Tammikuussa käytiin Suomen historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valittiin edustajat uusien hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Nuori Lääkäri -lehti perehtyi aluevaalien tärkeimpiin lukuihin ja analysoi aluevaalien tulosta nuorten lääkärien osalta.

Aluevaltuustot käyttävät ylintä päätösvaltaa hyvinvointialueissa, ja ne vastaavat hyvinvointialueen toiminnasta sekä taloudesta. Uudet aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Poikkeuksena tästä on kuitenkin Helsinki, jolla on oma poikkeusratkaisunsa.  

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäviksi, siirtyy samalla niiden rahoitus kunnilta valtiolle. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen liikkeenluovutuksen kautta.  

Aluevaaleissa terveydenhuollon ammattilaiset pärjäsivät hyvin ja useampi lääkäri nousikin oman hyvinvointialueensa ääniharavaksi. Vaikka kokemus on valttia, äänestäjistä moni luotti myös nuorten lääkärien osaamiseen. NL kokosi listan näistä aluevaltuustoihin valituista nuorista lääkäreistä, jotta voit pitää silmällä, ketkä pitävät boomerit aisoissa aluevaltuustoissa. 

Disclaimer: Nuoruus ei ole ikä vaan mielentila, mutta koska toimituksen ei ollut mahdollista käydä arvioimassa jokaisen aluevaltuutetun mielentilaa, jouduimme tällä kertaa tekemään ikään perustuvan rajauksen. Juttuun on otettu mukaan kaikki vuoden 1980 jälkeen syntyneet lääkäritaustaiset aluevaltuutetut, ja tiedot on poimittu Lääkärilehden julkaisemasta lääkärialuevaltuutettujen listasta sekä aluevaalien vaalikoneista. 

Jos olet toimituksen inhimillisen virheen vuoksi jäänyt väärin perustein pois listalta (tai jos haluat poistaa nimesi tästä asiayhteydestä), voit olla yhteydessä toimitukseen osoitteessa paatoimittaja@nly.fi. Mahdolliset lisäykset ja oikaisut julkaisemme lehden seuraavassa numerossa. 

Aluevaalit lukuina:

 

21 aluevaltuustoa
4 vuoden pituinen valtuuston toimikausi
7,3 % työssäkäyvästä väestöstä siirtyy kuntien työntekijöistä hyvinvointialueiden työntekijöiksi
3 933 000 äänioikeutettua
10 584 ehdokasta, joista
5778 miestä ja 4806 naista
80 % ehdokkaista oli ehdolla myös 2021 kuntavaaleissa
2,2 % ehdokkaista vieraskielisiä
1379 valittua aluevaltuutettua, joista
53 % naisia ja 47 % miehiä
149 valittua lääkärivaltuutettua, joista
33 alle 40-vuotiaita
47 % äänestysprosentti
53,9 % korkein äänestysprosentti (Pohjanmaan hyvinvointialue)
39,3 % matalin äänestysprosentti (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue)
4,6 milj. euroa vaalirahoitusta
2 680 000 tulosta Google-haussa
7761 ääniharava Li Anderssonin äänisaalis
2018 aluevaalien (a.k.a. maakuntavaalien) alkuperäinen tavoiteajankohta
38,9 m/s Kumlingessa mitattu tuulenpuuska ennakkoäänestyspäivänä 17.1.
8,8 C ennakkoäänestysajan korkein lämpötila (Jomala/Jomalaby 13.1.)
22 520 vaaliviikonlopun aikana todetut uudet koronatartunnat Suomessa
40 839 katselukertaa Perussuomalaisten ”bensan hinta” -vaalimainoksella Youtubessa