saattaa olla pelkkä miessukupuoli, mikä ei ole tasa-arvoista. Tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ongelmien ilmetessä on hyvä ottaa yhteyttä työntekijöiden edustajaan kuten luottamusmieheen. Energiaa ei siis kannata käyttää työntekijöiden väliseen riitelyyn, sillä se ei ole kenenkään etu. 

Kyse ei ole vain sukupuolten välisestä palkkatasa-arvosta, vaan se koskee myös muun muassa työkokemusta, koulutusta ja työn vaativuutta. Toisaalta paremmin tienaavalta voit kuulla vinkkejä neuvotteluun koskien palkankorotusta: puhuminen kannattaa.  

Rahan lisäksi on puhuttava myös työehdoista, jotka ovat kirjaimellisesti kullanarvoisia (Lääkärilehti 10.6.2019: Seitsemän tonnin palkka kutistui viiteen). KVTES tuo merkittäviä rahanarvoisia etuja työsopimuslakiin verrattuna. Sopimus määrää palkkakuittisi loppusumman, ja virheen sattuessa on tärkeää osata vaatia korjauksia. 

Joku sanoi, että puhu mitä puhut, mutta esimerkit ratkaisevat. Minulta kysyttiin, joten kerroin palkkani julkisesti Duunitorille ja jatkoin kertomista Keskisuomalaiselle (KSML 20.12.2019Jyväskyläläislääkäri Sonja kertoi avoimeksi tienesteistään ja aloitti vilkkaan keskustelun). Palkkani oli täysin taulukoiden lukujen ja Keski-Suomen keskussairaalan yleiskirjeen mukainen. Tehdäkseni asian selväksi, olen tuohon palkkaan tyytyväinen. Yhteiskunnallisesti se on todella paljon: Ikäiseni korkeakoulutettu kuntasektorin työntekijä tienaa keskimäärin 3392 euroa kuukaudessa (HS 6.9.2019Näin palkansaajat ansaitsivat viime vuonna).  

Järjetöntä palkassani on se, että jopa 40% tuloistani koostui päivystämisestä. Suhde päiväajan palkan ja kokonaispalkan välillä on erikoinen. Puhumattakaan erosta erikoisaloihin, joilla ei päivystetä. Herääkin kysymys, millainen on nykyinen työehtosopimusjärjestelmämme? Se on vanhanaikainen. Palkkaa maksetaan työpaikalla vietetyistä työtunneista ja suoritteista huomioimatta työn laatua, merkitystä tai vaikuttavuutta. Uskallan väittää, että jos palkkaus edes osittain perustuisi työn vaikuttavuuteen, meillä olisi hyvin erilainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. 

Lopulta järjestelmät ovat vain ihmisten välisiä sopimuksia. Puhumalla palkoista avoimesti, vähennät palkkoihin liittyviä tunteita ja tabuja, edistät tasa-arvoa ja parannat sopimuksiaPalkka-avoimuus on vaikuttavaa. 

 

Sonja Aukee
sonja.aukee@nly.fi
NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja