Erikoistuvan koulureppu - syksy 2020

Aina kesän kääntyessä elokuuksi mieleni valtaa uuden lukukauden odotus – ja epäilen, etten ole ainoa koulun alun fiilistelijä tässä toistakymmentä vuotta kouluja käyneessä viiteryhmässä. Käynnistyvä lukuvuosi tuntuu aivan eri tavalla mahdollisuudelta luoda nahkansa ja hypätä uuteen kuin kalenterivuoden vaihde. Erikoistuvan lääkärin arjessa lukuvuoden käynnistyminen ei välttämättä niin selkeästi näy, ellei ehkä meeting– ja luentotoiminnan palaamisena kesätauolta, opiskelijoina, jotka valtaavat sairaalakampusten ruokalat, tai ehkä perheenjäsenenä, joka astelee koulutielle.

Vaikka erikoistuminen itsessään ei ole kovin koulumaista, kannattaa silloin tällöin hetkeksi pysähtyä pakkaamaan omaa koulureppua. Erikoistumisessa on kuitenkin kyse yliopistojen hallinnoimasta ammatillisesta jatkokoulutuksesta. Töistä tulee lukujärjestys, mutta tiedätkö mitä sen puitteissa olisikaan tarkoitus oppia?

Tälle lukuvuodelle erikoislääkärikoulutus on osin luonut nahkansa, sillä uudet, ensi kertaa valtakunnalliset(!) opinto-oppaat julkaistiin kevätkauden päätteeksi. Ne astuivat voimaan 1.8.2020. Tähän juttuun on koottu muutamia keskeisiä uudistuksia, käsitteitä ja linkkejä.

Uudella vai vanhalla opetussuunnitelmalla?

Alkuvuodesta 2020 astui voimaan uusi STM:n laatima asetus 55/2020 erikoislääkärikoulutuksesta, ja uudet valtakunnalliset opetussuunnitelmat on laadittu sen mukaisesti. Keskeisiä koulutuksen rakenteellisia muutoksia asetuksessa olivat koulutuksen keston muuttuminen minimivaatimuksena viiteen vuoteen, 50/50-säännön muuttuminen 1/1-säännöksi eli ”vähintään vuosi keskus- ja yliopistosairaalassa” –muotoon sekä opinto-oikeuden rajaaminen lähtökohtaisesti 10 vuoteen. Nämä koskevat siis kaikkia 1.2.2020 jälkeen opinto-oikeutta hakeneita.

Lisäksi yliopistojen luomaan valintamenettelyyn kuuluu puolen vuoden koejakso ennen opinto-oikeuden myöntämistä, mikä koskee 1.1.2019 jälkeen opinto-oikeuden saaneita. Sen sijaan yleiset koulutusvaatimukset liittyen esimerkiksi osaamisperustaisuuteen, osaamisen arviointiin ja teoriakoulutusten määrään koskevat kaikkia voimassa olevan opinto-oikeuden haltijoita.

Kaikilla erikoistuvilla on hakemalla oikeus siirtyä halutessaan uusimpaan opintosuunnitelmaan (huom. keskeinen ero siis lähinnä rakenteessa) 1.8.2020 alkaen. Halutessaan voi myös jatkaa vanhan asetuksen mukaisesti siirtymäajan puitteissa, joka on 29.1.2015 jälkeen opinto-oikeuden saaneille 31.12.2029 saakka ja tätä ennen opinto-oikeuden saaneille 31.12.2022 saakka. Puolen vuoden koejakso ennen opinto-oikeuden myöntämistä koskee 1.1.2019 jälkeen opinto-oikeuden saaneita. Ennen 1/2019 opinto-oikeuden saaneiden ei tarvitse suorittaa koejaksoa, mikäli he vaihtavat uuden asetuksen piiriin.

Ennen kuin teet päätöksen siirtymisestä uuden asetuksen mukaiseen koulutukseen, perehdy huolella sen mukaisiin erikoisalakohtaisiin opetussuunnitelmiin ja niitä koskeviin yleisiin koulutusvaatimuksiin ja keskustele alasi koulutusvastuuhenkilön kanssa.

Osaamisperustainen lukujärjestys?

Muutaman vuoden ajan on kohistu osaamisperustaisuuden saapumisesta erikoislääkärikoulutukseen, mitä voisi ehkä osin verrata peruskoulun ilmiöoppimiseen. Perusajatuksena on, ettei pelkkä ajallinen raami ja temppulista välttämättä johda toivottuun tulokseen yhdistellä tietotaitoa sujuviksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi työelämässä.

Valtakunnallisissa opinto-oppaissa valtaosa erikoisaloista ei vielä harpannut osaamisperustaisuuteen, mutta varhaiset omaksujat, kuten akuuttilääketiede, jo loikkasivat. Monella alalla oli otettu askeleita kohti osaamisperustaisuutta ja tukeuduttiin eurooppalaisten erikoisalayhdistysten vaatimuksiin. Muutama ala puolestaan ilmoitti tekevänsä loikan vuonna 2021. 

Suomalaisten osaamistavoitteiden kehittäminen on siis edelleen paljolti työn alla eikä laaja-alaisia muutoksia ”lukujärjestykseen” toistaiseksi tästä syystä nähdä. Osaamisen seurannassa ja arvioinnissa käytetään edelleen tuttuja lokikirjoja ja portfolioita sekä palautekeskusteluja lähikouluttajan kanssa, kaikkia näitä toivottavasti lisääntyvissä määrin. Valtakunnallisesta kuulustelusta ei yksikään ala ollut vielä valmis luopumaan. 

Mitä reppuun kannattaa pakata?

Vaikkei erikoislääkärikoulutus ole vielä saavuttanut täydellistä sähköisyyttä, on olennaiset ohjeet ja työkalut tiivistetty digitaalisiksi sisällöiksi. Yliopistojen yhteisenä hankkeena on käynnissä kansallisen ja erikoisalojen yhteisen sähköisen seurantajärjestelmän luominen. Tämän myötä pääsemme toivottavasti vihdoin eroon keräiltävien ja metsästettävien paperilomakkeiden aikakaudesta. Näin ollen erikoistuvan reppuun tarvittaisiin vain mobiililaite ja elinikäisen oppimisen asenne, toistaiseksi toki myös vrk-kortti ja työkengät.

Kirurgian koulutus

Koejakso 6kk alasta riippuen keskus- tai yliopistosairaalassa
Uusi yhteinen kirurginen perehdytysjakso vähintään 12 kk ympärivuorokautista kirurgista päivystystoimintaa harjoittavassa yksikössä 
Kirurginen erikoisalakohtainen yleiskoulutus 6-12kk
Eriytyvän aiheen koulutus 27–33 kk

Sisätautialojen yhteinen koulutusrunko

2-3 vuotta pätevöittää itsenäiseen sisätautien päivystykseen 
Osaamistavoitteet perustuen eurooppalaisiin ja skandinaavisiin suosituksiin
Koulutusrungon suorittamisen tarkistaa sisätautien erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilö.

Erikoislääkärikoulutuksen subjektit

Erikoisalan vastuuhenkilö on alansa asiantuntija (professori, dosentti tai vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut), joka vastaa erikoisalansa koulutusohjelman sisällöstä, toteuttamisesta ja valtakunnallisesta kehittämisestä. Vastuuhenkilön tehtävänä on hyväksyä erikoistuvan lääkärin henkilökohtainen koulutussuunnitelma sekä seurata ja arvioida erikoistuvan oppimisen edistymistä. Vastuuhenkilö hyväksyy opintosuoritukset osaksi erikoistuvan koulutuskokonaisuutta.

Kouluttajalääkärit/koulutusvastuulääkärit (kova-lääkärit) ovat erikoislääkärikoulutuksen koordinoinnista vastaavia erikoislääkäreitä, jotka toimivat yhteistyössä erikoisalan vastuuhenkilön kanssa.

Koulutuspaikan vastuuhenkilö vastaa oman, yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuspaikkansa osalta koulutusedellytyksistä ja koulutuksen toteutumisesta. Hän voi myös osallistua erikoistuvan kouluttamiseen ja arviointiin.

Lähikouluttajana toimivat kaikki alan erikoislääkärit. Lähikouluttaja antaa käytännön koulutusta, ohjaa erikoistuvaa lääkäriä tämän työtehtävissä ja arvioi erikoistuvan osaamista.

Lähiohjaaja on yliopiston hyväksymä, kouluttajavalmennuksen suorittanut yleislääketieteen erikoislääkäri tai kokenut terveyskeskuslääkäri, joka ohjaa YEK-vaiheen ja muiden alojen terveyskeskusjaksoa.

Tuutori/Mentori on erikoistuvan lääkärin ammatillisen kasvun tukija.

Erikoistuva lääkäri noudattaa yleisiä koulutusvaatimuksia ja oman koulutusohjelmansa opetussuunnitelmaa. Erikoistuva laatii henkilökohtaisen koulutussuunnitelman ja osallistuu oman osaamisensa arviointiin ja koulutuksen kehittämiseen.

Mistä niitä teoriakoulutuksia löytyy?

Kopi.fi listaa erikoisaloittain ja alueittain järjestettävät koulutustapahtumat. 

Vanhat kuulustelut ja uudet ilmoittautumiset

Erikoitusmisuudistuksen UKK

Mistä ne opinto-oppaat löytyy?

Teksti: Sara Kaartinen, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja