Woody Allenin leffa tummasta muukalaisesta tulee väistämättä mieleen kun Mikko Keränen astuu Bar Looseen Helsingissä. Alkuillan rauhallinen tunnelma on jo takanapäin ja raivaamme tilaa ravintolan pienestä nurkkapöydästä jotta kuulemme varmuudella toistemme puheen. Vielä nopea visiitti tiskille ja sitten tuore NLY:n puheenjohtaja pääsee vauhtiin.
Helsingin yliopistossa lääkäriksi opiskellut 31-vuotias Keränen on innoissaan. Viime vuoden lopussa Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtajaksi valitun Keräsen puhe vilisee superlatiiveja ja suunnitelmia. NLY:n nettisivut ovat juuri uudistumassa ja yhdistyksen profiilia pyritään kohottamaan niin jäsenistön kuin yhteistyökumppaneidenkin silmissä.
”Meidän tärkein voimavaramme on jäsenistössä. Meidän pitää pystyä vakuuttamaan ne, jotka ovat jo meidän jäseniä ja lunastamaan paikkamme”, Keränen toteaa.
Tähtäin on selvästi jo vuodessa 2015, jolloin käydään jälleen Lääkäriliiton vaalit. Syksyllä 2013 valtuuskunnassa hyväksytty yhdistyksen strategia tukee hallituksen ja puheenjohtajan toimintaa.
”Uskon että me olemme nyt oikealla suunnalla ja teemme oikeita asioita”, pohtii Keränen ja jatkaa:
”Pitää kirkastaa yhdistyksen sanomaa, jotta ihmiset jotka ovat jäseniä, haluavat pysyä jäseninä ja ne jotka ovat eronneet haluaa liittyä meihin.”
Tohtori tuli taloon
Vielä lääkiksen loppuvaiheessa erikoistuminen neurokirurgiaan vaikutti Keräselle itsestään selvältä. Valmistumisen jälkeen Keränen työskenteli vuoden Töölön sairaalassa neurokirurgialla. Terveyskeskuspalveluita suorittaessaan mieli kuitenkin muuttui ja sisätaudit alkoivat houkuttelemaan:
”Halusin ymmärtää ihmistä kokonaisuutena ja lähestyä sairauksien kirjoa laaja-alaisesti”, Keränen kertoo.
Terveyskeskuksessa työskenteleminen toi myös kokemusta perusterveydenhuollon kipupisteistä. Tutuksi tulivat niin kunnan palkkalistoilla työskenteleminen Kittilän terveyskeskuksessa kuin vuokralääkäriyrityksen kautta ahkerointi etelän terveyskeskuksissa ja päivystyksissä.
”Yksityinen puoli toimii hyvänä kirittäjänä julkiselle sektorille. Minusta sillä, kuka palvelut tuottaa ei ole merkitystä, kunhan se on kustannusvaikuttavaa ja palvelee kuntalaisia.”
Keränen muistuttaa, että vuokralääkäriyritysten ja kunnallisten palveluiden todellinen vertaileminen on hankalaa. Pelkkien kustannusten ja käyntien seuraaminen ei riitä, kun terveyden tuottamisen arviointiin ei ole olemassa kunnollisia mittareita.
Kolmikymppiseksi kollegaksi Keränen on ehtinyt paljon. Helsinkiläisen Marian sairaalan sisätaudeille erikoistumisen lomassa hän ehti viimeistellä tammikuussa tarkastetun sydänsiirteiden hyljintää käsittelevän väitöskirjansa.
”Väitöstilaisuuden jälkeen olo oli aivan mahtava, ehkä paras fiilis koskaan.”
Tieteen tekemistä Keränen ei aio lopettaa tulevaisuudessakaan:
”Tieteellinen orientaatio voidaan nähdä myös yliopistosairaaloita vaivaamana hapatuksena, joka ei aina palvele potilastyötä, mutta minä uskon vahvasti tieteen voimaan työkaluna hyviä ja oikeita päätöksiä tehtäessä.”
Kohti avoimuutta
Nuorten Lääkärien Yhdistystä Keränen haluaa luotsata entistä avoimempaan suuntaan. Hän myös haluaa herättää keskustelua yhdistyksen tarkoituksesta ja päämääristä.
”Haluaisin antaa valtuuskunnalle enemmän tilaa ideoida ja toimia, koska siellä meillä on aktiivista ja fiksua porukkaa joilla on paljon annettavaa yhdistykselle”, Keränen muistuttaa ja sanoo että yhdistykseen mahtuu monia erilaisia mielipiteitä, joista sitten pitää muodostaa yhdistyksen oma ääni.
”Hallitus ei ole mikään autoritaarinen keskusjohto, joka päättää mitä ja miten tehdään. Hallituksen tehtävä on toteuttaa niitä toiveita, joita jäsenistöstä kumpuaa”, Keränen muistuttaa.
Keränen korostaa mielellään yhdistyksen edunvalvonnan moniulotteisuutta.
”Meidän pitää olla kehittämässä ja valvomassa erikoistuvien lääkäreiden koulutusta ja huolehtia muustakin edunvalvonnasta, lisäksi pitää saada oma äänemme kuuluville maan terveyspolitiikan saralla.”
Keränen pitää tärkeänä, että yhdistys pystyy nostamaan keskusteluun myös laajempia nuorten lääkäreiden elämää koskettavia aiheita.”
Nuorten lääkäreiden elämään mahtuu monia haasteita, epävarmuuksia ja myös itsetutkiskelua, tietää Keränen. Vaativan työelämän, harrastusten ja perheen yhteensovittaminen ei aina ole ongelmatonta.
”Mekin olemme vain ihmisiä ja meillä voi olla kiire lähteä töistä hakemaan lapsia. Se on inhimillistä ja osa lääkärikunnankin elämää. Tätä ei aina uskalleta sanoa ääneen.”
Petja Orre, LL
Nuori Lääkäri -lehden päätoimittaja