Torpan Pojalla on ollut hiljattain onni saada nauttia monien osaavien kollegojen hyvästä hoidosta. Kiitos siitä kaikille, samoin kuin muulle ammattitaitoiselle henkilökunnalle!

Kollegan ollessa potilaana kohdistuu hoitaviin lääkäreihin ja potilaaseen tiettyjä erityispiirteitä. Kun itse sairastumme, tulee ensinnäkin ymmärtää hakeutua ajoissa tutkimuksiin ja hoitoon. Kyselytutkimusten mukaan käsittämättömän suuri osa kollegoista hoitelee omia vaivojaan ja kirjoittelee itselleen reseptejä sairauksiin, joihin oman erikoisalan osaaminen ei yllä. Potilaan rooliin asettuminen oman ammattitaustan vuoksi tuntuu olevan edelleen kovin vaikeaa. Tieto voi myös lisätä tuskaa … vaivojen syyksi tulee mieleen helposti kaikki kauheimmat vaihtoehdot, vaikka tavalliset sairaudet ovatkin tavallisia.

Naapuripetissä aikoinaan sairaalassa oli myös operaatiossa ollut kollega, joka kertoi jättäneensä ammattinsa kertomatta osastolla. Syyksi hän ilmoitti halunsa tulla hoidetuksi kuten kuka tahansa potilas. Ymmärsin häntä tavallaan hyvin.  Hoitavan lääkärin ja muunkin henkilökunnan tulisi hoitaa kollegaa ihan hoitosuositusten mukaisesti, kuten varmaan useimmiten tapahtuukin. Se takaa parhaan lopputuloksen.

Oikein ei ole myöskään tehdä ”käytäväkonsultaatioita” tyyliin : minulla on hyvä ystävä, jolla on tämmöinen vaiva, mitenkähän sitä kannattaisi hoitaa …  Vaikka kyseessä onkin ihan oma tilanne!

Toisaalta sekä omalla kohdallakin että kollegojen kertomana on valitettavasti myös kokemusta siitä, että kollega on jätetty tavallaan heitteille.  Tyyliin : ”Kyllähän sinä tiedät itsekin ja kirjoita itsellesi jotain … ” Vaikka kyseessä on ollut ihan normaali vastaanottotilanne eikä mikään ”käytäväkonsultaatio”!

Sitten on vielä se vanha hippokraattinen periaate, että privaatissa ei kollegan hoidosta oteta palkkiota. Tämä on ilmeisesti edelleen jossain määrin käytössä, itsekin toimin näin. Mutta samalla kertaa voi tuoda esille, että halutessaan kollegapotilas voi rahallisesti tukea Lääkäriliiton luottamuslääkäritoimintaa, joka on tarkoitettu matalamman kynnyksen väyläksi kollegoille hakea apua omiin vaivoihin ja sairauksiin. Kiitokset myös niille monille kokeneille kollegoille, jotka ovat ilmoittaneet olevansa valmiita auttamaan nimenomaan toisia kollegoja vastaan näiden terveydellisissä ongelmissa ja hoitoon hakeutumisessa.