Mielenterveyden merkitys yksilön arjessa on kasvanut niin yhteisön ja yhteiskunnan kuin globaalisti koko maailman tasolla.  

Kuluneen vuoden aikana, kun ylimääräisten kapuloiden tulemiselta omiin rattaisiin ei liene kukaan täysin välttynyt ja arjen pyörät ovat saattaneet alkaa kirskua, on mielenterveyden voiteleva vaikutus omassa elämässä saattanut korostua. Tai vastakohtaisesti tämän hyvinvoinnin osa-alueen vuotokohdat paljastua. 

Helmikuussa valmistunut Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallinen mielenterveysstrategia ei julkaisuhetkellään osannut aavistaa, millainen ajanjakso maailmassa olisi juuri alkamassa ja kuinka vastaanottavaan maaperään se ehkä pääsisikään tämän myötä koko yhteiskunnassamme laskeutumaan.

Miksi Suomi tarvitsee mielenterveysstrategian? 

Mielenterveyden hyväksi on tehtävä työtä monella tasolla ja monialaisesti. Koska mielenterveys koskettaa meistä jokaista, ovat siihen liittyvät tarpeetkin moninaiset: ne ulottuvat koko väestön mielenterveyden edistämisestä aina yksittäisestä vaikeasta psykiatrisesta tilasta kärsivän hoitoon. ”Mielenterveysstrategia ohjaa mielenterveys- ja päihdetyötä sekä palveluiden kehittämistä. Se kattaa mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn, mielenterveyspalvelut ja –kuntouksen”, kuvaa psykiatri, tutkimusprofessori ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck. 

Mielenterveyden tukeminen, vahvistaminen ja vaaliminen on erityisen tärkeää muuttuvassa maailmassa. Mullistuksia on kuluneina vuosina tapahtunut monissa yhteiskunnan rakenteissa ja yksilön itseensä kohdistamissa odotuksissa; teknologia on kehittynyt ja kokemus elämän vauhdin kiintymisestä lisääntynyt. Monet tekevät kognitiivisesti kuormittavaa ja stressaavaa työtä, jonka ohella tulisi jatkuvasti jaksaa oppia lisää uusia asioita ja määrätietoisesti kehittää itseään.

Luvut kertovatkin paljon. Mielenterveyden häiriöt (sisältäen päihdeongelmat) ovat jo kansanterveydellinen haasteViime vuosina erityisesti sairauspoissaolot töistä ovat lisääntyneet, ja lyhyet sairauspoissaolot mukaan lukien on arvioitu, että jopa yli puolet poissaoloista selittyy työperäisen stressin kokemisella. Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet eli 52,5 % oli mielenterveysperusteisia. Huomattavaa on myös, että alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan 15–29-vuotiaista nuorista jopa 70 % pelkääkin palavansa loppuun työelämässä.

Yhä useampi hakeutuu avun piiriin, mikä merkitsee myös sitä, että palveluja on suunniteltava ja resursseja kohdennettava siten, että niiden saatavuus saadaan taattua jokaiselle. Tarvittavien palveluiden saatavuus ei ole kuitenkaan kehittynyt samassa suhteessa fyysisten sairauksien hoitojen kanssa. Fyysisiin ruhjeisiin on yhä helpompi hakea apua kuin mielen mustelmiin.

Tähän mielenterveysstrategia haluaa muutosta. Se antaa suuntaviivoja päätöksenteolle ja toiminnalle, joka pyrkii saattamaan mielenterveyspalveluiden saatavuuden samalle tasolle muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. 

Vorma H, Rotko T, Larivaara M, Koslof A. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6.

 

Taustalla pitkät juuret

Mielenterveysstrategioita on laadittu useissa länsimaissa. Ne nojaavat samoihin yhteisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja heikompien auttamiseen. ”Strategialla on pitkät juuretKiitos sen syntymiselle kuuluu pääosin politikoille, jotka eduskunnan mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa ja eri hallitusohjelmissa ovat nostaneet esille kansallisen mielenterveysstrategian tarpeen”, Wahlbeck kertoo. Suomessa on aiemminkin tehty strategista suunnittelua, kun kirjoitettiin ja toimeenpantiin Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) vuosille 2009–2015. 

Kansallinen Mielenterveysstrategia 2020–2030 on tämän seuraaja.  Se antaa suuntaviivat konkreettisille päätöksille.  Lähtökohtana ja tavoitteena on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja tasoilla. Mielenterveys ei ole irrallinen osa ihmisen hyvinvoinnissa, vaan se vaikuttaa toimintaamme, ajatteluumme ja tapaamme reagoida ympäristöömme. 

 

Mitä mielenterveys on? 

Mielenterveys tukee tasapainoista ja mielekästä elämää ja on keskeinen osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointiaSiihen vaikuttavat monet tekijät, joita ovat muun muassa elinympäristö sekä sosioekonomiset ja perinnölliset tekijät.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy ottamaan käyttöön omat kykynsä ja myös selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa. Se ilmenee muun muassa vastuuna omasta työstä, uudistumiskykynä, keskittymiskykynä, paineensietokykynä, luovana ajatteluna, ongelmanratkaisuna, kykynä tehokkaaseen informaation käsittelyyn ja kykynä toimia työyhteisön jäsenenä.

Mielenterveyttä voidaan lähestyä kahdesta näkökulmasta: Toisaalta hyvä mielenterveys on toimintakykyä ja elämänlaatua tukeva voimavaraToisaalta katse voidaan kohdistaa myös psyykkiseen oireiluun ja sairauksiin.   

Vorma H, Rotko T, Larivaara M, Koslof A. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6.

 

Tulipalojen sammuttamisesta niiden syttymisen estämiseen

Mielenterveysstrategia haluaa korostaa voimavaralähtöisyyttä ja mielenterveyttä tukevia ja edistäviä toimia. Vertauskuvallisesti pelkkien suurten tulipalojen sammutusyritysten sijaan, nähdään olennaiseksi keinoksi nimenomaan pyrkimys palojen ennakoimiseen ja ehkäisemiseen. Yksittäisten palojen perässä juoksemisen sijasta halutaan entistä enemmän yhteiskunnan intressejä ja voimavaroja keskittää siihen, etteivät kytevät kipinät pääsisi roihahtamaan hallitsemattomasti.

Jos liekit jo kuitenkin ovat valloillaan, täytyy apua olla helposti ja nopeasti saatavilla. Strategia painottaa mielenterveyspalvelujen kehittämisen tärkeytErityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa tulee lisätä mielenterveyteen suunnattuja voimavaroja ja henkilöstön mielenterveysosaamista, Wahlbeck täsmentää.

Strategia asettaa työn mielenterveys- ja päihdepotilaiden kanssa isompiin kehyksiin. Tämän potilasryhmän elinajan odote on 10–20 vuotta lyhyempi kuin muiden suomalaisten. Strategia haastaa myös somatiikan puolella toimivia kollegoita tarjoamaan nykyistä laadukkaampaa hoitoa mielenterveys- ja päihdepotilaille.

 

Mielenterveyttä tukevia tekijöitä jokaisen arkeen 

Alkuvuosina strategian toimeenpano painottuu ehkäisevien palveluiden ja hoitopalveluiden kehittämiseen ja saatavuuden parantamiseen. Lisäksi kehitetään työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluja, mielenterveysosaamista kunnissa lähellä ihmisten arkiympäristöä, sekä käynnistetään itsemurhien ehkäisyohjelma. 

Lasten ja nuorten turvallinen arki on yksi mielenterveyden kulmakivistä. Strategia painottaa ihmisten mielenterveysosaamisen tärkeyttä, ja sen vahvistamista varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä Mielenterveyden ensiapu –koulutuksilla”, Wahlbeck kuvaa. Kaikkien ikäryhmien kohdalla myös mielenterveysoikeuksien toteutuminen on tärkeää: yhdenvertainen oikeus terveydenhuoltoon, asumiseen ja työhön sekä oikeutta saada mielenterveyspalveluja omalla kielellä. 

Perustasolta lähtevät toimet tarvitsevat toimeenpanemisen ja jatkuvuuden ylläpitämiseksi vankkaa ja pitkäjänteistä mielenterveyspolitiikkaa sekä yhteistyörakennetta eri sektoreiden ja toimialojen välillä. 

 

Sijoitus tulevaisuuteen 

OECD arvioi vuonna 2018, että mielenterveyden haasteista ja ongelmista johtuvat vuosikustannukset olivat Suomessa 11,1 miljardia euroa – eli 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nämä menetykset koostuvat muun muassa mielenterveyden ongelmista aiheutuvista julkisista kustannuksista, sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista eläkkeistä.

Mielenterveyteen ja sen tukemiseen kannattaa siis sijoittaa, sillä se maksaa itsensä takaisin. Kun yksilö voi hyvin, ovat taloudellisetkin vaikutukset yhteiskunnassa merkittävät, sillä mielenterveyden myönteinen vaikutus heijastuu suoraan myös työntekijän tuottavuuteen.  

Mielenterveydestä huolehtiminen ja sen tukeminen on sijoitus, joka tuottaa sekä henkistä että aineellista hyvinvointia. Väestön hyvä mielenterveys tukee koko Suomen tulevaisuutta ja menestymistä. 

Mielenterveys on koko suomalaisen yhteiskunnan pääomaWahlbeck kiteyttää.

 

Lyhyesti

  • Kansallinen mielenterveysstrategia on STM:n ja THL:n yhteisprojekti, jonka tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 asti. Siihen kuuluu myös erillinen itsemurhien ehkäisyohjelma. 

Lähteet 

Vorma H, Rotko T, Larivaara M, Koslof A. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6.
Haastattelu Kristian Wahlbeck, 20.8.2020
Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta
Health at a Glance: Europe 2018 – OECD 2018
Valtion nuorisoneuvosto -> Nuorisobarometri 2019
Wahlbeck KHannukkala M, Parkkonen J, Valkonen JSolantius T. Mielenterveyden edistäminen kansanterveystyön ytimessä. Duodecim 2017;133:23.
THL:n kansallinen mielenterveysstrategia

Teksti: Roosamari Hannukkala