Neuvonantajat

Julkaistu Nuori Lääkäri -lehdessä: 01/2018
Kirjoittaja: Nico Vehmas

Neuvonantajat

Insinöörien ja kauppatieteilijöiden hallitsema konsulttiala houkuttelee entistä enemmän myös lääkärikoulun käyneitä. Kolme konsultin töitä kokeillutta kollegaa antoi Nuori Lääkäri –lehdelle parhaat vinkkinsä alalle mielivälle.

Emmi Vilmi, 23

”Olen viidennen vuoden lääketieteen kandidaatti Turun yliopistosta. Lisäksi olen opiskellut Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta syksystä 2014 lähtien. Siitä minulla on pian kandidaatin tutkinto kasassa. 

Syksystä 2015 lähtien olen työskennellyt Nordic Healthcare Groupilla osa-aikaisena ja täyspäiväisenä analyytikkoharjoittelijana. Siinä työssä olen päässyt osallistumaan monenlaisiin sote-projekteihin niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoiden kanssa. Sote-projektien parissa lääketieteen opinnoista on paljon hyötyä: asioiden sisäistäminen helpottuu huomattavasti, kun konteksti on tuttu. Ymmärrys lääkärintyön arjesta ja esimerkiksi sairaalan toiminnasta auttavat tuomaan uusia näkökulmia analyyseihin. 

Projektien monipuolisuus on todella virkistävää: projektin vaihtuessa pääsee aina sukeltamaan uuteen maailmaan tai näkökulmaan ja oppimaan uudesta aiheesta. Myös täysipäiväisessä työskentelyssä työ ja vapaa-aika ovat olleet hyvin tasapainossa, joten töitä on saanut tehdä virkeänä.  

Vuonna 2016 olin 10 viikkoa McKinsey & Companyllä kansainvälisessä harjoittelussa. Harjoittelun aikana tein useisiin eri toimialoihin liittyviä projekteja. McKinseyllä toimialat vaihtelivat enemmän ja työtahti oli erittäin nopea. Maanantaista torstaihin olin pääosin ulkomailla, perjantait Helsingin toimistolla. Pääasialliset työvälineet olivat Excel ja Powerpoint. Harjoittelussa työnkuvaan kuului kvantitatiivisten analyysien tekoa Excelillä sekä näiden visualisoimista Powerpointilla. Toki päiviin mahtui myös paljon tiimin yhteisiä ongelmanratkaisupalavereja sekä asiakkaiden haastattelua.  

Erityisen hienon kokemuksesta tekivät motivoituneet ja innostuneet kollegat. Kovatahtinen harjoittelu oli henkilökohtaisesti jopa hieman raskas, koska työkokemusta oli vielä niin vähän. Opin harjoittelun aikana paljon konsultoinnista ja omasta persoonastani. Nopealla työtahdilla myös oppimiskäyrä oli jyrkkä, mikä lisäsi motivaatiota kovasti. 

Lääkärin työ ja konsultointi ovat yllättäen melko samankaltaisia. Kummassakin työssä diagnosoidaan ongelmia ja pyritään eri analyysien avulla etsimään parhaita mahdollisia korjaavia toimia ongelmien ratkaisemiseksi. Konsultoinnissa pääsee nauttimaan lääkärintyön hyvistä puolista: työtä tehdään tiimeissä ja ihmisten parissa. Unelmanani olisi tuoda enemmän lääkärinäkökulmaa myös tuotantotaloudellisen ja kaupallisen analyysin tueksi. 

Konsulttialalla vaaditaan erityistä kiinnostusta jatkuvaan kehitykseen ja oppimiseen. Kaupallisista tai teknisistä opinnoista ei ole haittaa, mutta ymmärrystä näihin aihepiireihin liittyen voi toki hankkia myös vapaa-ajalla. Kova motivaatio ja halua oppia uutta vievät kuitenkin jo melko pitkälle. Monilla konsulttialan yrityksillä on loistavia harjoitteluohjelmia, joiden kautta voi saada hyvän käsityksen konsultoinnin ja kyseisin yrityksen sopivuudesta itselle. Nämä toimivat erinomaisena ensimmäisenä askeleena konsultoinnista kiinnostuneille.” 

Samu Kurki, 26

”Valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 2017, ja lisäksi olen lääketieteen opintojen ohella tehnyt 3 vuotta tuotantotalouden ja systeemianalyysin opintoja Aalto-yliopistossa.  

Konsulttialasta minulle on kertynyt kokemusta kolmen ja puolen kuukauden mittaisen Global Internship –ohjelman kautta, jonka tein McKinsey & Company -konsulttiyhtiössä. Kyseessä on harjoitteluohjelma, mutta siinä työtehtävät ovat vastaavat kuin vakituisen työsuhteen aloittavalla konsultilla.   

Työni oli asiakkaiden ongelmien ratkaisemista tiiviisti yhdessä toimivan muutaman henkilön tiimin kanssa. Työ menee suurin piirtein siten, että aluksi luodaan hypoteeseja käsiteltävien ongelmien juurisyistä. Sitten hankitaan tietoa käyttämällä lähteenä kirjallisuutta sekä asiakkaiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluja. Kerätty tieto analysoidaan, ja sitä peilataan lähtöhypoteeseihin. Iteratiivisesti etenemällä hahmotetaan lopulta käsitellyn ongelman rakenne, ja muodostetaan ratkaisuehdotuksia. 

Työ muistutti mielestäni monella tapaa tutkimuksen tekemistä. Siksi ei ollutkaan ihme, että jokaisessa harjoitteluni aikaisista tiimeistä oli vähintään yksi tohtorintutkinnon suorittanut jäsen. Työympäristö oli kuitenkin keskimääräistä tutkimusryhmää sosiaalisempi, sillä toiminta perustui jatkuvaan ajatustenvaihtoon muiden tiimin jäsenten kanssa. Sitä tehtiin useita tunteja päivässä. Minulle tällainen työskentelytapa sopi mainiosti. Käsiteltävät ongelmat olivat mielestäni mielenkiintoisia, joten viihdyin todella hyvin. Olen menossa samalle yritykselle töihin vakituiseen työsuhteeseen tulevana syksynä. 

Lääketieteen opintojani pääsin hyödyntämään hyvinkin paljon. Olin useammassa terveydenhuoltoon liittyvässä projektissa nimenomaan tiimin lääketieteellisenä asiantuntijana. Tehtäväni oli esimerkiksi arvioida uusien, kehitteillä olevien lääketieteellisten teknologioiden soveltuvuutta kliiniseen maailmaan ja niiden mahdollisia käyttökohteita siellä. Tätä varten saatoin perehtyä viikossa kymmeniin projektin aiheeseen liittyviin artikkeleihin eturivin tieteellisissä julkaisuissa. Lukemani perusteella muodostin tiimilleni käsityksen vallitsevasta toimintakentästä alalla. 

Konsulttialalle on tuhat eri tapaa päätyä. Yritykset arvostavat usein juuri ihmisen uteliaisuutta ja halua ratkaista erilaisia ongelmia. Sellaisessa työssä tulee soveltaa laajasti kaikkea osaamistaan enemmän kuin mitään tiettyä koulutustaustaa. Mikäli ala kiinnostaa, ei kannata lainkaan epäröidä, vaikkei olisi opiskellut esimerkiksi mitään talouteen liittyvää aihetta. Tekniset seikat oppii kyllä työn tuoksinassa.  

Konsulttina pääsee myös oppimaan organisaatioiden ja toimintamallien kehittämistä pitkän linjan ammattilaisilta, joten jos vaikkapa suomalaisen terveydenhuollon kehittäminen kiinnostaa muutenkin kuin puhtaan medisiinan näkökulmasta, voi konsulttimaailma toimia oivana lisäkorkeakouluna tälle polulle.” 

Kristian Taipale, 27

”Valmistuin viime vuonna lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Lisäksi minulla on rahoituksen kandintutkinto Aalto-yliopistosta. 

Pidin viidennen lääkisvuoden jälkeen välivuoden, ja olin sen aikana harjoittelussa Bain & Companylla. Valmistumisen jälkeen tein ensin reilun puolen vuoden terveyskeskusjakson. Viime syyskuussa aloitin Bainilla Associate Consultantina. 

Bainin kaltaisessa toimistossa pääsee halutessaan työskentelemään useiden eri toimialojen parissa, minkä sain kokea jo harjoitteluni aikana projektieni liittyessä terveydenhuollosta konepajateollisuuteen. Työtä tehdään pääasiassa muutaman konsultin tiimeissä, ja tiimityön toimivuuteen panostetaan paljon, esimerkiksi käyttämällä paljon aikaa yhdessä tehtävään ongelmanratkaisuun. 

Työn kiinnostavuuden ja työntekijöiden kehittymisen tukemiseksi työtehtäviä muutetaan sekä projektien välissä että niiden aikana. Lisäksi töistä saa jatkuvasti palautetta, mikä auttaa oman kehittymisen seuraamisessa. Minulle juuri tiimityöpainotteisuus, ratkaistavien ongelmien monipuolisuus ja haastavuus sekä mahdollisuus nopeaan kehittymiseen tekivät työstä hauskaa ja motivoivaa.  

Lääkisopinnoista on konsultin työssä hyötyä kahdella tavalla. Asiaosaamisesta ja aiemmasta työkokemuksesta on luonnollisesti hyötyä terveydenhuoltoalaan liittyvissä projekteissa. Suuri osa työkavereista on taustaltaan diplomi-insinöörejä ja ekonomeja, joilla vastaavaa osaamista ei ole. Toisaalta lääketieteen opinnot ja lääkärin työ opettavat taitoja, joista on hyötyä projektin toimialasta riippumatta. Esimerkiksi erilaisten ihmisten kohtaaminen, epävarmuuden hallinta, tiedon nopea etsiminen ja jäsentely sekä luottamusta herättävä esiintyminen ovat kykyjä, jotka ovat konsultoinnissa tärkeitä. 

Tuntuu siltä, että Suomessa konsulttialalle päädytään vain tietyistä oppiaineista, mutta muualla maailmassa konsulttien taustat ovat monipuolisempia. Opintotaustaa tärkeämpää onkin kiinnostus ja kyky oppia nopeasti uutta. Jos konsultointi alkaa kiinnostaa, voi aiheeseen perehtymisen aloittaa netissä. Paremman käsityksen työn sisällöstä saa kuitenkin keskustelemalla jonkun jo alalla olevan kanssa. Kannattaa myös muistaa, että konsultointi on laaja yläkäsite ja sisältää monenlaista toimintaa, joten eri yrityksistä voi saada hyvinkin erilaisen kuvan konsultin työstä. 

Konsulttien työnhakuprosessi eroaa paljon tyypillisestä lääkäreiden rekrytoinnista. Työnhausta kiinnostuneille suosittelenkin varaamaan reilusti aikaa hakuprosessiin valmistautumiseen. Tässäkin paras apu on hakuprosessin jo läpikäynyt henkilö, esimerkiksi konsulttina työskentelevä kollega.” 

 

Juttu julkaistaan Nuori Lääkäri -lehden numerossa 1/18.

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.