Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Yliopistosairaalan suorite on hyvin koulutettu spesialisti
Etusivu > Yliopistosairaalan suorite on hyvin koulutettu spesialisti

Yliopistosairaalan suorite on hyvin koulutettu spesialisti

Yliopistosairaalan suorite on hyvin koulutettu spesialisti

“Erikoislääkärikoulutustamme on vaarantamassa yhtäaikaisesti monta eri taholta tulevaa uhkakuvaa, joiden yhteisvaikutuksena erikoistuminen on vaikeutumassa ja erikoislääkärikoulutuksen laatu on vaarassa huonontua. 

Pakastevirat ja palkkaamattomuus ovat vaikeuttaneet erikoistumaan pääsyä. Pitkällä tähtäyksellä – kuuluisien suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle – olemme tilanteessa, jolloin meillä on samaan aikaan lääkärityöttömyyttä ja erikoislääkäripulaa. Näin pienessä hyvien laskelmien maassa ei pitäisi ajautua tuollaiseen tilanteeseen.”

—-

“Lääkäriliiton ja kuntatyönantajan välillä on käyty neuvotteluja toimenpidepalkkiopohjaisen järjestelmän kokeilukäytöstä. Alkuun järjestelmää sovellettaisiin lisätyöhön (työntekijän vapaaehtoisuuteen perustuen). Jatkossa järjestelmä saattaisi laajentua koskemaan EML-palkkioita ja mahdollisesti kaikkea perustyöajan toimintaakin.”

—-

“Apulaislääkärien kannata on keskeinen kysymys siitä, päästäänkö tulevaisuudessa edes nykyisessä määrin oppimaan toimenpiteitä. Vaarana on nimittäin se, että erikoistuvien lääkärien vähätkin mahdollisuudet toimenpiteiden tekemiseen vähenevät silloin, kun temppulogiaa aletaan pisteyttää ja palkita. Nuorten kollegojen opastamiseen käytetty aika on poissa suoritteiden aikaansaamisesta ja voi pienentää palkkapussia. Kuinka paljon pisteitä saa apulaislääkärin opastamisesta?”

—-

“Jo nykyisellään on toimenpidepainotteisilla aloilla erityisesti yliopistoklinikoissa vaarallisen vähän tilaisuuksia oppia spesialistilta edellytettävät operatiiviset valmiudet. Sairaaloista on tullut suoritetehtaita, joissa yksisilmäisesti tuijotetaan tulokseen.”

—-

“Tukemalla enemmän opetusta ja tutkimusta voitaisiin yliopistosairaaloissa jonojen purkamisen ohella keskittyä opetukseen ja uusien hoitomenetelmien kehittämiseen tutkimuksen kautta.”

 

Kantelu: Saako lääkärin kainalo haista viinalta?

“Erikoissairaanhoitaja vieraili potilaana erikoislääkäri A:n vastaanotolla ja totesi lääkärin päihtyneeksi. Hän otti yhteyttä lääninhallitukseen, josta asia siirrettiin Sosiaali- ja Terveyshallitukselle.”

—- 

“Kirjelmässään sairaanhoitaja ilmoitti lääkäri A:n olleen selvästi päihtynyt. Alkoholin haju oli ollut selvästi havaittavaa ja hänen käytöksensä oli epäasiallista ja puhe epäselvää.” 

—- 

“Selvityksessään asianajaja C totesi, että lääkäri A kiistää jyrkästi kaikki kirjeessä esitetyt väitteet ja näin ollen myös sen, että hän olisi ollut vastaanotolla alkoholia nauttineena. Liitteenä oli neljän samana päivänä lääkäri A:n vastaanotolla käyneen potilaan valaehtoinen todistus siitä, että lääkäri A:ssa ei ollut huomattavissa mitään merkkejä alkoholin nauttineisuudesta. 

Johtava lääkäri B kertoi A:n vakuuttaneen, että hän ei ole ollut mainittuna aikana juovuksissa. Samaa olivat todistaneet lääkäriaseman sairaanhoitaja ja kanslisti.”

—-

“Kyseisenä päivänä oli ollut poikkeuksellisen helteistä. Hän oli hikoilua ehkäistäkseen usein pyyhkinyt kaulaansa ja kainaloitaan alkoholia sisältävillä Desinfektol-pyyhkeillä. Lääkäri A katsoi tämän saattaneen aiheuttaa sen, että hänen hengityksensä oli luultu haisseen alkoholille.”

—-

“STH totesi, että riittävää näyttöä kantelukirjeessä esitettyjen väitteiden tueksi ei ole esitetty. Saatujen selvitysten ja käytettävissä olevien asiakirjatietojen perusteella asia ei antanut aihetta enempään.”

 

Jutut, joista katkelmat ovat peräisin on julkaistu alun perin Nuori Lääkäri -lehden numerossa 1/1992