Richard Lundell​Kotoisin HelsingistäValmistunut Helsingin lääkiksestä 3/2015Harrastuksena nykyaikainen 5-ottelu (miekkailu, pistooliammunta, maastojuoksu, uinti, esteratsastus), historia, kielet

Heti valmistumiseni jälkeen keväällä 2015 lähdin vuodeksi töihin Ahvenanmaalle. Tein töitä eri paikoissa monipuolisesti. Suurimman osan ajasta työskentelin Maarianhaminan terveyskeskuksessa ja viikottain muutaman vuoron sairaalan päivystyksessä. Lisäksi olin muutamia jaksoja Ahvenanmaan toisessa terveyskeskuksessa Godbyssä.  Muutaman kerran kuussa kävin saaristokunnissa pitämässä vastaanottoa, muun muassa Kökarissä ja Sottungassa. Meripelastus ”Sjöräddningen” vie lääkärin näihin pikkukuntiin ja jää satamaan odottamaan, kunnes lääkäri on valmis työssään. Toimin myös 1/2-1 päivää viikossa Maarianhaminan kotisairaanhoidon lääkärinä. Päivystysvelvollisuutta ei ollut, mutta koska pidän siitä, vietin suuren osan vapaa-ajastani päivystäen. Terveyskeskuksessa on viikonloppupäivystys kello neljään saakka ja M1-lähetteitä sekä kuolintapauksien toteamista varten puhelinpäivystyksiä virka-ajan ulkopuolella. Jonkin verran tein privaattia, mutta hyvin vähän. Mahdollisuuksia olisi kyllä ollut.

Päädyin Ahvenanmaalle, koska juristiksi valmistunut avovaimoni sai Maarianhaminassa sijaitsevasta Ahvenanmaan käräjäoikeudesta auskultaatiopaikan. Lähdin muutamaa kuukautta myöhemmin mukaan. Hain työpaikkaa Ahvenanmaalta vasta kun olin saanut viimeiset opinnot ja järjesteltävät asiat valmiiksi.

Muutto Ahvenanmaalle pitkäksi aikaa oli minulle sivunkääntö elämässäni, sillä en ole aikaisemmin asunut Kehä III:n ulkopuolella yli kuukautta. Asunto olisi järjestynyt sairaalan puolesta, mutta koska vaimollani oli jo hyvä vuokra-asunto Maarianhaminan keskustassa, jäimme siihen asumaan.

Ahvenanmaa ei ollut minulle ennestään kovin tuttu paikka vaikkakin olen ollut lapsena muutamia kertoja lomailemassa Ahvenanmaalla. Olin myös neljännen vuosikurssin aikana sisätautien perehdytysviikoilla sairaalan puolella kaksi viikkoa. Sattumoisin vanha kaveri, jonka kanssa olin lukenut lääkiksen pääsykokeeseen, oli töissä samalla terveysasemalla. Hän ei saanut Helsingistä opiskelupaikkaa, mutta oli opiskellut Puolassa ja valmistui lääkäriksi samaan aikaan minun kanssa.  Oli hauskaa, että tiemme kohtasivat Ahvenanmaalla.

Työpaikalla oli hyvä ilmapiiri ja vastaanotto oli erittäin hyvä. Perehdytys on myös korkeatasoista, varmasti osittain siitä syystä, että Ålands hälso- och sjukvård eli ÅHS kuuluu ruotsalaiseen AT-läkartjänstgöring:in koulutussairaanhoitopiiriin. AT on vähän niin kuin vanha eurolääkärivaihe Suomessa. Koko sairaala-terveyskeskus -kompleksi kuuluu ÅHS:ään, ja talossa on yhteinen ruokasali. Sairaalan ja perusterveydenhuollon lääkärit istuvat usein samassa pöydässä, joten kaikkiin kollegoihin tutustuu nopeasti ja konsultaatiokynnys on matala. Myös terveyskeskuksen puolella on hyvä seniorituki. Terveyskeskuksessa oli noin 9-14 lääkäriä, määrä vaihteli melko paljon vuoden aikana. Suomen kieltä ei tullut vuoden aikana juurikaan käytettyä. Jopa saksaa tuli puhuttua enemmän. Noin puolet Ahvenanmaan lääkäreistä tulee Ruotsista. Vaihtuvuus lääkäreissä on suurta, sillä monet tulevat AT:n takia ja osa tulee erikoistumisvaiheessa muutamaksi päiväksi kuukaudessa asiantuntijoiksi. Kuitenkin osa näistä ”vain käymään” tulleista lääkäreistä jääkin pysyvästi töihin Ahvenanmaalle kiintyessään paikkaan tai löydettyään kumppanin Ahvenanmaalta.

Ottaen huomioon, että Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri vastaa vain noin 30 000 henkilön hoidosta on kapasiteetti hieman ylimitoitettu. Syy on siinä, että geografisen sijainnin takia sen pitää pärjätä itsenäisesti. Sairaalalla on oma helikopteri nopeita kuljetuksia varten. Helikopteri ei kuitenkaan ole aina käytettävissä, esimerkiksi huonon sään tai huoltotehtävien aikana ja silloin kun se on jo varattuna kuljetustehtäviin. Tarvittaessa pyydetään Rajavartiolaitokselta tai Ruotsin viranomaisita kopteria avuksi. Tällöin sairaalalle tulee kuitenkin suuri lasku.

Lääkäritilanne Ahvenanmaalla vaihtelee melko paljon. Terveyskeskuksissa on tällä hetkellä ilmeisesti jonkinmonen lääkärivaje. Tämä näkyy lähinnä siinä, että potilaat joutuvat odottamaan lääkäriaikaa. Terveyskeskuksen päivystyksessä potilaat odottavat maksimissaan kaksi tuntia käyntiaikaa. Tietyistä erikoisalojen lääkäreistä on vajetta, eniten vajetta taitaa olla kirurgian puolella. Sairaalassa on tietääkseni tällä hetkellä maksimissaan kaksi täysipäivästä kirurgian erikoislääkäriä. Lisäksi on vain yksi silmälääkäri, ortopedi ja reumatologi sekä silloin tällöin neurologi talossa. Sisätaudeilla taitaa olla ihan hyvä tilanne.

Luulen, että tärkeimmät syyt siihen ettei Suomesta juurikaan tule lääkäreitä Ahvenanmaalle ovat ruotsin kieli sekä se, ettei palkka ole kovinkaan kilpailukykyinen muuhun Suomeen verrattuna. Terveyskeskusvastaanottoajan saaminen vaihtelee jonkin verran alueittain. Potilaat on jaettu alueen mukaan eri lääkäreille, jotka vastaavat alueen potilaiden hoidosta. Näin ollen eri lääkäreille on eri odotusajat. Usein vastaanotolle pääsee viikossa, välillä jopa nopeammin, kun taas jollekin voi joutua odottamaan yli kaksi viikkoa. Jotkut kollegat tekevät tosin hyvinkin pitkää päivää kompensoidakseen vajetta.

Ahvenanmaalla on paljon punkkeja, ja melko suuri osa punkeista kantaa borreliaa. Monet potilaat toteavat heti vastaanoton alussa vähän vaivasta kuin vaivasta että ”taas se borrelia tässä kummittelee”. Siksi borrelian diagnostiikka ja hoito tulee Ahvenanmaalla tutuksi. Itselläni on TBE-rokote ja otin vielä vahvisteannoksen Maarianhaminaan tultuani.

Vapaa-ajalla vietin aikaa kollegoiden kanssa ja yhteishenki oli hyvä! Ruotsalaisilla AT-lääkäreillä oli hyvä porukka, joka järjesti erilaisia aktiviteettejä, kuten melontaa, retkeilyä ja grillijuhlia. Pari kaveria järjesti myös viikoittain bastuklubbenin tapaamisia. Ruotsalaisilla on aina saunahatut saunoessaan, koska he ajattelevat tämän olevan suomalainen tapa. Sain heiltä saunahatun lahjaksi.   Tein myös viikonloppureissuja Tukholmaan ja Suomen puolelle. Aloin myös vuoden aikana käymään italiantunneilla.

Teimme melko usein reissuja kotiin Suomeen. Laitoimme oman asuntomme Helsingissä vuokralle, joten asuimme vanhempieni vierashuoneessa Helsingissä tai avovaimoni vanhempieni luona Turussa. Lento Maarianhaminasta Helsinkiin kestää 45 minuuttia ja laivamatka Maarianhaminasta Turkuun 4,5 tuntia, joten saarelta pääsee halutessaan nopeasti mantereelle.

Viihdyin hyvin Ahvenanmaalla, mutta minulla ei juuri nyt ole suunnitelmia palata sinne töihin. Tällä hetkellä teen töitä Puolustusvoimilla Upinniemessä. Minulla on tutkijalääkärin virka toukokuun loppuun asti. Teen sukelluslääketieteeseen liittyvää tutkimusta ja tällä hetkellä on meneillään hypotermiaprojekti. Projektin nimi on Arktinen sukellus. Olemme mitanneet -2°C asteisessa vedessä olevien sukeltajien ydinlämpöä sekä eri olosuhteissa neljäätoista standardoitua pintalämmön mittauspistettä. Lisäksi olemme seuranneet muun muassa sykevaihtelua sekä muita fysiologisia parametreja ja niiden pohjalta teemme deskriptiivistä tutkimusta ja välinekehittelyä.