Edunvalvonnan perusteet on juttusarja, jossa popularisoidaan kuivaa byrokratiaa Nuorille lääkäreille.
Kevät on työtaisteluiden aika – niin myös julkisesti rahoitetuissa hyvinvointipalveluissa. Erityisesti kunta-alalla on viime aikoina käyty aktiivista keskustelua siitä, millaisin ehdoin terveydenhuollon töitä tehdään. Työpaikan kahvihuoneissa on vaikea välttyä työ- ja virkaehtosopimuksiin liittyvältä teemoillta, kun seniorimmat kollegat saattavat kaiholla muistella lääkärilakon aikoja.
Valitettavasti harvassa lääketieteellisessä opetetaan, mitä eroa on JUKO:lla, Sote:lla tai LNJ:llä ja miten ne liittyvät virkasuhteisen lääkärin kuun viimeisen päivän pankkitilin saldoon. Tässä artikkelissa selostetaan kansantajuisesti, miten, missä ja milloin virkaehtosopimusneuvottelut lääkärien osalta käydään ja millaisia kiemuroita sopimuksiin liittyy.
Virkaehtosopimusneuvotteluissa neuvotellaan työnteon ehdoista
Yleissitovat virka- ja työehtosopimukset neuvotellaan Suomessa keskitetysti työnantajien ja työntekijöiden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkärien virkasuhteisissa työpaikoissa viranhaltija ei pääsääntöisesti itse sovi työn ehdoista, vaan työhön sovelletaan Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) sekä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ehtoja. Lääkärisopimuksen piiriin kuuluu reilut 17 000 lääkäriä, eläinlääkäriä ja hammaslääkäriä.
Sopimalla työehdoista kumpikin osapuoli saa jotain: työnantaja saa sopimuskauden ajaksi työrauhan eli lupauksen siitä, että työntekijät eivät ryhdy lakkoon tai muihin työtaistelutoimiin. Samalla työnantaja pyrkii neuvotteluissa varmistamaan, että työn teettäminen olisi sille mahdollisimman edullista sekä taloudellisesti että käytännöllisesti. Työntekijät tavoittelevat neuvotteluissa pääsääntöisesti palkankorotuksia ja työn kuormittavuutta rajaavia tekstimuutoksia.
Esimerkiksi viime kierroksella Lääkärisopimuksen neuvotteluissa palkan ohella suuri kysymys oli se, miten muuttunutta työaikalakia sovelletaan päivystyksiin. Viime kerralla sovittiin myös siitä, millä ehdoin työnantaja voi levittää työaikaa arki-iltoihin. Päivystyksen ja työajan on arveltu olevan keskeisessä roolissa myös nyt käytävällä kierroksella.
Virka- ja työehtosopimukset neuvotellaan yleensä siten, että ne ovat voimassa vähintään määrätyn ajan, esimerkiksi 2–3 vuotta. Määräajan jälkeen sopimusosapuolet voivat irtisanoa sopimuksen, jolloin alkavat uudet työehtosopimusneuvottelut. Viimeksi virkaehtosopimuksista on virallisesti neuvoteltu kunta-alalla keväällä 2020, joskin kunta-alalla neuvotteluita osapuolten välillä käydään jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti myös varsinaisten virkaehtosopimusneuvotteluiden välillä.
Kunta-alan työntekijäjärjestöt irtisanoivat viimeksi neuvotellun sopimuksen alkuvuodesta 2022 ja sopimusten voimassaolo päättyi 28.2.2022. Edellisten sopimusten ehtoja sovelletaan kuitenkin uuden sopimuksen solmimiseen asti ns. jälkivaikutuksen perusteella. Sopimuksen päättymistä seuraavan ns. sopimuksettoman tilan aikana työtaistelut ovat kuitenkin sallittuja, kuten on tänä keväänä huomattu.
Pääneuvotteluryhmä johtaa toimintaa ja asettaa alaryhmien neuvotteluille raamit
Virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa suuret linjat päätetään niin kutsutussa pääneuvotteluryhmässä, jossa työnantajaa edustaa KT eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat.
Työntekijöitä pääneuvotteluryhmässä edustavat pääsopijajärjestöt, joita ovat Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU. Pääneuvotteluryhmässä kuntatyönantajia edustaa kuusi neuvottelijaa ja kolmea työntekijäjärjestöä kutakin neljä neuvottelijaa. Lääkäreitä pääneuvotteluryhmässä edustaa JUKO, jonka yhtenä neuvottelijana pöydässä istuu Lääkäriliiton neuvottelujohtaja.
Kaikkiaan neuvotteluissa sovitaan seitsemästä sopimuksesta.
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja lääkärisopimuksen lisäksi esimerkiksi opettajilla, kunnan teknisellä toimella ja hoitajilla on omat sopimuksensa.
Vaikka suuret linjat sovitaan pääneuvotteluryhmässä, on ollut tarpeen perustaa myös alaryhmiä yksityiskohtaisempaa sopimista varten.
Lääkärisopimukseen liittyvät neuvottelut käydään pääsääntöisesti lääkärisopimuksen alaryhmässä, jossa neuvottelevana osapuolena työntekijöiden puolelta toimii Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö LNJ. Tähän aikaisemmin Lääkärikartellina tunnettuun neuvottelujärjestöön kuuluva Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto.
Sopimukset hyväksytään pääneuvotteluryhmässä ammattiliittojen ohjeiden mukaan
Pääsopijajärjestöt hyväksyvät tai hylkäävät kaikkia sopimuksia koskevat neuvottelutulokset. Lääkärisopimuksen osalta neuvottelutuloksen siis hyväksyy virallisesti JUKO. Käytännössä lääkärien työehtosopimuksien hyväksyntään tarvitaan kuitenkin LNJ:n hyväksyntä. LNJ puolestaan hakee hyväksynnän neuvotteluratkaisulle edustamiltaan ammattiliitoilta.
Lääkärien puolesta neuvotteluratkaisun hyväksyy viime kädessä Lääkäriliiton valtuuskunta, johon kuuluu vaaleilla valittuja kollegoita eri puolilta suomea.
Valtuuskunnan vaalit käytiin viimeksi syksyllä 2021. Tuolloin valtuuskuntaan valittiin Nuorten Lääkärien Yhdistyksen listoilta 16 edustajaa.
Ammattiliitoilla on keskeinen asema neuvotteluissa myös siksi, että ne ylläpitävät työntekijäpuolen tärkeintä neuvotteluvalttia: mahdollisuutta työtaisteluihin. Ammattiliitoissa tehdäänkin aina ennen neuvotteluita suunnitelmat lakon ja muiden työtaistelutoimien varalta. Mikäli lakkoa käytettäisiin työtaistelutoimena, vastaisi Lääkäriliitto lääkärien osalta lakon organisoinnista ja käytännön toteutuksesta. Viimeksi lääkärit ovat olleet lakossa vuonna 2001.
Niin kutsutun järjestövalmiuden ylläpitämisen lisäksi ammattijärjestöt tukevat neuvottelutoimintaa tietoa tuottamalla. Yksi esimerkki tästä on vaikkapa Lääkäriliiton viime vuonna teettämä päivystyskysely, jossa kartoitettiin lääkärien näkemyksiä nykyisestä päivystysjärjestelmästä. Tätä tietoa käytetään neuvotteluissa taustamateriaalina ja tukeman päätöksentekoa siitä, millaisia muutoksia työehtoihin kulloinkin tavoitellaan.
VES-lyhenteitä:
VES = Virkaehtosopimus
KVTES = Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus
LS = Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus
KT = Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat
JUKO = Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
LNJ = Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö.
Sote ry = Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö
JAU = Julkisen alan unioni
Teksti: Joel Kontiainen
Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja
