Lääkäriliitto toteutti marras-joulukuussa 2020 lääkäreille kohdistetun Työmarkkinatutkimuksen. Miltä tulokset näyttävät, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä?

 

Tutkimuksella kerätään tietoa Lääkärisopimuksen vaikutuksista 

Työmarkkinatutkimukseen 2020 saatiin edustava näyte lääkärikunnasta: Vastaajia oli 4 490, joista noin 80 % (N=3 613) oli työssä olevia alle 65-vuotiaita lääkäreitä. Kohteena olivat alle 70-vuotiaat liiton jäsenet, sillä kysymysten aiheet liittyivät oleellisesti työhön, kuten lääkäreiden palkkatasoon, päivystykseen ja Lääkärisopimuksen vaikutuksiin. Huomioiden kyselyn ajankohta, olivat uuden Lääkärisopimuksen paikalliset muutokset vielä tuoreita ja kokemukset lyhytaikaisia, joten vastauksissa korostunevat sopimusmuutoksiin liittyvät tunnelmat ja odotukset.

Vänskän mukaan Lääkäriliitto osasi odottaa kritiikkiä sopimukseen liittyen, olivathan lähtökohdat, kuten lääkärien päivystysvuorojen kestoa koskevat eriävät mielipiteet, tiedossa. “Tiedettiin, että he, jotka haluaisivat edelleen tehdä pitkiä työrupeamia, antavat palautetta, ja niin on myös käynyt”, Vänskä kertoo. Toisaalta erään palautteen mukaan muutoksen suunnan koettiin olevan hyvä, mutta työnantajien toteutus ontuu.

Palaute kentältä kantautuu Lääkäriliittoon kyselyn lisäksi useista kanavista kuten luottamusmiesten kautta ja liiton valiokunnista. Myös yksittäiset jäsenet voivat olla liittoon yhteydessä. 

“Iso osa kyselyn vastaajista sanoi, että tutkittujen tekijöiden suhteen kaikki on ennallaan”, Vänskä avaa tuloksia. “Sen sijaan se porukka, joka raportoi muuttuneista järjestelyistä, kertoi, että päivystysvuorot ovat lyhentyneet mutta vuorojen frekvenssit ovat kasvaneet. Tämän on koettu lisänneen työsidonnaisuutta ja heikentäneen työhyvinvointia.” Edellä mainitut muutokset liittyvät oleellisesti siihen, että työnantaja ei ole lisännyt päivystävien lääkäreiden määrää.

 

Erikoistuvien tilanteesta 

“Erikoistuvat lääkärit päivystävät paljon, joten muutokset näkyvät heillä korostuneesti”, 

Vänskä kertoo nuorten lääkärien tilanteesta.

Erikoislääkäreihin verrattuna useampi erikoistuva koki päivystysvuorojen määrän lisääntyneen ja vuorojen keston lyhentyneen.

Myös kokemus ansiotason laskusta korostuu erikoistuvilla. Toisaalta erikoistuvien ryhmässä oli suhteellisesti enemmän niitä, jotka sanoivat työhyvinvointinsa lisääntyneen sopimusmuutosten myötä.

Vuoron kestosta riippumatta pitää päivystyksen resurssit olla riittävät. Myös 13 tunnin työrupeama on kohtuuton, jos tekijöiden määrä on liian pieni työmäärään nähden, Vänskä sanoo. “Etukäteen tiedettiin, että erityisesti nuorison keskuudessa oli halukkuutta päästä eroon pitkistä työrupeamista.”

Lääkärisopimukseen tyytyväisten osuus oli korkeampi erikoistuvilla kuin erikoislääkäreillä.

Päivystysten keskittämisen myötä yhteispäivystyksissä työn intensiteetti on kasvanut, mikä on voinut heijastua nuorten lääkärien mielipiteisiin koskien päivystysvuorojen pituutta. 

Kuva 1. Lääkärien toiveet päivystysrupeaman pituudesta

 Lähde: Työmarkkinatutkimus 2012 ja 2017, Lääkäriliitto. Vastaajia 2017: 4 684.  

 

Kehitys kohti lyhyempiä vuoroja erityisesti viikonloppujen osalta on ollut käynnissä jo pidempään: Viikonloppujen pitkiä 24  26 tunnin päivystyksiä on pilkottu pienempiin noin 12 tunnin vuoroihin. “Viikonloppupäivystysten jakamisesta saadut kokemukset ovat pääsääntöisesti olleet positiivisia, Vänskä analysoi. “Kritiikki näin ollen paikantunee arkiyöpäivystyksiin.” Arkipäivystykseen kohdistuvat muutokset heijastuvat voimakkaasti päiväaikaiseen toimintaan: Työaikalain velvoittama vuorokausilepo voi tarkoittaa lääkärille aiempaan verrattuna ylimääräistä poissaoloa päiväaikaisesta työskentelystä ennen yöpäivystystä. Kun työtä tehdään vähemmän, myös ansiot laskevat.   

 

Sopimusmuutosten vaikutukset ovat erilaisia eri työpaikoilla. Työmarkkinatutkimuksen mukaan niistä päivystäjistä, jotka raportoivat päivystysvuorojen lyhentyneen, 20 % ilmoitti kokevansa vuorojen muuttuneen raskaammiksi ja 31 % vuorojen muuttuneen kevyemmiksi sopimusmuutosten myötä. Suurin osa, 38 %, ilmoitti, ettei muutosta vuorojen raskaudessa ole tapahtunut.  

Kuva 2. Tyypillinen päivystysrupeaman pituus työpaikkapäivystyksessä viikonloppuna, %:ia työpaikkapäivystävistä lääkäreistä

Lähde: Työmarkkinatutkimus 2020, Lääkäriliitto 

 

Lääkärisopimuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä

Tällä sopimuskierroksella Lääkärisopimukseen oli pakko sisäänkirjoittaa työaikalain asettamat vaatimukset. “Tämä oli erittäin suurmuutos, jonka tiedettiin olevan haastavaa yhden sopimuskierroksen aikana. Sopimusten kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja menee yli useamman sopimuskauden”, Vänskä valottaa haastavaa tilannetta. 

Työaikalaki ei ollut ainoa viime sopimusneuvottelukierroksen suuri muutos: Yhteiskunta on tuonut painetta laajentaa sote-palveluiden aukioloaikoja, minkä vuoksi sovittiin myös laajennetusta työajasta, ja lisäksi koronapandemia alkoi kesken kierroksen. Lääkärisopimusta kehitetään edelleen saadun palautteen perusteella, ja tämän lisäksi odotetaan päivystysjärjestelyihin liittyvien pilottien tuloksia HUSista ja OYS:sta. 

Seuraavaan kierrokseen valmistautuminen on jo käynnissä. Lääkäriliiton viime syksynä aloittanut päivystystyöryhmä on keskeisessä roolissa, kun työaikaa koskevia sopimustavoitteita asetetaan. 

 

Muita uutisia Lääkärisopimukseen liittyen

Lääkäreille tulee palkankorotuksia 1.4.2021, jolloin jaetaan yhden prosentin suuruinen yleiskorotus kaikille Lääkärisopimuksen piirissä oleville. Tämän lisäksi jaetaan 0,5 prosentin keskitetty erä ja 0,3 prosentin paikallinen järjestelyerä eli yhteensä 0,8 prosenttia. Palkankorotukset kohdentuvat tällä kierroksella painotetusti erikoislääkäreille ja kokeneempaan lääkärikuntaan. Keskeisin muutos on se, että sairaaloiden ja terveyskeskusten palkkahinnoitteluun lisätään uusi porras ’Erikoislääkärin vaativat tehtävät’. Tähän ryhmään kuuluvat lääkärit, joilla on työnkuvassa laaja-alaista erikoisalaan syventynyttä osaamista. Lääkäriliiton pitkäaikainen tavoite on ollut parantaa kliinisen uran palkkakehitystä. 

Lääkärisopimukseen liittyvistä muutoksista lisätietoa Kuntatyönantajien (KT) yleiskirjeessä 2/2021.  
https://www.kt.fi/yleiskirjeet/2021/2/laakarisopimuksen-muutokset-1.4.2021 

 

Kuva 3. Säännöllisen työajan keskiansiot vuosina 2010, 2018 ja 2019 (€/kk)

Tilastokeskus: Kuntasektorin palkat 

 

Kiitämme Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskää haastattelusta ja kirjoituksessa käytetyistä tuloksista.

 

Teksti: Sonja Aukee
NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja
sonja.aukee@nly.fi