“Huolimatta tekoälystä ja digitalisaatiosta ihmisillä on edelleen kaipuu inhimillisyyteen”, Lääkäripodin Anni Saukkola perustelee podcastien suosiota. Vaikka ääntä on voitu nauhoittaa 100 vuotta, podcastien määrät lisääntyvät Suomessa juuri nyt. Nuori Lääkäri -lehti kurkisti kulissien taakse ja tapasi Lääkäripodin Anni Saukkolan.
Kaikki alkoi siitä, kun Anni perusti Instagram-tilin @laakari.anni tuodakseen lääketieteellistä tietoa sosiaaliseen mediaan. Pian kollega Jenni Puoliväli huomasi Annin tilin ja otti häneen yhteyttä esittääkseen hänelle haaveensa podcastin tekemisestä. Somen kautta tapahtunut bondaus johti ensitapaamiseen podcast-nauhoituksen yhteydessä, ja tulosta voimme kaikki nyt kuunnella Lääkäripodista.
Innokkuus on Annin mukaan ensimmäinen asia, mitä aloittamiseen tarvitaan. Hän kertoo, että kaikki käytännön seikat täytyi alussa selvittää itse. Lopulta rahoitus Lääkäripodin ensimmäisen kauden tuottamiseen tuli Duodecimilta ja studio nauhoittamiseen Asennemedialta, joka tarjosikin niin hyvää palvelua, että naiset saivat keskittyä vain itse asiaan, podin luomiseen.
“Ensimmäisen jakson tekeminen oli pelottavaa, ja jännitti, kuunteleeko meitä kukaan”, Anni kertoo. Lääkäripodi on sittemmin saanut kuuntelukertoja keskimääräistä paremmin, ja kuulijakuntaa kertyy tasaisesti. Naisten mukaan podcastien menestystä ei kuitenkaan mitata kuulijamäärässä vaan kuulijoiden sitoutuneisuudessa.
Aiheet löytyvät googletetuimmista jutuista, ja ne täytyy miettiä tarkasti kuten myös näkökulma ja yleisön kiinnostuksen kohteet. “Ei voi puhua laajasta aiheesta yleisesti, vaan syvempi keskustelu on kiinnostavampaa”, Anni tarkentaa.
Lääkäripodissa on myös paljon vieraita. “Korkein koulutus ei välttämättä ole toimiva asiantuntijavieraan valintakriteeri, sillä parhaat vieraat ovat rohkeita matkasaarnaajia”, Anni kertoo naisten kokemuksista. Toistaiseksi kukaan vieras ei ole kieltäytynyt osallistumasta, ja vieraat ovat olleet varovaisen uteliaita. “Keskusteluemäntien tehtävä on luoda nauhoitustilanteessa luottamuksen tunne, mikä edesauttaa aidon keskustelun syntymistä”, Anni kuvailee omaa rooliaan. Eräs vieras ei alkuun tiennyt, mikä on podcast, ja hänelle sanottiin tilanteen olevan kuin haastattelu. Vieraiden työkokemus on vaihdellut vastavalmistuneesta eläkeläiseen.
Vieraille kysymykset on lähetetty etukäteen, vaikka muutoin podcastissa annetaan tilaa luovuudelle. Jenni ja Anni valmistautuvat nauhoitukseen kumpikin omilla tahoillaan, mutta lopulta nauhoituksessa paperille kirjoitetut kysymykset yleensä unohtuvat keskustelun soljuessa eteenpäin. “Teen ajatuskartan paperille ja mietin, mitkä asiat voisivat yleisöä kiinnostaa”, Anni kertoo valmistautumisestaan. “Joskus otamme kysymyksiä käsiteltäväksi Instagramin kautta, ja kauden viimeinen jakso käsitteleekin yleisökysymyksiä.”
Podcasteja tehdään hyvin yksilöllisesti, ja toisilla saattaa olla esimerkiksi tiukka käsikirjoitus. Annin ja Jennin mielestä aito podcast on kuitenkin mahdollisimman editoimatonta. Podcast on intiimi formaatti, jossa keskustellaan luottamuksella. Nauhoittaessa ei tule ajateltua yleisöä, jota kuitenkin ajatellaan paljon suunnitteluvaiheessa. Kohderyhmä on suositeltavaa rajata tarkasti, ja kuulijalupauksesta on hyvä pitää kiinni. Kuulijalupaus on sitä, että podcasteissa on toistuva elementti ja säännölliset julkaisuajat, kertoo Anni.
Nauhoituksessa naiset emännöivät ja luovat tunnelmaa. Lisäksi he ovat ottaneet podcastissa maallikon roolin ja kysyvät paljon. Anni pohtii, että tämä tuskin heikentää lääkärin auktoriteettia, pikemminkin päinvastoin: näin lääkäri voidaan kokea helpommin lähestyttävänä. Podeista on myös vaikea repiä one-linereita tai lööppejä, minkä naiset kokevat helpottavana julkisuuskuvaa ajatellen.
Lääkäripodi ja Annin ja Jennin aktiivinen rooli sosiaalisessa mediassa on saanut paljon positiivista huomiota. Palaute podcasteista on ollut pääasiassa hyvää. “Sometyö onneksi opettaa tunnistamaan asiallisen kritiikin”, Anni kertoo ja jatkaa: “Kritiikkiä on tullut vähän ja sekin koskien käsiteltävää substanssia.” Lukuisten haastattelujen lisäksi Annia ja Jenniä oli pyydetty mentoroimaan Vastalääke ry:tä.
Podcastin tekemisestä kiinnostuneille naiset antavat mielellään vinkkejä:
– Rajaa kohdeyleisö.
– Rajaa teema, aihe ja näkökulma.
– Suunnittele ja aikatauluta hyvin.
– Mieti rahoitus.
– Mieti tuotanto: Ostatko oman mikin vai ulkopuolisen palvelun?
– Älä aliarvioi itseäsi ja pyri eroon huijarisyndroomasta.
– Nauhoituksessa kokeile ja pohdi sillä keskustelijan ajatuksen kulku on todella kiinnostavaa!
– Vältä luentoja ja anna keskustelun vain mennä!
Entä millaisille podcasteille olisi vielä tilaa? “Enemmän saisi olla lääketieteen ammattilaisille podcasteja kuten RadPlus”, Anni pohtii ja kertoo, että muualla Pohjoismaissa podcasteja tehdään jo hyvin runsaasti. Hän itse paljastaa kuuntelevansa kotitöitä tehdessä tai kävellessään muun muassa “Psykologiaa ja kaikenlaista” -, “Auta Antti!” -, “Mimmit sijoittaa” – ja “Sivumennen” -podcasteja.
Lääkäripodin löydät Spotifysta ja Apple Podcastista. Jenni on Instagramissa nimellä @jennipuolivali ja Anni @laakari.anni. Lisäksi he kuuluvat yhteisöön nimeltä @tiedenaiset.
Muita kollegoiden podcasteja ovat esimerkiksi seuraavat:
Duodecimilla on kolme eri podcastia, joita tekee Kari Hevossaari:
Duokkari, joka tiivistää Aikakauskirja Duodecimin 15 minuuttiin ja antaa käsityksen lääketieteen keskeisistä liikahduksista. Mukana Iiro Rantalan musiikkia ja satunnaista huumoria.
Lämpimän sävyinen Duokkari-extra, jossa sanavalmiiden asiantuntijoiden kanssa keskustellaan ja avataan lisää jotain Duodecimissa julkaistua artikkelia.
Vinkistä vihiä -pähkinät luettuina, jos haluaa haastaa aivojaan vaikka ulkoillessa.
Podiatrissa älykäs lääketieteen tohtori ja korvalääketieteeseen erikoistuva Enni Sanmark ja flegmaattinen hedonisti, psykiatriaan erikoistuva Lassi Laitala jututtavat lääketieteen ja lääketieteeseen liittyvien asioiden asiantuntijoita. Podiatri on ensisijaisesti suunniteltu nuorilta lääkäreiltä nuorille lääkäreille, mutta siitä ilmeisesti tuli ymmärrettävä myös lääketieteen saloihin vihkiytymättömille. Podiatria voit kuunnella Spotifyssa ja Apple podcasteissa.
Keuhkopodcast käsittelee keuhkosairauksiin liittyviä aihepiirejä – mukana mielenkiintoisia alan huippuosaajia. Kohderyhmä on jaksosta riippuen niin lääketieteen opiskelijat, yleislääkärit kuin keuhkolääkäritkin ja kaikki, joita keuhkot kiinnostaa. Jaksojen vetäjänä toimii keuhkosairauksiin erikoistuva Jere Reijula.
Löydät Keuhkopodcastin Soundcloudista ja Instagramista @keuhkopodcast.
Joni Erikksonin toimittama Anestesiologin uurteet tarjoaa kuunneltavaksi keskustelua, kovaa osaamista ja oppia anestesiologista aiheista kokeneen ammattilaisen kanssa.
Löydät podin Soundcloudista ja iTunesista.
Ruokaklinikka on kolmen terveystieteilijän podcast ravitsemuksesta, ruoasta ja terveydestä. Ravitsemustieteen opiskelijat Sabina Jakupovic (TtK) ja Jasmiina Pöntinen (TtK), sekä lääketieteen opiskelija Heidi Puharinen (LK, TtK) keskustelevat ravitsemusaiheista rennolla otteella tutkitun tiedon valossa. Ruokaklinikan toisen kauden jaksot julkaistaan keväällä 2020 Spotifyssa ja Soundcloudissa. Lisäksi Ruokaklinikan löytää Instagramista @ruokaklinikka.
Keskeneräiset äidit. Kaksi äitiä, lääkäri ja opettaja, pohtivat äitiyttä, arjen haasteita, parisuhdetta, terveyttä, kasvatusta ja muita ajankohtaisia aiheita. Poikkitieteellinen keskustelu, arjen realismi ja hyvät naurut sekoittuvat podcastissa viihdyttäväksi kokonaisuudeksi, joka jättää hymyn huulille. Podcastia voi kuunnella Spotifysta, Soundcloudista ja Apple podcasteista, sekä seurata Instagramissa.
RADplus on anestesiologi ja ensihoitolääkäri Maria Kaistan yhdessä ensihoitaja Jukka Lehtolan ja Tapio Sovijärven kanssa toimittama podcast-sarja, joka käsittelee akuutti-, ensi- ja tehohoidon sekä toksikologian aiheita. Jaksot julkaistaan äänimuodossa Apple Podcasts-, Spotify- ja Google Podcastit -alustoilla ja sivustolla https://blog.paramedic.fi/radplus/, ja Instagram-tileillä @docmariak, @myrkytystietokeskus ja @paramedic.fi jaetaan niihin liittyvää oheismateriaalia.
Teksti: Sonja Aukee
Lääkäripodi-kuvat: Onni Jaskari
Muut kuvat: podcastien tekijät
