Syksy on jo pitkällä ja opiskelijaelämä on tuoreille lääketieteen lisensiaateille enää kaunis muisto vain. Kuusi vuotta hujahti lääkisputkessa, jossa ei pahemmin itse tarvinnut seuraavan lukukauden kulkua etukäteen pohtia. Mutta mitä tapahtuu valmistumisen jälkeen? Työelämään siirtymisen käytännön toteutus saattaa herättää kysymyksiä vähintäänkin nuoremmissa kandikollegoissa.

Homma menee jotakuinkin näin: pääse lääkikseen, läpäise kurssit ja muut opintosuoritukset hyväksytysti, valmistu. Voilà — olet lääketieteen lisensiaatti! Tämä tutkintosuoritus lukee yliopistosi järjestelmässä ja Valvira on myöntänyt siihen laillistuksen Terhikkiin. Nyt saat toimia laillistettuna lääkärinä Suomessa. Se itsessään on jo loistava suoritus eikä välttämättä vaadi pitkää lisäkouluttautumista rinnalleen.

Olet varmasti kuitenkin kuullut puhuttavan lyhenteestä ”YEK” ja huomannut monen nuoren lääkärin kiiruhtavan suorittamaan sitä valmistumisen jälkeen. Jotta saisit oikeuden toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan unionin muissa maissa kuin Suomessa, täytyy sinun suorittaa YEK eli Yleislääketieteen erityiskoulutus. Tähän ilmoittautumisesta on myös muita hyötyjä: saat oikeuden osallistua erilaisiin koulutuksiin sekä ohjauksiin ja työnantaja saa työllistämisestäsi erityisvaltionosuusrahaa, jolla on tarkoitus kattaa koulutuksistasi johtuvia kustannuksia. Joissain paikoissa YEK:n tekijät saattavat saada palkanlisää. He myös saavat edelleen käyttää yliopistonsa sähköpostia ja Terveysporttia vanhoilla tunnuksillaan. Jokainen voi itse arvioida onko YEK omien tulevaisuuden suunnitelmien kannalta tarpeellinen tai hyödyllinen. YEK:n suorittamisesta tulee merkintä Terhikkiin.

 

Jos päädyt aloittamaan YEK:n, täytyy sinun ensin rekisteröityä suorittamaan sitä.

Miten ja minne YEK:een rekisteröityminen tehdään? Tämä on helppo vaihe. Rekisteröityminen tehdään siihen samaan yliopistoon, missä olet suorittanut LL-tutkinnonkin. YEK:n vastuuyksikkönä toimii yliopiston yleislääketieteen oppiala. Samasta yliopistosta saat myös todistuksen YEK:n suorittamisesta riippumatta siitä, missä olet palvelusi sen aikana tehnyt. Voit rekisteröityä heti valmistuttuasi. Jos suoritat YEK:een sopivia palveluita ennen rekisteröitymistäsi (esimerkiksi osana erikoistumiskoulutusta), voit hyväksilukea ne YEK:een jälkeenpäin.

Kauanko YEK kestää?

YEK:n kesto on virallisesti kolme vuotta kokopäiväisenä koulutuksena, mutta Suomessa opiskelleet voivat hyväksi lukea LL-koulutuksen kliinisestä koulutuksesta yhden vuoden. Näin ollen YEK:n kesto on käytännössä kaksi vuotta.

 

Mitä kaikkea YEK sisältää?

YEK:n pääasiallinen tarkoitus on saada kattavaa ohjausta sekä koulutusta yleislääketieteestä. Tavoitteena on perehtyä perusterveydenhuollon lääkärin tehtäviin, sen hallintoon, sosiaaliturvajärjestelmään ja moniammatilliseen yhteistyöhön. YEK:n aikana tutustutaan eri toiminta-alueisiin, potilaan kokonaishoidon toteuttamiseen, hoidon porrastukseen, konsultaatiomahdollisuuksiin ja lääkärintyön kliiniseen hallintaan.

YEK:n suorittamiseen vaaditaan vähintään 9 kk terveyskeskuspalvelua/-koulutusta, vähintään 6 kk sairaalapalvelua, enintään 6 kk ”muuta palvelua”, 16h hallinnollista koulutusta sekä koulutuksen sähköisen arvioinnin suorittaminen terveyskeskuspalvelujaksosta. Yliopistosi järjestää näistä kaksi viimeisintä. Jos esim. tk-jakso tehdään useassa eri paikassa, niin jokainen työpätkä arvioidaan erikseen. Tk:ssa ja sairaalassa edellytetään osallistumista säännöllisesti toimintayksiköiden toimipaikkakoulutukseen. 

Oman yliopiston alueen ulkopuolella olevasta toimipaikasta voidaan hyväksyä palvelua, mikäli se on jonkin muun erikoislääkärikoulutusta tarjoavan yliopiston hyväksymä. Koulutuspaikat hankitaan itse kuten työpaikat yleensäkin. Yliopistojen välillä voi olla eroja YEK:n sisältövaatimuksissa, joten muista tarkistaa ne yliopiston omilta sivuilta ennen suunnitelmien lukkoon lyömistä.

Missä voin tehdä terveyskeskuspalvelut?

YEK:een sopivan terveyskeskuksen on oltava tiedekunnan hyväksymä koulutusterveyskeskus ja sinun tulee olla suorassa palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Tällaisista paikoista on olemassa valmiita listoja yliopistojen sivuilla. Koko Suomen kattava lista paikoista löytyy kirjoituksen lopusta. Terveyskeskustyötä ei voi yleensä tehdä yksityisen työnantajan kautta. Poikkeuksena joillain kunnilla saattaa olla omia yhteistöitä yksityisen tahon kanssa.

 

Entä mitä tk-palvelu sisältää?

Suorittaakseen tk-palvelun tulee lääkärin perehtyä monipuolisesti useaan terveyskeskuksen toiminta-alueeseen, kuten terveyskeskuksen ajanvarausvastaanottoon (vähintään 3kk), lasten- ja äitiysneuvolan toimintaan, kotisairaanhoitoon, päiväpäivystykseen, vuodeosastotoimintaan, mielenterveystyöhön sekä vanhainkodin ja palvelutalon toimintaan. Päivystystä ja vuodeosastotoimintaa hyväksytään yhteensä korkeintaan 3 kk. Monipuolisuus tarkoittaa vähintään kolmesta neljään sektoriin tutustumista riippuen siitä lasketaanko ajanvarausvastaanotto yhdeksi niistä. Yhdessä tk-paikassa tulee olla vähintään 1kk:n kestoinen jakso. Osa-aikaista työtä voi tehdä jonkin verran, mutta tarkemmat ehdot tähänkin määrittää yliopisto. Yleensä täysillä viikkotunneilla tulee tehdä ainakin 3kk ajan. Osa-aikaisen työn tekeminen pidentää YEK:n kestoa.

Millaista on sairaalapalvelu?

Sairaalapalvelu tehdään tiedekunnan hyväksymässä koulutussairaalassa. Erikoisalan saa valita vapaasti itse. Linkki koulutuspaikkasopimukseen löytyy tekstin lopusta. Sairaalapalveluiden tekeminen yksityisen työnantajan kautta esimerkiksi vuokralääkärinä on mahdollista. YEK:n sairaalapalveluna suoritetut työt voidaan hyväksilukea myös erikoistumiskoulutukseen.

Entä muu palvelu?

Tk- ja sairaalapalvelun lisäksi muuna YEK:een hyväksyttävänä palveluna voi olla esimerkiksi tutkimusta, varusmiespalvelua, siviilipalvelua tai joissain tapauksissa ulkomailla tehtyä palvelua tai opettamista. Myös yksityisen työnantajan kautta tehtyä työtä voidaan hyväksyä. Työpaikan tulee olla yleislääketieteen hyväksymä, joten tämä on hyvä tarkistaa etukäteen yliopistolta.

Milloin YEK pitää olla tehtynä?

Jos olet saanut YEK:n opinto-oikeuden 1.1.2019 jälkeen, on se voimassa kuusi vuotta opinto-oikeuden myöntämisestä. Perustellusta syystä opinto-oikeuteen voi anoa lisäaikaa tiedekunnalta.

Entäs se erikoistumisvaihe? Voinko hakea erikoistumisopinto-oikeutta heti valmistumisen jälkeen, vaikkapa kesken YEK:n?

Kyllä voit. Erikoistumaan voi hakea heti valmistumisen jälkeen. Haku järjestetään kaksi kertaa vuodessa. NLY:llä on blogikirjoitus uudistuneesta erikoislääkärikoulutuksesta sekä erikoistumisvalintauudistuksen valintaperusteista. Linkit kirjoituksiin löytyvät tekstin lopusta.

 

Voinko tehdä erikoistumista ja YEK:sta päällekkäin?

Kyllä voit, kunhan tk- ja esh-työn kestot täyttävät minimivaatimukset.

Entä jos olen valmistunut ulkomailta?

Pääset myös tekemään YEK:n Suomessa, jos olet suorittanut ulkomailla suomalaista LL-koulutusta vastaavan  tutkinnon ja sinulla on Valviran myöntämät ammatinharjoittamisoikeudet, sekä riittävä kielitaito. Ulkomailla lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet voivat valita mihin yliopistoon hakevat.

Rebekka Laitinen, LK
Turkulainen 6.vsk kandi, NLY:n koulutusvaliokunnan jäsen

Lisätietoja ylipistojen sivuilta:
- Helsinki
- Turku
- Tampere
- Kuopio
- Oulu

Listoja YEK:een hyväksyttävistä tk- ja sairaalapaikoista:
- Valtakunnallinen lista hyväksytyistä koulutusterveyskeskuksista

Listat sairaaloista kaupungeittain:
- Helsinki
- Turku
- Tampere
- Kuopio
- Oulu

NLY:n blogitekstejä erikoistumisesta:
- Miten erikoistumaan käytännössä haetaan?
- Erikoislääkärikoulutuksen uusi valintamenettely

Muita hyödyllisiä linkkejä:

- HY:n ja HUS:in tietopankki yleislääketieteen ammatillisesta jatkokoulutuksesta 
- Aiempi blogiteksti aiheesta (Huom! Muutoksia tullut vuoden 2014 jälkeen): Mikä YEK? Apua valmistuvalle ja erikoistuvalle
- Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita
- NLY:n koulutuspaikkakysely

Kaikki edellä mainitut sivustot ovat toimineet lähteinä kirjoitukselle.