Tervetuloa

Ratkaisujen tuoma muutos ei ole aina pahasta. Sitä voi kokeilla vaikka kaksi minuuttia siten, että yrittää ajatuksen tasolla sisäistää mitä muutos tarkoittaisi jokapäiväisessä työssä. Jos se saa edes hitusen positiivisen sävyn, sitä voisi kokeilla työssä kaksi viikkoa tai jopa kaksi  kuukautta. Tämänkin jälkeen, jos muutos on huono, edellyttäen, että sitä on todella kokeiltu, niin sen voi perua. Mutta jos se onnistuukin on se mahdollista jättää käytäntöön ja tehdä töitä taas pikkuisen fiksummin. Tämä olisi kokeilukulttuuria tiivistetysti.
Miten saada lääkäreitä 50 erikoisalalle juuri sopivasti, siten että kollegoiden omat toiveet ja palvelujärjestelmän tarpeet tulevat samanaikaisesti tyydytetyksi? Kysymystä mietitään ministeriön lisäksi kuumeisesti myös lääketieteellisten tiedekuntien erikoistumiskoulutusta pohtivissa toimikunnissa. HYKS:n lastentautien erikoisala on ottanut ratkaisun avaimet omiin käsiinsä, sillä syksyllä käynnistyy jo kolmas avoin, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen hakuprosessi tuleviksi lastentautien erikoislääkäreiksi. Nuori Lääkäri haastatteli lastentautien vastuuprofessoria Markku Heikinheimoa erikoistuvien valinnan kiemuroista. 
Asiantuntija-ammateissa töitä tulee usein tehtyä enemmän kuin viikkotyöaika vaatisi, ja usein työtä tehdään myös innostuksesta, eikä vain palkasta. Epäonnistuneet työnajanseurantamenetelmät voivat kuitenkin aiheuttaa epäreiluuden tunnetta, ja riskinä on työviihtyvyyden lasku ja aivovuoto julkiselta sektorilta yksityissektorille.
”En minä jaksa teidän nimiänne opetella, kun teitä on niin paljon ja koko ajan tulee uusia”, sanoi toisen erikoisalan kollega minulle, kun esittäydyin ja tiedustelin hänen nimeään.
Harvassa ovat ne päivät, jolloin SOTE-uudistusta koskevista asioista ei uutisoitaisi. Yhtenä aiheena mediassa on pyörinyt mm. terveydenhuollon palveluiden yhtiöittäminen: myös kaikki julkisia palveluja tuottavat  tahot muutettaisiin yhtiömuotoisiksi organisaatioiksi. Yhtiöittämisprosessissa on huomattavasti uhkia. Miten taataan henkilökunnan oikeudet siirtymäprosessissa sekä sen jälkeen? Miten taataan potilaan oikeudet saada laadukasta hoitoa sekä potilaan eteneminen hoitoketjussa riippumatta palveluntarjoajasta tai siitä, pyrkiikö palveluntarjoaja tuottamaan samanaikaisesti voittoa? Voiko terveydenhuollon palveluita tuottava taho ylipäätään tavoitella voittoa?