Elämme tällä hetkellä mielenkiintoista vaihetta terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja sen mukanaan tuomat hyvinvointialueet ovat avaamassa uudenlaisen kentän terveydenhuollon kokonaisuudelle.
Suomalainen perusterveydenhuolto ja sitä myötä koko terveydenhuoltojärjestelmä on romahtamispisteessä, sillä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky on ylittynyt. Tämä ilmenee etenkin päivystysten ruuhkautumisena sekä pidentyneinä hoitojonoina. Myös henkilöstön tyytyväisyys nykytilanteeseen on monin paikoin todella heikkoa. Keinoja tilanteen parantamiseksi on olemassa, alkaen muun muassa terveydenhuollon johtamisen parantamisella.
Viime syksynä päättyneissä kunnallisen työehtosopimuksen työtaisteluissa peräänkuulutettiin parempaa johtamista. Mutta mitä on parempi johtaminen? Onko se esimerkiksi työntekijöiden kuuntelua, resurssien kiristämistä, prosessien liinausta vai kaikkia näitä? Lopputulos riippuu siitä, keneltä asiaa tiedustelee.
Suomalainen perusterveydenhuolto ja terveydenhuoltojärjestelmä on romahtamispisteessä
Terveydenhuollon resurssointia on kritisoitu jopa THL:n entisen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen toimesta. Koronapandemian aiheuttama kriisi osoitti, että terveydenhuolto on vedetty niin tiukalle, ettei sen kantokyky olisi kestänyt, mikäli yhteyskuntaa ei olisi suljettu ja täten tartuntojen ilmenemistä levitetty pidemmälle aikavälille. Salmisen mukaan tulisi rakentaa sellainen järjestelmä, joka joustaisi, ilman että kaikki muu kärsii. (Seppälä 2022)
Terveydenhuollon johtajiksi on menneisyydessä palkattu usein lääketieteen ammattilaisia, lääkäreitä. Jotta olet voinut johtaa terveydenhuollon palveluita tai henkilöstöä, on sinun myös täytynyt olla tieteellisesti meritoitunut. Tieteellinen meritoituminen tai työkokemusvuodet eivät takaa hyvää johtajuutta henkilöstö- tai talousjohtamisen saralla, jota terveydenhuollon palveluiden johtaminen pitkälti on. Jotta terveydenhuollon johtaminen olisi parempaa, tulisi ylimpiin johtotehtäviin palkata johtamisen ammattilaisia. Lääketieteellistä johtamista ei tule unohtaa, ja sille on oltava oma tarpeensa ja paikkansa. Perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa tätä tehtävää hoitavat jo nykyisin ylilääkärit. Lääketieteellistä johtamista tulee myös hyvinvointialueilla koordinoida isommassa mittakaavassa, mitä varten hallinnollinen ylilääkäri on nykyiselläänkin.
Perusterveydenhuoltoon ja etenkin ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostamalla voisimme saavuttaa tulevaisuudessa merkittäviä säästöjä. Kertainvestointina tämä on rahallisesti ja henkilöstöresurssina suuri. Julkisen sektorin tulisi nähdä tulevaisuudessa saavutettavat hyödyt ja tehdä tämä investointi.
Olemme väistämättä päätymässä tilanteeseen, missä emme kykene käytettävissä olevin resurssein ja julkisin varoin hoitamaan kaikkia potilaita nykyisellä tasolla. Hoidon vaikuttavuutta tulee jatkossa arvioida entistä kriittisemmin ja tarjota joitain hoitoja vain tietyin kriteerein. Nähtäväksi jää, kuka nämä rajaukset tulee tekemään.
Seuraavan 15 vuoden sisään julkinen terveydenhuolto on joko täysin romahtanut tai kehitystä on tapahtunut useilla sektoreilla. Esimerkiksi terveydenhuoltoon on palkattu johtajiksi eri johtamisen alan asiantuntijoita, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on panostettu ja sitä kautta sairaudenhoidon kustannuksia on saatu vähenemään.
Krista Korja
Edunvalvontavaliokunnan jäsen
Lähteet
Seppälä, S-R. 2022. THL:n Salminen: “Tapa jolla pandemiaa hoidettiin, ei ollut hyvä – onko terveydenhuoltomme vedetty näin tiukalle?”. MTV-uutiset 24.6.2022. Viitattu 25.10.2022. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-n-salminen-tapa-jolla-pandemiaa-hoidettiin-ei-ollut-hyva-onko-terveydenhuoltomme-vedetty-nain-tiukalle/8457362
