Miten erikoislääkärikoulutukseen valitaan jatkossa?

Kirjoittaja: Sara Mäkelä ja Ina Rissanen

Miten erikoislääkärikoulutukseen valitaan jatkossa?

Yliopistot ovat yhdessä tehneet ehdotuksen menettelystä, jolla voitaisiin jatkossa valita henkilöt suorittamaan erikoislääkärikoulutusta (luettavissa täältä). Yliopistot pyysivät myös NLY:ltä lausuntoa ehdotuksesta, minkä tueksi pyysimme kommentteja teiltä NLYn jäseniltä. Haluammekin lämpimästi kiittää runsaasta palautteesta, terävistä huomioista sekä erinomaisista ehdotuksista! NLY valmisteli lausuntonsa yliopistojen ehdotuksesta tiiviissä keskusteluyhteydessä Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Medisiinariliiton kanssa. Heidän lausuntonsa voit lukea täältä ja täältä.

Tasapuoliseen, oikeudenmukaiseen ja läpinäkyvään valintamenettelyyn siirtyminen erikoislääkärikoulutukseen haettaessa on yhteinen etu. Haussa olevien koulutuspaikkojen lukumäärän on jatkossa tarkoitus perustua erikoisalakohtaisiin tarvearvioihin, jotta saadaan riittävästi osaajia kaikille aloille sekä osaajille varmasti töitä. Koulutuspaikkojen määrä sinällään ei ole vähenemässä, joten mahdollisuus saada erikoistumispaikka säilyy ennallaan valintamenettelyyn siirryttäessä. Ehdoton parannus nykyiseen käytäntöön on se, että valintakriteerit ovat niin hakijoiden kuin kouluttajien tiedossa ja valinta tapahtuu reilusti yhteneväisin kriteerein. Erikoistujapulasta kärsiville aloille pääsee edelleenkin helposti ja oikeastaan suosituillekin aloille pääseminen helpottunee aiemmasta, kun vuosien jonottamisen sijaan voi osallistua läpinäkyvään hakuun kahdesti vuodessa. NLY kannattaa, että samalla voi hakea useammalle eri erikoisalalle, ja ettei hakukertojen määrää rajata.

Yliopistojen tekemä ehdotus valintamenettelystä pohjautui paljolti NLY:n vuonna 2014 tekemään mietintöön aiheesta. Joitakin eroavaisuuksia kuitenkin oli ja näihin NLY puuttui lausunnossaan. Keskeisin ero oli pisteytyksen kaksivaiheisuus, jolloin osa hakijoista voi rajautua alkupisteytyksen perusteella haastattelun ulkopuolelle. Tällöin alalle soveltuvuutta ei pääse henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta lainkaan näyttämään ja puolet pisteytyksen painoarvosta jää kliiniselle työkokemukselle sekä puolet tieteellisille meriiteille. Tämän NLY näkee ongelmalliseksi ammatilliseen jatkokoulutukseen valittaessa ja suosittaisi edelleen, että kaikki hakijat haastateltaisiin ja valinta perustuisi kokonaispisteisiin NLY:n mietinnön mukaisesti. NLY:n omassa mietinnössä kliininen kokemus, tutkimusmeriitit sekä henkilökohtaiset ominaisuudet tuovat kukin kolmasosan pisteistä.

NLY toivoo lausunnossaan, että ennen lisensiaatiksi valmistumista tehty kliininen työ lääkärin viransijaisena kartuttaisi alkupisteitä siinä missä opiskeluajan tutkimustyökin. Jotta ehdotettu malli kannustaisi kokeilemaan eri erikoisaloja, tulisi haetun erikoisalan ja muun erikoisalan työskentelyä pisteyttää tasapuolisemmin. Myös terveyskeskuspalvelun pisteytystä tulisi hiukan nostaa ehdotetusta, jottei yleislääketieteen arvostus olisi pisteytyksessä muita erikoisaloja vähäisempää. Tutkimuksesta saatavien alkupisteiden osalta NLY ei näe toivottavana haetun erikoisalan ja muun lääketieteen erikoisalan väitöskirjojen piste-eroa (ehdotetussa mallissa 10 vs. 6 pistettä). Lääketieteen tohtorin tutkinnosta tulisi saada saman verran alkupisteitä riippumatta erikoisalasta, jolle väitöskirja on tehty.

NLY näkee, että hakijan tulee päästä haastatteluun kaikilla haetuista erikoisaloista. Erikoisaloittain haastattelut voidaan järjestää valtakunnallisesti, mutta haettaessa useammalle erikoisalalle henkilön tulee päästä useamman kuin ensisijaiseksi valitun erikoisalan haastatteluun. Hakijalla tulee olla tieto, kuinka monta erikoistumispaikkaa on haettavana sekä kuinka suuri osa hakijoista karsiutuu haastattelun perusteella. Hakijan tulee saada haastattelukierroksen jälkeen palaute haastattelustaan sekä omat haastattelupisteensä tietoonsa. Ehdotetun koeajan ei tulisi olla enää varsinainen osa valintaprosessia ja vain hyvin harvan tulisi karsiutua enää koeajalla.

NLY pyysi lausunnossaan yliopistoilta esitystä, kuinka jonoutuneiden erikoisalojen jonot aiotaan purkaa uuteen valintamenettelyyn siirryttäessä. Erityisesti NLY toivoi selvitystä jo opinto-oikeuden saaneiden sekä erikoistumisen jo aloittaneiden asemasta. Yliopiston opinto-oikeuden saamisen tulee taata jatkossa erikoistumispaikan saaminen myös varsinaisessa koulutuspaikassa, oli se sitten terveyskeskus, keskussairaala, yliopistosairaala, yksityinen toimija tai maakunnan sote-keskus.

Lue NLY:n koko lausunto täältä.

Ina Rissanen ja Sara Mäkelä
Kirjoittajat ovat NLY:n edustaja STM:n koordinaatiojaoksessa ja NLY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.