Viime päivät uutiset ovat täyttyneet rasismin vastaisista puheenvuoroista poliisiväkivallan seurauksena kuolleen George Floydin tarinan levittyä maailmalla. Tapahtumat saattavat tuntua suomalaiselle lääkärille kaukaiselta, mutta totuus on, että rasismi elää myös Suomessa ja suomalaisessa terveydenhuollossa. Me väitämme, että jokaisen lääkärin tulisi toimia aktiivisesti rasismia vastaan.

Rotusyrjinnällä eli rasismilla tarkoitetaan kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla. -Suomen valtion vuonna 1970 ratifioima YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus. (1)

Rakenteellinen rasismi on lainsäädännön tai erilaisten instituutioiden käytäntöjen avulla toteutettua rasismia. Mahdollisia ilmenemismuotoja ovat käytäntöihin ja sääntöihin perustuva rasismi esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, oppilaitoksissa tai työelämässä. Siihen kuuluu myös mm. aiheeton liiallinen huomion kiinnittäminen vähemmistöryhmien edustajiin julkisissa paikoissa virkamiesten toimesta. (2)

Rodullistaminen on sosiaalinen prosessi, jossa valta-asemassa olevat liittävät yksilöön ennakkoluuloja etnisen taustan, uskonnon ja/tai ihonvärin perusteella. Rodullistettu viittaa henkilöön, joka kokee yhteiskunnassa rodullistamista.


Suomessa koetaan rasismia

On luonnollista, jos rasismista puhuttaessa herää puolustusreaktio, mutta tilastojen valossa se on Suomessa valitettavasti arkipäivää. Terveydenhuollossa asioineista ulkomaalaistaustaisista syrjintää kohtaa 12 %, Kelassa tai sosiaalipalveluissa 10 %, poliisin kanssa asioivista 8 % ja TE-toimistossa 13 %. Epäoikeudenmukaista kohtelua sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa tai poliisin taholta kokeneiden osuus ei näytä vähenevän Suomessa asumisajan pidentyessä. Syrjinnän kokemukset eivät siis selity maahanmuuton alkuvaiheen huonolla kielitaidolla tai vastaavilla hankaluuksilla (3). Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2018 teettämän selvityksen mukaan Suomi on EU:n rasistisin maa. 

Suomessa rodullistetut ihmiset luottavat kuitenkin julkiseen terveydenhuoltoon enemmän kuin Suomen koko väestö (3). Tässä valossa terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät edellytykset toimia rasismia vastaan.

 

Esiintyykö lääkärikunnassa rasismia?

Lääkärin eettisten ohjeiden ja lääkärinvalan mukaan lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä. Lääkärin tulee myös julkisessa esiintymisessään suhtautua potilaaseen kunnioittavasti ja omalla käytöksellään edistää kollegiaalisuutta potilaan parhaaksi. (4)

Lääkärien keskustelupalstoilla nähdään aika ajoin erilaisia rasistisia kommentteja vaihdellen muukalaisvihamielisestä asenteesta vihapuheeseen. Tuhansien kollegojen keskustelupalstalle kirjoittaminen on ehdottomasti sellainen julkinen esiintyminen, johon eettiset ohjeet viittaavat. Osa keskustelijoista pitää rasismista huomauttamista turhana valittamisena, mistä johtuen tällaiseen kommentointiin ei aina puututa. Sananvapaus ei tietenkään kata rasismia, ja vähäinenkin rasistinen liikehdintä lääkärien keskuudessa on erittäin huolestuttavaa. 

Rasistinen puhe ei ole missään olosuhteissa lääkärin etiikan mukaista toimintaa eikä rasismin hiljainen hyväksyntä tai sivuuttaminen ole kollegiaalisuutta. Kollegiaalisuutta on nimenomaan toisen ohjaaminen virheistä eteenpäin. 

Tiedeyhteisö, akateeminen maailma ja terveydenhuolto ovat hyvin valkoisia. Kollegakuntamme kuitenkin moninaistuu koko ajan muun yhteiskunnan mukana ja rodullistettujen määrä korkeakoulutetuissa kasvaa. Rasismin aktiivinen vastustaminen on siten myös kollegiaalinen teko, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti.



Syrjintää pitää aktiivisesti vastustaa lääkärin työssä ja koulutuksessa

Rasismia kokevat ihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä ja myös eri vähemmistöryhmien sisällä esiintyy monimuotoisuutta. Pelkän ulkonäön tai nimen perusteella ei voi tehdä olettamusta siitä, onko kyseessä Suomeen kuukausi sitten muuttanut vai Suomessa syntynyt henkilö. Terveysriskit voivat kasaantua, erityisesti silloin jos henkilö kuuluu useampaan vähemmistöön samanaikaisesti.

Lääkärin vastaanotolla vallitsee aina valta-asetelma lääkärin ja potilaan välillä. Lääkärillä on päätäntävalta hoitoihin, tutkimuksiin ja lausuntoihin, joilla on valtava vaikutus potilaan elämään. Jos lääkäri ei tunnista ja ole käsitellyt omia ennakkoluulojaan, hän tulee projisoineeksi niitä potilaaseen, huomaamattaan ja ehkä tahtomattaan. Tämä taas voi heikentää rodullistetun potilaan luottamusta viranomaisiin ja johtaa terveysriskien kasautumiseen. Kulttuuriero potilaan ja lääkärin välillä voi näyttäytyä myös potilaan vaikeutena puhua aroista asioista, esimerkiksi seksuaalisuudesta. Tärkeää tietoa voi jäädä mainitsematta ja siksi lääkärin omien ennakkoluulojen käsittely vaikuttaa suoraan hoidon laatuun.

Kielimuuri voi olla haaste potilaan haastattelemisessa, tutkimisessa tai sopivan hoitosuunnitelman laatimisessa. Tulkkina voi toimia potilaan omainen, mutta ensisijaisesti suositellaan ulkopuolista tulkkia. On hyvä huomioida, että edes ammattitulkki ei välttämättä osaa lääketieteellistä sanastoa, jolloin kääntämisen aikana voi tapahtua virheitä. 

Eri kielissä on murteita, joita ei aina oteta huomioon tulkkia tilattaessa ja tämä voi hankaloittaa kommunikointia. Aina ei myöskään ole tarjolla potilaan äidinkielen tulkkia. Lopputuloksena voi olla hoito-ohjeiden jääminen epäselväksi ja luottamuksen puute potilaan ja lääkärin välillä. Onkin tärkeää esittää kysymykset ja antaa ohjeet potilaalle mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti välttääkseen väärinymmärryksiä.

Lääketieteen opetuksessa ja tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota sanavalintoihin ja termien määrittelyyn. Esimerkiksi “roduista” puhuminen ilman täyttä tieteellistä pohjaa on herättänyt lääketieteen opiskelijoissa hämmennystä (5). Genetiikka määrää ilman muuta tiettyjä sairausriskejä, mutta olemmeko kuitenkaan yksiselitteisiä termistössämme? Mitä esimerkiksi käsite “musta rotu” todella tarkoittaa? 

Nuorempia kollegoita kouluttavat lääkärit levittävät huomaamattaankin ajatustapojaan ja asenteitaan. Ennakkoluuloiset asenteet vähemmistöryhmiin kuuluvien potilastapausten käsittelyssä ja epäsoveliaat kommentit voivat levitä muihin kollegoihin helposti. On tärkeää muistaa reflektoida itseään ja muistaa oma vastuu tällaisen toiminnan katkaisemisessa.

 

Miten voit toimia rasismia vastaan? 

Ensimmäinen askel on päästää irti ajatuksesta “en ole rasisti”. On tärkeä tiedostaa, että kaikki valkoiset ihmiset hyötyvät tiedostamattaan ja tahtomattaan rakenteellisesta rasismista, vaikka eivät syyllistyisikään avoimeen rasismiin. Jokaisella meistä on ennakkoluuloja, ja niiden tiedostaminen ja omien etuoikeuksien pohdinta voi herättää kipeitäkin tunteita. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä olennaisia kuin rasismin aiheuttama kärsimys. Rakenteellista rasismia on olemassa, riippumatta siitä, kokeeko joku sitä, tai valitseeko raportoida sitä. 

1. Tutki omia etuoikeuksiasi (koulutus, ihonväri, toimeentulo, toimintakyky).
2. Tutki omia ennakkoluulojasi (kyllä, sinulla on niitä) ja kuuntele rasismia kokeneita.
3. Opiskele, hae tietoa, kouluttaudu: esim. THL:n Paloma-koulutukset.
4. Toimi aktiivisesti rasismia vastaan – myös vaikka se tarkoittaisi kollegan käytöksestä huomauttamista.
5. Kohtaa potilas kunnioittaen. Vaikka et olisi potilaan kulttuurin asiantuntija, voit luoda hyvän ja turvallisen kohtaamisen.

 

Anni Saukkola, LL
Sosiaalisen median vaikuttaja
@laakari.anni

Hajar Mahdavi, LK
NLY:n yhdistyssihteeri
Mahdin nuoret ry – hallituksen jäsen

 

Lähteet
1. Suomen Punainen Risti: https://www.eirasismille.fi/mita-on-rasismi
2. Suomen Punainen Risti: https://www.eirasismille.fi/sisalto/rasismin-eri-muotoja
3. Castaneda ym. Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus (THL, 2015) http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127023/URN_ISBN_978-952-302-535-6.pdf?sequence=2&isAllowed=y
4. Lääkärin eettiset ohjeet (Suomen Lääkäriliitto) https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/eettiset-ohjeet/
5. Aurora Lemma: Sekava rotu (Ruskeat tytöt-blogi, 2017) https://www.ruskeattytot.fi/rtmedia/sekavarotu