Tammikuussa Lääkäri 2019 – tapahtumassa ( = Lääkäripäivät) julkistettiin NLY:n yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa toiseen kertaan toteuttaman erikoislääkärikoulutuksen koulutuspaikkakyselyn tulokset. Ne ovat saaneet onneksi laajaa julkisuutta ja aiheuttaneet paljon keskustelua niin kärkipäähän sijoittuneissa viiden tähden paikoissa kuin Torpan Pojan kuuleman mukaan niissäkin yksiköissä, jotka olivat häntäpäässä.
Erikoislääkärikoulutuksen arviointiin on olemassa erilaisia menetelmiä, joita on kokeiltu Suomessa. Usealla erikoisalalla on ollut käytössä koulutuspaikkojen arviointi / visitointi – järjestelmä, joka pohjautuu osin Lääkäriliiton jo 1995 tekemiin kolmen erikoisalan pilotteihin sekä Ruotsissa jo pitkään käytössä olleeseen SPUR- arviointimalliin. Lisäksi muutamat erikoisalat ovat osallistuneet UEMS:n, Euroopan erikoislääkäriliiton, järjestämiin kansainvälisiin visitointeihin.
Oli menetelmä sitten mikä tahansa – toki mielellään melko yhtenäinen niin kansallisesti kuin erikoisaloittainkin – tulee esimerkiksi viiden vuoden välein toteuttava arviointi tehdä pakolliseksi ehdoksi valtion koulutuskorvauksen saamiselle erikoislääkärikoulutukseen jatkossa.
Onnittelut kärkeen sijoittuneille koulutuspaikoille! Hienoa, että niitä on nostettu esille ja hehkutettu. Tärkeää on ollut kuulla, mitä niissä on tehty, että erikoistuvat ovat arvioineet ne niin hyvin. Merkille pantavaa on, että hyvin menestyneissä on mukana erityisen paljon terveyskeskuksia ja keskussairaaloita. Joissa on jouduttu panostamaan koulutukseen, jotta saadaan erikoistuvia. Toisin kuin joissain yliopistoklinikoissa, joissa mentaliteetti on ollut se, että jono erikoistumaan on Kehä III:lle tai jopa Keravalle asti !! Että jos ei kiinnosta olla täällä töissä…
Hyvin pärjänneet yksiköt voisivat opastaa huonommin sijoittuneita, kollegiaalisesti mentoroiden.
Koulutuspaikkojen pisteytyksellä ja tähdittämisellä on toki menetelmällisesti omat rajoitteensa. Mutta siitä huolimatta on tosi tärkeää, että näkemystä kysytään juuri koulutuksessa olevilta. Ja että palaute on anonyymiä. Valitettavan usein whistleblowerien uhkana on joutua itse vaikeuksiin.
90-vuotiaan NLY: n taustalla oli aikanaan taistelu palkattomia erikoistumispaikkoja vastaan (”Viipurin volontäärit”). On hyvä, että nyt fokuksessa on se, että alemman palkan perusteeksi erikoistuvat saavat oikeasti koulutustakin.
Eikö olisi hienoa, jos seuraavassa kyselyssä häntäpäähän nyt sijoittuneet koulutuspaikat parantaisivat tähditystään! Ja voisivat kertoa, että näin me sen teimme – yhdessä erikoistuvien kanssa :).
