Monen nuoren lääkärin arki saattaa olla yhtä formulanajoa. Oman elämän auto syöksyy täyttä vauhtia kaarteesta kaarteeseen, jarrua saattaa tulla liian harvoin painaneeksi eikä sivuille juuri ennätä katsoa. Koska tahansa on oltava valmis reagoimaan ja tekemään suuriakin päätöksiä. Mitä eväitä erityisesti huippu-urheilijoiden ja yritysjohtajien suosimalla, kansainvälisestikin laajasti levittäytyneellä Hintsa Performancella on antaa nuoren lääkärin ratin taakse? 

Hintsa Performance on ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin, pitkään ulkomailla elämäntyönsä tehneen ja nimekkäiden F1-formulakuskien kuten Mika Häkkisen ja Sebastian Vettelin lääkärinä toimineen, nyt jo edesmenneen Aki Hintsan perustama yritys. Yhteistyökumppanuuksia yhtiöltä löytyy niin yksityisen lääkäriaseman kuin laaja-alaisesti eri työterveystoimijoiden kanssa. Koulutuksia ja henkilökohtaisesti räätälöityä valmennusta tarjoavan yrityksen filosofia perustuu Hintsan luomaan, visuaaliselta ilmeeltään autonrengasta muistuttavaan hyvinvoinnin malliin. 

Hintsa halusi nähdä ihmisen ennen kaikkea kokonaisuutena, jossa itsensä ja tavoitteidensa tunnistaminen ja tunnustaminen sekä omien arvojen mukaiset valinnat ovat kaiken hyvinvoinnin ydin, ”core”.

Omaa ydintään voi tutkia esittämällä itselleen kolme kysymystä”Tiedänkö kuka olen, tiedänkö mitä haluan, hallitsenko itse omaa elämääni?” Ydintä ympäröiväistä kuudesta sektorista – yleinen terveys, uni, ravinto, fyysinen aktiivisuus, biomekaniikka ja henkinen energia – kukin on yhtä merkityksellinen hyvin rullaavan renkaan kannalta. Pyörää ei ole suinkaan keksitty uudelleen, mutta Hintsan hyvinvoinnin malli on selkeä, ja sen opeista ja ajatuksista voi hyötyä kuka tahansa.

Maratonia shakkilaudalla 

Lääkäriydessä, kuten muissakin vaativissa tehtävissä työskentelevillä, voi nähdä yhtäläisyyksiä huippu-urheilun, erityisesti kilpa-autoilukanssa. Eräs formulakuski on kuvannut, että formulan ajaminen on kuin maratonin juoksemista samanaikaisesti shakkia pelaten”, Hintsa Performancen operatiivinen johtaja Nora Rosendahl muotoilee. Parhaimmillaan ja terävimmillään on oltava ympäri vuoden kestävän kisakauden. Pienimpienkin lihasten ja jokaisen aistin tulee olla äärimmilleen virittyneessä tilassa: jokainen kovalla vauhdilla lähestyvä mutka voi päätyä kohtalokkaasti. 

Samankaltaisesti myös lääkärin on oltava kaikki aistit valppaana vuoden jokaisena työpäivänä. Päivittäin kannetaan suurta vastuuta toisten ihmisten terveyteen liittyvistä kysymyksistäNiin sanotusti margin for error on pieniLääkärinä tämä kaikki, yhdistettynä vielä työn ulkopuoliseen yksityiselämään, saattaa helposti uuvuttaa. 

Lääkäreiden työssäjaksamista onkin tutkittu paljon. Lääkärin työolot ja terveys -tutkimuksen (Lääkäriliitto, 2019) mukaan lääkäreistä 43 % koki lievää ja 3 % vakavaa työuupumusta. Työuupumus oli korkeinta nuorten, alle 35-vuotiaden lääkäreiden keskuudessa, joista 59 % koki lievää ja 6 % vakavaa työuupumusta. 

”Nykytyöelämässä ja arjessa ylipäätään suuriksi kysymyksiksi nousevat usein jaksaminen, stressi, suorituspaineet ja epävarmuuden sietäminen”, Rosendahl kuvaaKoettu stressi ja uupumus saattavat kuitenkin johtaa itseään ruokkivaan kierteeseen, jossa pohjimmiltaan juuri arkea ja hyvinvointia tukevista ja edistävästä asioista, kuten unesta ja liikunnasta, aletaan ensimmäisenä karsia. Lopulta voi olla vaikea hahmottaa, mikä on syytä ja mikä seurausta. 

”Usein asiakkaan ensisijainen, vahvakin näkemys koetun ongelman juurisyistä saattaa olla ainakin osittain virheellinen”, Rosendahl mainitsee. ”Elämän ja hyvinvoinnin eri osa-alueiden laaja-alainen kartoittaminen on tärkeää, sillä esimerkiksi unettomuuteen vaikuttavat usein monet seikat kuten mielessä pyörivät työ- ja perheasiat, ruokavalio tai myöhäinen urheiluajankohta.

 

Tehokkuus hetkessä, fokus palautumisessa – ja päinvastoin 

Rosendahlin mukaan usein avain menestykseen ja hyvinvoinninpyörän eri sektoreiden hallitsemiseen on tietoinen taito osata vaihdella tilaansa kahden eri moodin, hetkessä fokusoitumisen ja tehokkaan palautumisen, välillä. Molemmat näistä ovat oodeja tietoiselle läsnäololle. 

Esimerkiksi työpäivän alkuun on hyvä luoda haluttuun moodiin johdattelevia rutiineja. ”Näiden omien tapojen ja käytänteiden avulla saa ikään kuin kytkettyä päälle oman autopilottinsa”, Rosendahl kuvaa. ”Paitsi itse haluttuun moodiin pääsemisessä, auttavat hyväksi koetut rutiinit myös siellä pysymisessä. 

Hyvänä tapana yhdelle voi toimia esimerkiksi aamukahvi, toiselle työmatka tai sen kaltainen siirtymä. Lääkärille konkreettinen riitti voi olla valkoisen takin päälle pukeminen. Paitsi itse rutiinin muodostaminen, on myös sen tiedostaminen tärkeää. Fokuksen löytämisen merkitys pätee niin työssä kuin vapaa-ajallakin.  

Työpäivän jälkeinen henkinen palautuminen on tietotyötä tekevälle erityisen tärkeääMielen palautuminen rasituksen ja kuormituksen alla on yhtä tärkeää kuin kehonkin palauttaminen esimerkiksi fyysisen harjoituksen jälkeen. Kaikki palautuminen ei ole kuitenkaan yhtä tehokasta

Paras resepti mielen palautumiseen muodostuu pitkälti neljästä osa-alueesta: rentoutuminen, taidonhallintakokemukset, irtautuminen ja kontrolli vapaa-ajalla.

Rentoutumisella viitataan maltilliseen henkiseen tai fyysiseen ponnisteluun kuten luonnossa liikkumiseen, kirjan lukemiseen ja ystävien tapaamiseen. Taidonhallinta pitää sisällään myönteisellä tavalla stimuloivia haasteita ja oppimismahdollisuuksia, jotka saavat tehokkaasti ajatukset pois arjen pelikentiltä ja kilparadoilta. ”Työpäivän jälkeen kannattaa tosinaan rentoutua myös aktiivisesti, esimerkiksi shakkia tai lautapelejä pelaten, eikä välttämättä ainoastaan television ääressä passiivisesti istuen”, mainitsee Rosendahl. 

Irtautumisella tarkoitetaan henkistä irtautumista työhön liittyvistä ajatuksista. Niin kuin mielen saattaminen fokusoituneeseen työmoodiin, on myös tästä moodista irti päästäminen taitolaji. Tähänkin on hyvä luoda omia rutiineja. Tutkimukset ovat osoittaneet psykologisen töistä irtautumisen taidon olevan yksi vahvimmin uupumusta estävistä yksittäisistä tekijöistä. 

Kontrolli ei tarkoita sitä, että kaiken vapaa-ajan kuuluisi olla kontrolloitua ja ajoitettua. Käsitteellä kuvataan henkilökohtaista kokemusta siitä, että itsellä on ainakin osittain mahdollisuus päättää omasta vapaa-ajasta ja sen aktiviteeteista. Vapaa-ajalla on tällöin suurempi mahdollisuus pitää sisällään yksilölle merkityksellisiä asioita. 

Vapaa-ajan määrä ei suoranaisesti korreloi sen palauttavan vaikutuksen kanssa. Mikäli vapaa-aika ei vastaa omiin toiveisiin ja tarpeisiin, ja omat odotukset ovat muualla, ei sen palauttava vaikutuskaan silloin usein täyty. 

 

Kun oma ohjauspyörä on hallinnassa, on helpompi auttaa toista 

Lääkärin oma kokemus elämänsä ohjauspyörän hallinnasta heijastuu myös työarkeen. Kun lääkäri näkee itsensä kokonaisuutena, on potilaskin helpompi kohdata ainutlaatuisena yksilönä.

Hintsan hyvinvoinnin malli ja sen ajatus jokaisen ihmisen näkemisestä kokonaisuutena, on erinomainen muistutus tietoisen läsnäolon ja kunkin potilaan yksilöllisen kohtaamisen tärkeydestä. Myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja elämäntapojen moniulotteisuus on tärkeää huomioida potilaiden motivoinnissa ja opastuksessa. 

 

Paina jarrua, hidasta mutkissa, muista tankkaus – silloin pystyy myös kiihdyttämään suorilla 

Kuka tahansa voi tahtomattaankin jumiutua liian nopealla tahdilla kierivään arjen pyörään. Ei ole harvinaista, että omaa hyvinvointiaankin alkaa suorittaa: ajautuminen ajatustunneliin, jossa vapaa-aikakin tulee tehokkaasti käyttää itsensä tavoitteellisen kehittämiseen, on pitkällä aikavälillä vahingollinen. Esimerkiksi alkujaan myönteisiä kokemuksia tuottavasta ja arkeen energiaa tuovasta harrastuksesta saattaa salakavalasti muodostua enemminkin arjen voimavaroja syövä, läheisiä ihmissuhteita kiristävä, pakkomielteinen päivittäinen suoritus – jo muutenkin haastavien työtehtävien lomassa. Oman arjen vauhtisokeudessa tä ei välttämättä tule itse edes nähtyä. 

Mitä nopeammin pyörä pyörii, sitä vaikeampi sen kyydistä on hypätä pois saati itse kerätä voimia sen jarruttamiseen, pysäyttämisestä puhumattakaanHintsa Performance haluaa painottaa armollisuutta ja sallivuutta niin itseä kuin toisia kohtaan. Huolen pitäminen omasta itsestä, jaksamisesta ja hyvinvoinnista on kaiken lähtöruutuJuuri siihen taas tarvitaan tietoisuutta omasta itsestään ja tavoitteistaan. 

Painotukset suhteessa elämän eri osa-alueisiin peilaavat myös yksilön arvoja ja tärkeänä pitämiä asioita. Rosendahl kehottaakin esimerkiksi pohtimaan, kuka haluaa töistä illalla kotiin tullessaan ensisijaisesti olla: kiireinen ja stressaantunut uraihminen vai läsnäoleva ja kuunteleva vanhempi, puoliso tai kumppani. Entä miten vaakakuppiin asettuu aika esimerkiksi tavoitteellisen harrastamisen ja perheen ja läheisten ihmisten kanssa vietetyn ajan välillä? Voi pohtia, mihin sijoitettu aika vie pidemmällä tähtäimellä lähemmäs kohti omia arvoja ja merkityksellisinä kokemiaan asioita. 

On taitoa osata painaa kytkin oikeassa kohdassa pohjaan ja vaihtaa vaihdetta, itseään kuunnellen, joko kierroksia laskien tai nostaen. Myös talliin on säännöllisesti, eikä vasta tankin tyhjennettyä tai koko koneiston ylikuumennettua, pysähdyttävä huollettavaksi. Näin elämänradan kurvit, kaarteet ja kiihdytykset löytävät kukin tilanteeseen sopivan tempon ja ehkä myös maisemiin ehtii tällöin paremmin kiinnittää huomiota. 

Kaikki lähtee ytimestä: Tiedänkö kuka olen, tiedänkö mitä haluan, hallitsenko itse omaa elämääni? Näiden kysymysten pohjalta valmistuvat eväät, joilla jaksaa edetä pitkää kestävyyttä vaativilla maratoneillamme samalla äärimmäistä tarkkuutta vaativaa shakkia pelaten. 

 

Lähteet

Bennett AABakker ABField JG (2017). Recovery from work‐related effort: A meta‐analysis. doi.org/10.1002/job.2217. 

Hintsa Performance (4.1.2021) Verkkosivu saatavilla osoitteesta: https://www.hintsa.com/ 

Lääkäriliitto (2019). Lääkärin työolot ja terveys. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5229/tyoolot_ja_terveys_tutkimuksesta_nettiin.pdf 

 

Teksti: Roosamari Hannukkala