Brysselissä EJD seuraa nuoriin lääkäreihin ja terveydenhuoltoon vaikuttavaa EU-lainsäädäntöä. Näistä keskeisin lienee direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta, jossa säädetään muun muassa lääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuksen minimiehdoista, joiden täyttyessä ammatillinen pätevyys tunnustetaan myös muissa EU maissa. Lääkäreiden osalta ammatillisen pätevyyden vaatimukset on määritelty hyvin yleisellä tasolla ja määräävimmässä asemassa on koulutuksen ajallinen kesto. Osaamisperustaisuuteen arvioinnin perusteena ei toistaiseksi direktiivissä oteta kantaa. Euroopan työaikadirektiivi on toinen lääkäreillekin keskeinen lainsäädännön elementti – Suomessa lääkärit ovat tosin aiemmin käyttäneet niin kutsuttua ”opt out”-mahdollisuutta ja keskitetysti sopineet siitä, että esimerkiksi päivystystoimintaa voidaan järjestää myös direktiivistä poikkeavalla tavalla. Maaliskuussa Suomen eduskunnassa hyväksytty työaikalaki lupaa tähänkin asiaan jatkossa muutosta.

Nuoria lääkäreitä kiinnostavat koulutuksen lisäksi myös nuorten työsuhteisiin liittyvät edut ja haasteet. EJD toteutti viime syksynä kyselyn erikoistuvien lääkärien mahdollisuudesta osa-aikaiseen työaikaan. Läheskään kaikissa jäsenmaissa erikoistumista ei ollut mahdollisuutta toteuttaa osa-aikaisessa työsuhteessa. Tähän halutaan jatkossa muutos. EJD on ollut aktiivinen myös nuorten lääkäreiden jaksamista tukevissa hankkeissa. Burnout on edelleen tavallinen ilmiö erikoistuvien keskuudessa. Tähänkin liittyen EJD laati vuodenvaihteessa lausunnon siitä, että työsuhdeasiat ja työntekijöiden suojelu tulisi lukea mukaan EU direktiiviin sellaisten työntekijöiden suojelusta, jotka raportoivat työnantajansa lainrikkomuksista eli niin kutsutusta ”Whistleblowing”-direktiivistä. Valitettavasti työsuhdeasioita ei tällä kertaa sisällytetty direktiiviin, mutta kirjattiin asiaa arvioitavan uudelleen, kun direktiivi seuraavan kerran avataan.

Euroopan alueella lääkärijärjestöt toimivat aktiivisesti myös kansanterveydellisten hankkeiden eteen. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään antibioottiresistenssin rajaamiseksi ja rokotekattavuuden parantamiseksi. Lisäksi ruuan ravintoaineisiin sekä pakkausmerkintöihin pyritään vaikuttumaan: kuluneella kaudella on ajettu ravintosisällön merkitsemistä myös alkoholituotteisiin.

Näiden kansanterveyteen vaikuttavien näkökantojen lisäksi nuoria kiinnostavat työympäristön muutokset. EJD valmistelee kantaa sähköisten terveydenhuoltopalveluiden osalta. EU-tasolla käydään myös laajemmin keskustelua sähköisen reseptin ja sähköisten potilastietokantojen laajentamisesta liikkuvuuden lisääntyessä. Toistaiseksi sähköinen resepti ylittää rajan vain Suomen ja Viron välillä eikä useassakaan jäsenmaassa ole kansallisia sähköisiä potilastietojärjestelmiä. Hajonta jäsenmaiden välillä on kuitenkin suurta, ja kuten Suomessa, yhä useammissa maissa kokeillaan jo tekoälyn ja etävastaanottojen tuomia mahdollisuuksia potilaiden hoidossa.

Brysselin osalta kevään kruunaavat Eurovaalit. Euroopan lääkäri järjestö CPME on valmistellut vaaliin oman tavoiteohjelmansa, joka on esitelty tarkemmin erillisessä jutussaan tässä lehdessä.

 

Sara Launio
Kirjoittaja toimii Euroopan nuorten lääkäreiden yhdistyksen hallituksessa vastuualueenaan EU-ETA lainsäädäntö.