Lääkärijohtamisesta on viime vuosina käyty kiivasta keskustelua kollegakunnassa: tarvitseeko lääkärien johtajan olla lääkäri? Onko lääkärijohtaja oikea lääkäri? Valuvatko kaikki lääkärit konsulteiksi ja johtajiksi aiheuttaen lääkäripulaa? Nuori Lääkäri -lehti tapasi helmikuun alussa HUSin toimitusjohtajana aloittaneen Matti Bergendahlin ja syventyi lääkärijohtajan urapolkuun ja ajatuksiin johtamisesta.
Tapaamme nykyään niin tutuksi tulleessa Teamsissa. Nopeasti käy kuitenkin ilmi, että tapaamispaikaksi olisi vähintään yhtä luonnollisesti sopinut molempien ikkunasta näkyvä Uusi Lastensairaala tai vaihtoehtoisesti lähes yhtä läheltä löytyvät Helsingin Keskuspuiston hiihtoladut. Tätä allekirjoittanut ei kuitenkaan ollut osannut ennakoida taustatutkimuksen perusteella. Kysymys kuuluukin, kuka on Matti Bergendahl ja miten hän päätyi lopulta HUSin toimitusjohtajaksi.
Lastenlääkäriksi
Matti Bergendahlin uratarina alkaa kovin samalla tavalla kuin meillä monella muullakin: ”Toisena lääkisvuonna syventävät opinnot tulivat ajankohtaisiksi. Harrastin nuorena aktiivisesti jalkapalloa ja hiihtoa. Näin ollen urheilulääkärin ura tuntui kiinnostavalta ja hakeuduin Turun yliopistossa fysiologian laitokselle professori Ilpo Huhtaniemen puheille etsimään tutkimusprojektia”, Bergendahl muistelee. ”Nopeasti kävi ilmi, että projekti tähtäsikin syventävien opintojen sijasta väitöskirjaan, ja näin ollen useat illat ja yöt kuluivatkin lääkiksen aikana fysiologian ja endokrinologian perustutkimuksen parissa.”
Vaikka väitöskirja valmistui suunnitellusti pian lääkäriksi valmistumisen jälkeen, olivat Bergendahlin ajatukset erikoisalasta ehtineet tässä ajassa muuttua. ”Tajusin nopeasti, että urheilijathan ovat pääsääntöisesti terveitä. Halusin hoitaa sairaampia ja lääketieteellisesti haastavampia potilaita.”
Tämä ajatus vei hänet lopulta lastentaudeille. Vaikka erikoistumisaikana palo johtamiseen ehtikin syttyä peruuttamattomasti, on Bergendahl edelleen ensisijaisesti lastenlääkäri.
”Identiteetiltäni olen ennen kaikkea lastenlääkäri ja lastenlääkäriksi voisin aina palata – toki kirjaston ja harjoittelun kautta.”
Konsultiksi
Kuten nyt tiedämme, Matti Bergendahlista ei tullut täysipäiväistä lastenlääkäriä. Ensimmäiset sysäykset kohti erilaista urapolkua hän koki 1990-luvun puolessa välissä ollessaan post docina Virginian yliopistossa Yhdysvalloissa. ”Post doc-jaksollani tein kliinistä endokrinologista tutkimusta. Lääketeollisuuden tiivis läsnäolo sytytti kipinän ymmärtää taloutta ja sen numeroita paremmin”, Bergendahl kertoo.
Yhdysvalloista palattuaan hän osti Management Gurus -nimisen teoksen, jonka kautta liikkeenjohdon konsultoinnin suurjätit Boston Consulting Group (BCG), McKinsey ja Bain tulivat tutuiksi. Pian Bergendahl löysikin itsensä McKinseyn ja BCG:n työhaastatteluista ja tämän seurauksena Bostonista BCG:n perehdytysjaksolta. ”Liikkeenjohdon konsultointiin ajoi erityisesti halu oppia taloudesta sekä ymmärtää iso kuva siitä, miten yhteiskunta, yritykset ja terveydenhuolto toimivat”, hän taustoittaa ratkaisuaan.
Toki niitäkin hetkiä oli, kun Bergendahl hetkellisesti kyseenalaisti päätöksensä.
”Yksi ensimmäisistä keisseistäni liittyi logistiikka-alaan. Kyllä siinä Vuosaareen puku päällä marssiessa mietin, että olikohan tämä nyt ihan fiksua.”
Bergendahl oli BCG:llä yhteensä runsaan vuoden, jonka jälkeen oli ”pakotettuna” edessä paluu virkavapaalta takaisin lastentautien pariin suorittamaan erikoistumisopinnot valmiiksi. Vaikka reilu vuosi liikkeenjohdon konsulttina oli rankka ja väsyttävä, loi se pohjan ymmärtää taloutta ja numeroita sekä ennen kaikkea jätti halun oppia ja tehdä lisää.
Johtajaksi
Valmistuttuaan lastenlääkäriksi vuonna 2001 Bergendahl lähti vuodeksi perheineen Sveitsiin Lausanneen, jossa hän opiskeli International Institute for Management Development (IMD) -oppilaitoksessa Master of Business Administration -tutkintoa, tuttavallisemmin MBAta. Kokopäiväiseksi opiskelijaksi siirtyminen oli niin taloudellisesti kuin uran kannalta merkittävä panostus. Opiskelu oli intensiivistä: ryhmässä oli yli 40 eri kansallisuutta, joista Bergendahl oli ainoa suomalainen. Opiskelu tapahtui englanniksi ja töitä tehtiin 6 päivää viikossa.
Vaikka talous- ja johtamisopinnot haastoivatkin Bergendahlia kaupallisen alan perustutkinnon suorittaneita ystäviä enemmän, tuli hänelle eteen myös tilanteita, joista lääkärin koulutuksesta oli erityistä hyötyä: ”MBA opiskeltiin moduuleittain. Jokaisen moduulin lopussa oli noin 3 vuorokauden mittainen paineistettu harjoitus. Lääkärinä olin jo oppinut työskentelemään paineen alla ja väsyneenä, joten selviydyin näistä harjoitteista aina hyvin.”
Vuoden aikana Bergendahl oppi paljon uutta johtamisesta. Yksi suurimmista oivalluksista syntyi OB (Organizational Behaviour) -kurssilla. ”Menin kurssille hieman huonolla alkuasenteella ja ajattelin, että se on täysin turha kurssi. Kuitenkin kurssin aikana tajusin, että organisaatiot, ihmiset ja heidän käyttäytymisensä on koko SE juttu johtamisessa. Jälkikäteen pyysin jopa anteeksi ennakkoasennettani kurssin professorilta ja kiitin kurssista.”
Johtajana
Bergendahl on aiemminkin puhunut julkisesti johtajuudesta ja jopa siitä, ettei lääkärillä tarvitsisi olla aina lääkärijohtajaa.
“Johtamista pitää haluta. Se ei ole mikään helppo tie tai sivujuonne. Missään muualla maailmassa lääkäreitä ei automaattisesti johda lääkäri, eikä sen välttämättä tarvitsisi olla näin meilläkään. Mutta hyvä johtaja pitää olla.”
Hän luottaa johtajana esimerkiksi General Electricin entisen pääjohtaja Jack Welchin 4 E:n malliin:
1. Energy – johtajan oma energia
2. Energize – energisoi muita ympärilläsi 360 astetta
3. Edge – särmä ja päättäväisyys
4. Execute – saa työt tehdyksi, pääsee kohti yhdessä asetettuja tavoitteita
Näiden periaatteiden lisäksi Bergendahl korostaa johtamisessa nöyryyttä: ”Jim Collins määritteli Harvard Business Review -julkaisussa johtajuuden ylimmän tason juuri henkilökohtaisen nöyryyden kautta. Nöyryys oppia aina uutta, tehdä virheitä ja kuunnella muita ovat elintärkeitä hyvälle johtajalle.”
Etenkään julkinen sektori ei ole lähtökohtaisesti tunnettu intohimoisista johtajista, vaan enemmänkin ”talon tapana” on ollut, että virkaiältään kokenein taitava kliinikko siirtyy johtajaksi. Bergendahl tunnistaa menettelytavan, mutta on halukas tuulettamaan tätä ajatusta:
”Meidän tulisi arvostaa myös muualta kuin lääketieteen maailmasta hankittua koulutusta ja osaamista. Lisäksi rekrytointiprosessien tulisi olla kattavia, jotta niissä löydetään juuri oikea pelaaja joukkueeseen. Lääkäreille tulisi myös jo peruskoulutuksen aikana opettaa johtajuutta ja johtamista.”
Toimitusjohtajana
Bergendahl opiskeli Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, suoritti erikoistumiskoulutuksensa TYKSssä ja oli siellä jo matkalla kohti lastenendokrinologiaa. Hän on siis nyt ensimmäistä kertaa elämässään töissä HUSissa. Vaikka kyseessä onkin Bergendahlin ensimmäinen työtehtävä HUSissa, ovat toimitusjohtajan tehtävät tuttuja jo aiemmista uran vaiheista. Palattuaan Sveitsistä MBA-tutkintopaperit taskussa hän aloitti työt Mehiläisen liiketoiminnan kehitysjohtajana. Tämän jälkeen Mehiläisessä seurasi muutama muu liiketoimintajohtamisen tehtävä, ennen kuin hänet vuonna 2005 valittiin Mehiläisen toimitusjohtajaksi.
Miten yksityisen ja julkisen puolen toimitusjohtajuus eroavat toisistaan?
”Ne eroavat valtavasti. Yritysmaailmassa olet toimitusjohtajana juuri niin hyvä kuin edellisen kuukautesi tulos. Julkinen toimija kuten HUS taas on eräänlainen virkakoneisto, jolla on demokraattisesti valittu luottamushenkilöhallitus ja -valtuusto”, Bergendahl taustoittaa.
”Vaikka HUSilla on hieno brändi, on sillä julkisena toimijana riski, että eräänlainen me-henki jää puuttumaan.
“Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka yritysmaailmassa on hienoja juhlia ja me-henkeä, niin on sielläkin omat ongelmansa. Mikään sektori ei ole täydellinen.”
Tulevaisuus
HUSista puhutaan usein suurena laivana, jonka kurssi kääntyy hitaasti. Kuitenkin uudelta toimitusjohtajalta odotetaan aina jotain uutta. Mihin Matti Bergendahl keskittyy HUSin toimitusjohtajana?
”Olen tylsän miehen maineessa, sillä painotan johtajana aina kahta asiaa: fokusoi ja priorisoi. Toimitusjohtajana minun tulee pitää huoli siitä, että meillä on selkeä ja kirkas strategia, joka maastoutetaan hyvin.” Tärkeimmiksi kokonaisuuksiksi Bergendahl nostaa asiakas(potilas)kokemuksen – ei pelkästään kokemusta hoidosta, vaan kokemuksen ”kotisohvalta kotisohvalle” –, työntekijät, SOTE-uudistukseen liittyvän kuntayhteistyön sekä yliopistosairaalan velvollisuuksiinkin kuuluvan koulutuksen ja tutkimuksen.
Työntekijät esiintyvät useinkin vastaavissa listauksissa, mutta käytännön toimet usein puuttuvat. Bergendahlilla on kuitenkin vastaus tähän: ”Esimerkiksi työntekijöidemme työterveyshuolto on kapeahko ja saatavuus vaihtelee ja painottuu pelkästään KL1 palveluihin. Tätä pyrimme parantamaan.”
Myös nuorille lääkäreille Bergendahlilla on sanottavaa:
”Tiedän ettei HUS ole pärjännyt kovin hyvin aiemmissa Koulutuspaikkakyselyssä. Meidän pitäisi pystyä luomaan HUSissa nuorille parempi, kouluttava työympäristö, jossa nuoret lääkärit viihtyisivät. Tähän pyrimme vaikuttamaan erityisesti keskittymällä työhyvinvointiin sekä luomalla nuorille lääkäreille mielekkäitä urapolkuja.”
Työn ulkopuolella
Bergendahlilla on nuoruudesta taustaa hiihdon ja jalkapallon parista. Nyt aikuisiällä vanhojen harrastusten rinnalle on tullut pyöräily. ”Isona haluaisin ammattipyöräilijäksi”, Bergendahl naurahtaa. Jotta pyöräily onnistuisi kelillä kuin kelillä, löytyy miehen kotoa myös simulaattori. Muutamia vuosia sitten Bergendahl tarvitsi pyöräilyn rinnalle kehoa huoltavan lajin. Nykyisin HUSin toimitusjohtajaan voikin törmätä laitepilatestunnilla. Urheilun lisäksi Bergendahl viettää vapaa-aikansa mieluiten balettia, oopperaa ja maalaustaidetta ihaillen sekä tietenkin perheensä kanssa.
Hiihtolatu tai lastensairaala olisivat varmasti olleet Teamsia inspiroivampi paikka tapaamiselle.
”Johtamista voi verrata kilpahiihtoon: Hiihtäessäkin on luettava latua ja tehtävä rytminvaihdoksia. Välillä pitää jaksaa pitkiä työpätkiä ja toisinaan on selvittävä kovavauhtisista mutkista ja pystyttävä nopeisiin päätöksiin”, kiteyttää Bergendahl.
Teksti: Enni Sanmark, LT
Kirjoittaja on entinen kilpahiihtäjä ja viihtyy edelleen ladulla aina, kun elämä sen mahdollistaa.
Kuvat: Taavi Kaartinen
