Vuoden vaihtuessa pohditaan, mitä seuraava tuo tullessaan. Mutta miltä näyttäisikään lääketieteen opiskelu vuonna 2030? Sote on saatu maaliin. Nuoret lääkärit viihtyvät niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissakin.
Opiskelijamäärät on suhteutettu tarpeeseen. Kurssikoot ovat pysyneet jo vuosia vakaina ja yliopistot voivat kehittää toimintaansa pitkän aikavälin suunnitelmallisuuden myötä ilman pelkoa äkkikäännöksistä suuntaan tai toiseen. Opetusresurssit ovat lisääntyneet, ja yliopistoista valmistuu vuosi toisensa jälkeen yhä ammattitaitoisempia lääkäreitä. MEDigi-hankkeen onnistunut päivittäminen on tuonut yhtenäiset materiaalit yliopistojen käyttöön, ja kliinisiltä opettajilta on vapautunut lisää aikaa opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Opetus on poikkitieteellistä, ja opiskelijoiden valmiudet ammattirajojen yli tapahtuvaan työskentelyyn ovat erinomaiset.
Pedagogiset taidot ovat opettajilla parantuneet, kliiniset opettajat nauttivat entistä enemmän työstään ja opetustilaisuudet ovat korkean laadun lisäksi hauskoja sosiaalisia kohtaamisia. Kliinisten opettajien virat ovat sairaanhoitopiirin halutuimpia. VR-teknologian lisäksi tekoäly ja ääniohjaus ovat arkipäivää niin opiskelussa kuin työssä.
Tutkimuksen tekemiseen jää jo opiskeluaikana hyvin aikaa, sillä lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus on kunnossa ja tutkimuksen tekeminen on varteenotettava vaihtoehto kesätöille. Siten kandien kovat paineet tutkimuksen tekemiseen erikoistumiskoulutushakua silmällä pitäen ovat laantuneet, ja kunnianhimoiset tutkimusryhmät varmistavat laadukkaan tutkimuksen.
Palavereja kestävästä kehityksestä ei järjestetä sairaalassa tai yliopistoilla. Se on itsestäänselvyys siinä missä käsidesin käyttö, laadukas palliatiivinen hoito ja sujuvat tietojärjestelmät. Ilmastonmuutoksen haasteet on ratkottu järkevällä päätöksenteolla ja uudella tekniikalla. Näin ollen myös yksi opiskelijoiden mielenterveyttä kuormittava kokonaisuus on eliminoitu.
Suomesta on ponnistanut maailmalle useita terveydenhuollon yrityksiä, jotka valtavien verotulojensa lisäksi tarjoavat töitä monille päteville kandeille. Tämän myötä erikoisaloille on syntynyt merkittäviä uusia innovaatioita, jotka lisääntyneen potilasturvallisuuden ohella ovat vapauttaneet aikaa lääkärin ajatustyölle. Opiskelijoille laitteiden käyttö on helppoa, sillä opetus on huomioinut jo vuosia takaperin muuttuvat lääkärin osaamistarpeet.
Jokaisella lääketieteen opiskelijalla on käytössään toimintamallit, joilla voidaan tarvittaessa puolustaa tutkittua tietoa erilaisissa medioissa. Toisaalta puoskarilaki on voimassa ja media valveutunutta, jolloin tätä vastalääkettä ei onneksi tarvita kovin usein. Some saa siis jatkossakin täyttyä iloisista ja hyvinvointia tihkuvista lomakuvista.
En usko, että tämä on täysin utopiaa, vaikka arvioiden mukaan maailman väestö jatkaa merkittävää kasvuaan. Uskolla ei kuitenkaan yllä olevaan kuvaukseen päästä, vaan tämän kaiken eteen tulee tehdä valtavasti töitä erilaisilla sektoreilla. Medisiinariliitto kantaa kortensa kekoon ja kannustaa muita lääkärijärjestöjä yhä aktiivisempaan toimeksi tarttumiseen. Pyörät pyörivät jo varsin vauhdikkaasti, mutta mukaan mahtuu uusia kasvoja ja järjestöjä puolustamaan hyvinvointivaltiomme ainutlaatuista terveydenhuoltoa.
Toiveikasta vuosikymmentä toivottaen,
Riku Metsälä
Puheenjohtaja, Suomen Medisiinariliitto ry
