Nuoret lääkärit hyvinvointialueiden valtuustoissa

Nuoret lääkärit ovat hyvin edustettuina vuoden alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden aluevaltuustoissa. NL kysyi eri alueiden nuorilta lääkäristaustaisilta aluevaltuutetuilta*, miten valtuustojen toiminta on lähtenyt käyntiin ja pyysimme myös kuvailemaan omaa valtuustoa kolmella emojilla.

Kysymykset: 

1. Mikä on yllättänyt työskentelyssä?
2. Mikä on suurin haaste omalla hyvinvointialueellasi?
3. Mitä olette saaneet aikaan valtuustossa tähän mennessä?

Atte Hölttä, kokoomus
kardiologiaan erikoistuva lääkäri
Satakunta 

1. Minut on yllättänyt toiminnan järjestäytymättömyys ja sekavuus. Tämä on tietysti oikeastaan ihan selvää, ettei uusi organisaatio pysty toimimaan yhtenäisesti ennen kuin on organisaatiokaavio ja johtajat päätetty.  Ihan alkajaisiksi olisi pitänyt luoda nettisivut, sähköpostit ja puhelinvaihde. Meillä ei ole näistä mitään vieläkään ja henkilöt käyttävät siviilipuhelimiaan ja sähköpostejaan valtuuston asioiden hoitoon – vaikea saada ketään kiinni, kun ei tiedä kenenkään numeroa tai sähköpostiosoitetta.
2. Suurin haaste on ollut päätöksenteon hitaus. Virkamiehet ja aluevaltuutettu tekevät tätä muun työn ohella iltaisin. Kesätauko on liki neljä kuukautta pitkä. Toiminnan olisi ehkä pitänyt olla täysipäiväinen pesti ilman lomia ainakin nyt ensimmäiset yhdeksän kuukautta, että olisi saatu organisaatio jotenkin pystyyn.
3. Aikaan on saatu organisaatiokaavion raakile ja hallintosäännön keskeneräinen versio. Valittua muutamia johtajia.

 🤯😩😆

 

Lassi Laine, vihreät
psykiatriaan erikoistuva lääkäri, sairaanhoitaja
Varsinais-Suomi 

1. Mitään kovin yllättävää ei ole tullut vastaan, sillä edeltävästi löytyy kokemusta Turun kaupunginvaltuustosta sekä sotelautakunnasta.
2. Koko maata koskettavan substanssiosaajapulan, rahoituksen riittämättömyyden sekä väestöpyramidin haasteiden ohella ICT-(hankinta)osaamista ei ole ainakaan Varsinais-Suomessa tarpeeksi. Jos digitalisaation halutaan olevan aidosti yksi strateginen linjaus varsinkin helppokäyttöisyyden puolesta, tulisi tähän panostaa voimakkaasti.
3. Poliittisen järjestäytymisen ja ylimpien viranhaltijoiden valitsemisen ohella strategian suunnittelu on pitkällä. Käytännön asioiden organisoiminen IT-hankinnoista alueen haasteiden kartoittamisen kautta henkilöstöorganisaation mallin laatimiseen ovat vieneet aikaa. Valtuutetut ovat myös valtuustoaloitteillaan antaneet viranhaltijoille evästystä siitä, mitä asioita tulisi kehittää tai priorisoida tulevalla hyvinvointialueella. 

🛟🧠💵

 

Anna Karjula, keskusta
yleislääketieteen erikoislääkäri, geriatriaan erikoistuva lääkäri
Pohjois-Karjala 

1. Työskentely on keskittynyt vahvasti hallinnollisiin asioihin ja päätöksiä palveluiden kehittämisen suhteen ei ole päästy tekemään. Aluevaltuutettujen keskuudessa vaikuttaa olevan yhteinen tavoite toimivista palveluista, mutta ajatukset siitä mikä nykyisiin haasteisiin auttaisi tuntuvat olevan erilaiset terveydenhuollon työntekijöiden ja muiden valtuutettujen kesken. 
2. Henkilöstön riittävyys. Ilman henkilöstöä ei ole palveluita. Kun lakisääteiset velvoitteet tulee kattaa ja omaa henkilöstöä ei ole, niin joudutaan käyttämään ostopalveluita. Tämä haastaa talouden ja välttämättä ostopalveluitakaan ei ole tarjolla. 
3. Hallintosäännön, hyvinvointialuejohtajan valinnan ja strategian ensimmäisen luonnoksen. 

📊💵🙋‍♀️

 

Janne Virtanen, SDP
erikoistuva lääkäri,
anestesiologia ja tehohoito
Päijät-Hämeen hyvinvointialue 

1. Yleisesti se, miten samanlainen kuva kaikilla on terveydenhuollon nykytilanteesta ja samalla tietyllä tavalla, miten samalla asialla kaikki ovat. Jokaisella on tietysti hiukan eri mielipide siitä, miten asioihin pitäisi vaikuttaa. Valmistelun kiire on myös tuntunut yllättävän paljon ja olen kokenut, että valtuustoa hoputetaan tekemään päätöksiä, jotta valmistelun aikataulu ei menisi pilalle.
2. Väestön kannalta ongelmien keskittymien tietyillä paljon palveluita käyttäville. Heidän tavoittamisensa, ongelmakierteen ratkaiseminen ja sen periytymisen estäminen ovat suuria haasteita. Moni näistä moniongelmaisista on jo vanhenemassa ja heidän sosiaali- ja terveyspalveluidensa tarve tulee vain kasvamaan. Aluevaltuuston työskentelyn kannalta näkemyserot eri puolueiden välillä.
3. Olemme hyväksyneet hallintosäännön, päättäneet perustaa monialaisen työryhmän käsittelemään hallintosääntöä ja valinneet hyvinvointialueelle johtajan. Paljon työtä on tehty myös aluehallituksessa. Lautakunnat vasta aloittelevat toimintaansa, eikä niiden osalta ole isompia päätöksiä kerrottavana.

🔨📢❤️

 

Antti J. Saari, keskusta
perhekeskuslääkäri
Keski-Pohjanmaa 

1. Lääkärin työssä akuutteihin käänteisiin ja nopeisiin ratkaisuihin tottuneena työskentelyn tempo on yllättänyt. Se on ollut hyvä asia, koska hätiköimällä asiat usein näyttävät yksinkertaisemmilta kuin lähemmässä tarkastelussa. Koska minulla ei ole kokemusta kunnallis- tai valtakunnanpolitiikasta, asioiden hoitamisen tapoihin perehtyminen on vienyt aikaa. Positiivisia yllätyksiä on ollut selvästi enemmän kuin negatiivisia, vaikka minulla ei ollut kovin selkeitä ennakko-odotuksia työskentelyn suhteen, kun ehdolle lähdin.
2. Hyvinvointialueen pieni koko ja sijainti. Asiantuntijoiden rekrytointi on haasteellista monelle eri alalle eri syistä johtuen. Työntekijöiden jaksamisen tukeminen on varmasti koko valtakunnassa keskeinen haaste ja siihen pitääkin suunnata huomiota, jotta ammattilaispuolella ei tapahtuisi pyöröovi-ilmiötä. 
3. Olemme linjanneet strategiamme yleisellä tasolla ja luoneet keskustelevan, kaikkia näkökulmia kuuntelevan ilmapiirin. Lisäksi olemme luoneet lautakuntajärjestelmän, jonka toimivuus ja mahdolliset muutostarpeet selviävät seuraavien vuosien aikana. Kun kaikki on kaikille uutta, joutuu kokeilun kautta etsimään parhaita ratkaisuja.

 👂🏼👀🧠

 

Ninni-Ingrid Kokkonen, kokoomus 
Terveyskeskuslääkäri
Lappi 

1. Varmaan eniten on yllättänyt valtuuston suuri koko verrattuna esimerkiksi omaan kaupunginvaltuustoon (vaikka asia olikin etukäteen tiedossa). Muita valtuutettuja oppii tuntemaan pikkuhiljaa esimerkiksi seminaarityöskentelyssä.
2. Hoitohenkilökunnan riittävyys ja suorasukaisesti ilmaistuna rahapula. Palvelut tulisi saada tuotettua siten, että pysytään talouden asettamissa raameissa. 
3. Tässä vaiheessa on valmistauduttu vuodenvaihteessa tapahtuvaan järjestäytymisvastuun siirtymiseen. Samalla on kuitenkin luotu uutta organisaatiota, jotta alueen ihmisille saataisiin tuotettua hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. 

🌲❄️💪

 

Karri Vanttaja, vihreät
geriatrian erikoislääkäri ja kliininen opettaja
Kanta-Häme 

1. Valmistelutyö on edennyt hämäläisittäin melko verkkaasti tiukasta aikataulusta huolimatta.
2. Alueemme koostuu kolmesta seutukunnasta (Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki), eikä aiempaa alueellista sote-organisaatiota ole ollut. Yhteisen sävelen löytämisessä on ollut haasteita. 
3. Aluevaltuusto on päättänyt toistaiseksi mm. tulevia hallinto- ja organisaatiorakenteita. Syksyn aikana päätetään strategiasta ja ensi vuoden talousarviosta.  

🤼🤝🏥

 

Anna Rukko, kokoomus
Lääketieteen kandidaatti
Länsi-Uusimaa 

1. Minut on yllättänyt, kuinka paljon ihan vain hallinnon käynnistäminen vaatii työtä.
2. Suurin haaste on sujuva järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle. Tällä hetkellä hallintoa ajetaan ylös kovaa vauhtia, jotta hyvinvointialue ylipäätänsä pystyy järjestämään sotepalveluita 1.1.2023 alkaen. Haasteena on niin aika kuin raha, sillä molemmat uhkaavat loppua kesken. Kaikki katastrofia parempi on alkanut tuntumaan tilanteeseen nähden hyvältä lopputulemalta. 
3. Haluaisin kirjoittaa kuinka on tehty tärkeitä panostuksia mm. perusterveydenhuoltoon, mutta totuus on käynnistämiseen liittyvän hallinnon rakentaminen. On järjestäydytty, päätetty hallintosäännöstä ja perustettu virkoja. Paljon puisevalta kuulostavia päätöksiä, jotka kuitenkin ovat kriittisiä toiminnan järjestämiselle.

👀🆘🤗

 

Sonja Aukee, kokoomus
radiologiaan erikoistuva lääkäri
Keski-Suomi 

1. Hyvinvointialuetta valmistellaan hitaasti vaiheittain ja monitahoisesti. Näin alkuun valtuusto on käsitellyt vasta strategiaa, hallintosääntöä ja organisaatiorakennetta eikä syvemmin sote- tai pela-palvelujen järjestämiseen olla vielä päästy. Samaan aikaan on paljon erilaisia työryhmiä, jotka valmistelevat mm. perusterveydenhuollon järjestämistä, mutta näistä tiedotetaan hyvin vähän sekä valtuustoa että myöskin työntekijöitä, joita työryhmien asiat käsittelevät. 
2. Henkilöstön hyvinvointi, saatavuus ja pitovoima ovat ehdottomasti tärkeimpiä haasteita ja samalla koko palvelujen järjestämisen perusta. 
3. Olemme olleet mukana valmistelemassa ja tietysti myös hyväksymässä alueemme strategiaa. Lisäksi vaiheittain on hyväksytty hallintosääntöä ja organisaatiorakennetta.

🤓🤔😅

 

Olga Gilbert, vihreät
Terveyskeskuslääkäri
Vantaa-Kerava 

1. Aluehallituksessa tehtävien päätösten tahti on yllättänyt, vaikka olinkin suureen työmäärään valmistautunut.
2. Henkilökunnan mahdollisuuteen tehdä työnsä kunnolla ja sopivalla palkalla pitää todella panostaa. Tarvitsemme hyvinvoivan osaavan henkilöstön vastaamaan väestön palveluntarpeeseen. Toinen haaste on resurssien suuntaaminen perustasolle ja ennaltaehkäisyyn. Miten tässä saadaan yhteistyö HUSin, muiden hyvinvointialueiden ja kaupunkien kanssa toimimaan?
3. Työ aluevaltuustossa ja aluehallituksessa on ollut toistaiseksi hyvin teknistä uuden organisaation perustamista. On päätetty monien tukipalveluiden hankinnoista, organisaation rakenteesta ja valittu johtajia. Nyt syksyllä katse suuntaa jo enemmän sotepe-palveluiden järjestämiseen strategian, talousarvion ja palveluverkkosuunnitelman kautta.

👨👩👧🧒👩🏾⚕️👨🏾🦽

 

Paavo Koho, kokoomus
lääkäri
Pohjois-Pohjanmaa 

1. Työskentelyssä on yllättänyt eniten kaksi asiaa. Hallituksen työmäärä ja miten vähän poliittinen jana vaikuttaa. Aluehallituksella on lähes joka viikko kokous ja asiaa on todella paljon. Hallitus työskentelyssä tuntuu, että kaikki ovat samalla sivulla ja aidosti haluaa tehdä annetulla rahamäärällä mahdollisimman hyvän järjestelmän. 
2. Suurin haaste on sama käytännössä koko Suomessa. Väestön ikääntyminen ja työikäisten vähentyminen. Samalla vielä hoitojen määrä kasvaa. Mistä saadaan resurssit kaikkeen? 
3. Valtuustossa suurimmat päätökset ovat olleet hallintosääntöön liittyvät kohdat. Aluehallituksessa on edetty jo pitkälle rekrytoinneissa ja organisaation rakentamisessa. Muutaman viikon kuluttua on tulossa valtuuston seminaarit, joissa käsitellään Pohjois-Pohjanmaan järjestämissuunnitelmaa. Siinä konkretisoituu miltä sote tulee näyttämään tulevaisuudessa. 

👀🤯🥰

 

Arttu Pöyhönen, kokoomus
työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Pohjois-Savon hyvinvointialue 

1. Valtuutetut ovat pääsääntöisesti kokeneita poliitikkoja. Alussa on ollut jotenkin jännitystä ja hermostuneisuutta kuitenkin ilmassa. Monet asiat olisi voinut hoitaa suoraviivaisemmin esim. äänestykset.
2. Talous, talous, talous. KYS:n suurten investointien ajoittuminen hyvinvointialueiden aloituksen kanssa uhkaa heti aluksi alueen vitaliteettia.
3. Suurimmat ovat varmaan johtajan ja hallintosäännön päätökset. Strategiaprosessi on juuri alkamassa. 

🍆🍤💸

 

Jenni Puoliväli-Oksala, keskusta
anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri
Etelä-Pohjanmaa 

1. Politiikan parissa en ole koskaan aiemmin ollut ja sinänsä koko uusi maailma on yllättänyt, jonka tämä politiikkaan mukaan lähteminen on tuonut mukanaan.
2. Rahojen riittäminen ja riittävän henkilöstön saaminen.
3. Ollaan tehty pitkälti strategiaa koko kevät ja kesä, sekä valittu keskeisiin virkoihin toimijat.

🍀💪🏼🤩

 

Pyry Mattila, kokoomus
Lääketieen lisensiaatti, Master of Public Health
Etelä-Karjala 

1. Keskustelun taso ja positiivisesti. Valtuutetuissa on mukana kokeneita vähän vanhempia ammattilaista, jotka ovat osallistuneet Eksoten syntyprosessiin. Ei tarvitse keksiä kaikessa pyörää uudestaan. 
2. Rahoituksen riittämättömyys tuottaa riittävät palvelut. Samaan aikaan pitäisi pystyä investoimaan säästöjä tekemällä, kun tulevan vuoden budjetti on jo reilusti pakkasella. Vaikka rahasta ruikuttaminen on usein väsynyttä argumentaatiota, niin pirullinen se rahoituksen ongelma tulee silti olemaan.  
3. Tärkeimpinä olemme valmistelleet hallintosääntöä, missä on mm. linjattu keskustelua herättänyt johtavan ylilääkärin positio suhteessa muihin viranhaltijoihin. Strategiatyö on edelleen käynnissä. Valmistelu on pitkäjänteistä ja muutosten aikahorisontti vuosissa. 

👨‍🦳👨‍⚕️👵

 

Teksti: ANSSI MYKKÄNEN
Kuvaajat:
Atte Hölttä – Merja Nieminen, (Kuvapassi Oy)
Anna Karjula – Harri Mäenpää, (Studio Korento)
Janne Virtanen – Iida Kaikkonen
Antti J. Saari – Julius Saari
Olga Gilbert – Kerttu Penttilä
Paavo Koho – kysytty
Arttu Pöyhönen – Anssi Viljakainen (Kuvatuulos Iisalmi)
Jenni Puoliväli-Oksala – Nita Vera
Pyry Mattila – Santeri Leino