Syksy on perinteistä uusien alkujen aikaa. Myös nuorilla lääkäreillä on mahdollisuus näin syksyn kynnyksellä kirjoittaa omat tulevaisuudensuunnitelmansa uusiksi hakemalla erikoislääkärikoulutukseen, jonka hakuaika sulkeutuu 13.9. Seuraavan kerran erikoislääkäripaikkoja on jaossa helmikuussa 2020. Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksesta on puhuttu jo vuosia, ja pitkän uurastuksen jälkeen pilottihaku toteutettiin keväällä 2019. Aivan vuoden 2018 loppumetreillä tapahtuneen vanhanmallisen ”ilmoittautumismenettelyryntäyksen” vuoksi hakumäärät jäivät viime keväänä vielä melko alhaisiksi, joten erityisesti tämän syksyn haku alkaa toden teolla näyttää valintauudistuksen vaikutukset.
Kaikki uusi aiheuttaa luonnollisesti vastareaktiona huolta. Viestiä on kuulunutkin, että kandit stressaavat uudesta valintamenettelystä ja sen vaatimuksista. Väitöskirjaa ruvetaan tosissaan miettimään jo opintojen aikana, ja työpaikkoja sumplimaan vuosiksi eteenpäin. Jo lääkiksen pääsykokeisssa on omaksuttu ajatus siitä, että pisteitä on saatava niin paljon kuin mahdollista. Vastavalmistuneita lääkäreitä voi painaa sama huoli siitä, miten pistejahdissa saa parhaimman saaliin.
”Minulla on vielä terveyskeskuspalvelua tekemättä pari kuukautta.”
”Minua ei kiinnosta tutkimustyön tekeminen.”
”Ei varmaan kannata sitten hakea vielä…”
Kuulostaako tutulta? Taipumus täydellisyyteen voi saada oman pistepotin näyttämään vaatimattomalta. Miksi hakea, kun voisin kerryttää vielä omaa kokemustani vuosikaudet? Totta kai, mikäli esimerkiksi oma erikoisala tai kiinnostuksenkohteet eivät ole vielä selvillä, työkokemuksen kerryttäminen on hyvä vaihtoehto. Mutta mitäpä jos oma erikoisala on jo peruskoulutuksen aikana piirtynyt mieleen? Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että tällöin kannattaa hakea.
Avainsanana uudistuksen takana on hakijan motivaatio. Uudella valintamenettelyllä hakijan osaamista arvioidaan niin kliinisen kuin tutkimustyön näkökulmasta sekä motivaatiokirjeellä. Motivaatiokirje auttaa sinua pohtimaan ja pukemaan sanoiksi motivaatiosi alalle. Tällä voit näyttää sekä itsellesi, että valintaa tekeville olevasi tosissasi. Omia motiivejaan erikoisalan valintaan on mielestäni hyvä pysähtyä miettimään, vaikka ala olisi ollut kristallinkirkkaana mielessä jo pääsykokeista lähtien. Muista, että haussa saat myös ensisijaisesta valinnasta pisteitä! Haastattelu ja koejakso tuovat mahdollisuuden toisaalta käytännössä osoittaa motivaatiotaan ja karttuvia taitoaan tutustuen samalla valittuun erikoisalaan.
Olivatko asiat aiemmin paremmin? Kokemuksesta en voi tietenkään sanoa, sillä valmistuin itse viime keväänä. Kuitenkin vaatimukset esimerkiksi aiemmasta työkokemuksesta tai tutkimustyöstä saattoivat ”hiljaisena tietona” ja huhuina levitä kandien keskuudessa jo ennen kuin erikoistumaan lähteminen oli ajankohtaista. Paikan saaminen saattoi vaatia ainoastaan yhden sähköpostin. Valitettavaa kyllä, niin sanottua pärstäkerrointa saatettiin myös käyttää valinnassa, ja paikan saaminen saattoi rippua täysin onnesta. Omaan korvaani tämä epävarmuus ja epäoikeudenmukaisuus kuulostaa paljon huolestuttavammalta, kuin nykyinen läpinäkyvä, avoin ja keskitetty hakumenettely.
Hakemalla erikoislääkäriksi et voi menettää kuin korkeintaan hieman vapaa-aikaa suunnitellessasi motivaatiokirjettä ja täyttäessäsi opintopolku.fi-lomaketta. Hakeminen auttaa sinua hahmottamaan omia kiinnostuksenkohteita ja antaa sinulle hakukokemusta, jota voi hyödyntää myös työpaikkoja hakiessa. Kaikki eivät voi saada erikoistumispaikkaa heti, mutta saat hyvän kokemuksen ja pohjaa seuraavalle hakukerralle. Oman erikoisalan valinta määrittää suuresti tulevia työvuosia tai vuosikymmeniä, ja ehkä muuttaa työidentiteettiäsi ja koko elämääsi. Tämän vuoksi minusta on hyvä, ettei päätös ole vain yhden sähköpostin arvoinen.
Henni Hiltunen
Kirjoittaja on keväällä 2019 valmistunut lääkäri ja NLY:n koulutusvaliokunnan jäsen
Erikoislääkärikoulutuksen yhteishaku on auki perjantaihin 13.9. klo 15:00 asti osoitteessa opintopolku.fi. Valintaperusteet löytyvät yliopistojen sivuilta (esim. https://www.utu.fi/sites/default/files/media/drupal/laak-ak_Valintaperusteet_S19-K20_päiv.060819.pdf). Haussa voit valita kolme kohdetta. Alkupisteiden perusteella tietty määrä hakijoita valitaan haastatteluun, ja haastattelun perusteella valitaan määräaikaisen opinto-oikeuden saaja(t). Mikäli hakija saa määräaikaisen opinto-oikeuden, hänellä on kaksi vuotta aikaa suorittaa kuuden kuukauden mittainen koejakso kyseisellä alalla. Tämän jälkeen opinto-oikeus vahvistuu. Hakija vastaa itse koejaksopaikan hakemisesta. Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoisaloilla hakuprosessi eroaa hieman muista aloista pisteiden ja koejakson suhteen. Ohjeita hakemiseen NLY:n sivuilla: https://nly.fi/nain-haet-erikoistumaan-valintamenettelypilotissa/.
