NuoriLääkäriPäivät syntyi tilanteeseen, jossa oli huutava pula laadukkaasta nuorten lääkärien koulutuksesta. Perinnekalvot joutivat roskiin, ja tilalle otettiin kokeneita kliinikoita. NuoriLääkäriPäivät tarjosi alusta alkaen koulutusta nuorten lääkärien ehdoilla ja heitä varten.
Lokakuun kolmantena viikonloppuna 1991 Espoon Dipolissa järjestettiin ensimmäinen NuoriLääkäriPäivät. Tapahtuman suosio näyttää lehtiarkistojen perusteella yllättäneen, sillä suunniteltu 400 osallistujaa lähes tuplaantui 750:een. Tällaiselle tapahtumalle oli ollut kysyntää jo jonkin aikaa.
Tapahtuma syntyi aikaan, jolloin opiskelijat ja valmistuneet nuoret lääkärit olivat tyytymättömiä suomalaiseen lääketieteelliseen koulutukseen. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki oli Nuori Lääkäri -lehden päätoimittajana toimiessaan järjestämässä ensimmäisiä NuoriLääkäriPäiviä.
”80-luvulla lääketieteen opiskelijat kokivat, että opetus oli äärimmäisen teoreettisia ja opetusmetodit aika pölyttyneitä”, Myllymäki muistelee.
Opetus keskittyi Myllymäen mukaan liikaa harvinaissairauksiin, jolloin yleislääketieteen kannalta oleelliset asiat jäivät käsittelemättä. Täydennyskoulutuksia ja Lääkäripäiviä oli, mutta nuoret lääkärit eivät niihin välttämättä päässeet.
”Vastavalmistuneet olivat aina töissä, kun virkalääkärit menivät viikon kestäville Lääkäripäiville”, Myllymäki sanoo ja jatkaa: ”Koulutusresursseista oli pula, joten ylilääkärit eivät välttämättä päästäneet nuoria lääkäreitä Lääkäripäiville tai ainakaan maksaneet osallistumiskuluja”.
Myös Lääkäripäiviä vaivasi tuolloin Myllymäen mukaan pölyttyneisyys ja teoreettisuus.
Lääketeollisuus järjesti toki tuolloinkin erilaisia koulutuksia, mutta nekään eivät todellisuudessa vastanneet tarpeeseen järkevistä ammatillisista koulutuksista.
”Ei kukaan halua käydä kymmentä kertaa vuodessa kolesterolikoulutuksessa. Se on ajan hukkaa”, Myllymäki toteaa.
Olennaisia kliinisiä taitoja
Nuoret lääkärit alkoivat kaivata relevanttia tietoa vastavalmistuneen työn haasteisiin. Käytännön taitoihin haluttiin opastusta kokeneilta kliinikoilta, joilla ei välttämättä ollut suuria tieteellisiä meriittejä.
”Ei pipetointia eikä Krebsin sykliä, vaan: vatsakipu- tai rintakipupotilas, miten tutkit ja mitä teet”, Myllymäki sanoo.
Vuoden 1991 NuoriLääkäriPäivillä luennoitiin muun muassa thorax-kuvan tulkinnasta. Lisäksi tapahtumassa oli koulutusta hallinnosta ja johtamisesta.
Myllymäen mukaan haluttiin viestittää, että myös nuoren lääkärin työhön kuuluu johtaminen.
Nuorten päättämää ohjelmaa
Lääketehdas Astra tuli ensimmäisille NuoriLääkäriPäiville yhteistyökumppaniksi. Myllymäki oli neuvottelemassa sopimuksista.
”Olimme puhdasotsaisia ja totesimme tarvitsevamme lääketeollisuuden tai muun firman sponsorointia. Halusimme kuitenkin pitää sisällön omissa käsissämme”, Myllymäki kertoo.
Vaatimukset olivat selkeät: järjestäjät päättävät teemat ja luennoitsijat, ja yrityksillä oli oma roolinsa ja puheenvuoronsa.
Muutos on hyvästä
Opiskelu ja opiskelijoiden asema yliopistoissa on muuttunut parempaan suuntaan vuosikymmenten takaisesta tilanteesta.
”Kun professuureja täytetään, niin suorastaan vaaditaan pedagogista osaamista ja koulutusta”, Myllymäki toteaa.
”Tieteelliset meriitit eivät takaa loistavaa opettajaa”, hän pohtii.
Ehkäpä muutos opetuksen laadussa ja metodeissa on myös osittain NuoriLääkäriPäivien esimerkin ansiota. Koulutustapahtuma on ainakin hyvä osoitus muutoksesta, joka on lähtöisin nuorista ja opiskelijoista.
Myllymäki on iloinen, että NuoriLääkäriPäivät on uudistunut aina uusien tekijöiden myötä.
”Jos nuoria ei näy järjestöhommissa, ei se ole ammattikunnan etu”, Myllymäki painottaa ja sanoo lopuksi: ”Lupaan poistua lähiaikoina eläkkeelleni. Hankkikaa uutta porukkaa kehiin!”
Lue lisää: Tulevaisuuden nuori lääkäri: virtuaalisesti ja visuaalisesti
Teksti ja kuva: Onni Jaskari
