Vuoden Nuori Kliininen Tutkija -palkinto myönnetään vuosittain merkittävää kliinistä tutkimustyötä tekevälle nuorelle lääkärille, joka on ansiokkaasti yhdistänyt tutkimuksen tekemisen työ- ja muun elämän kanssa. Henkilö on omalla esimerkillään tuonut kliinisen tutkimustyön tärkeyttä esille ja edistänyt tutkimuksen arvostusta. Tänä vuonna Nuorilääkäripäivillä jaetun palkinnon sai LT, dosentti, kirurgiaan erikoistuva lääkäri Ville Ponkilainen Keski-Suomen Keskussairaala Novasta! Nuori Lääkäri-lehti selvitti tarkemmin, mitä Vuoden 2022 Nuori Kliininen Tutkija ajattelee kliinisestä työstä ja suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen nykytilasta.

Kliinisessä työssä parasta ovat työkaverit ja uuden oppiminen 

NLY jakaa vuosittain NuoriLääkäriPäivien yhteydessä Vuoden Nuori Kliininen tutkija -palkinnon. Tänä vuonna palkinnon pokkasi dosentti Ville Ponkilainen, 29. Vaikka Ponkilaiselle on kertynyt tieteellisiä meriittejä enemmän kuin suurimmalle osalle kertyy koko uran aikana, kuluvat päivät samalla tavalla kuin monella muullakin nuorella lääkärillä ”Erikoistun ortopediaan ja traumatologiaan Jyväskylässä, Keski-Suomen Keskussairaalassa. Täällä olen ollut töissä nyt 2 vuoden ajan. Täältä siirryn aikanaan sitten Tampereen yliopistolliseen sairaalaan aikanaan jatkamaan erikoistumiskoulutusta”, kertoo Ponkilainen.  

Erityisesti nuorten lääkäreiden koulutuksesta ja työoloista on keskusteltu viime vuosina paljon. Ponkilainen kuitenkin viihtyy koulutuspaikassaan loistavasti: ”Meillä on töissä tosi hyvä porukka ja sitä kautta erinomainen yhteishenki. Töihin on aina mukava tulla. Lisäksi nautin suuresti uuden oppimisesta, sekä omien taitojen kehittämisestä, ja tällä hetkellä molempia pääsee treenaamaan päivittäin.”  

Kuten kaikessa, jotain kehitettävääkin toki löytyy: ”Sairaalan muutosta uusiin tiloihin ja hoitajapulan takia erikoistuvien leikkauspäiviä on vähennetty. Niitä olisi toiveena jatkossa saada enemmän. Muutoin koen, että meillä erikoistuvien osalta asiat hyvin.”  

Tulevaisuudessa voimme odottaa näkevämme Ville Ponkilaisen ortopedina: ”Tulevaisuudessa haluan jatkaa kliinisiä töitä ortopedinä, tehdä päivätöiden ohella tutkimusta sekä mahdollisesti opettaa tulevaisuudessa.” 

Toisiolaki tutkimuksen tiellä 

Ville Ponkilaisen tutkijan uralle alkusykäyksensä antoivat innostavat ohjaajat. 

Kuten monen muunkin tutkimuksesta innostuneen, myös Ville Ponkilaisen tutkijan uralle alkusykäyksensä antoivat innostavat ohjaajat. ”Aloitin syventävät opinnot ajatuksella, että teen ne, enkä yhtään enempää. Hieman yllättäen tutkimus kuitenkin veti mukaansa. Isona tekijänä tässä oli se, että ympärillä oli erinomainen tutkimusryhmä, jossa oli kiva tehdä hommia. Kun ohjaaja kysyi, haluanko jatkaa tutkimusta väitöskirjan muodossa niin siinä vaiheessa oli selkeä vastata, että kyllä”, Ponkilainen kertoo tutkijanuransa alkumetreistä.  

Ponkilaisen tutkijan ura ei myöskään jäänyt pelkkään väitöskirjaan ja tällä hetkellä julkaisuluetteloa koristaa seitsemisenkymmentä kansainvälistä, vertaisarvioitua julkaisua. ”Jossain vaiheessa jouduin odottelemaan, että väitöskirjatutkimuksessa olleiden potilaiden kontrollikäynnit tulee täyteen, joten päädyin kyselemään muistakin ryhmistä, että olisiko muita projekteja tarjolla ja siinä sitten homma lähti laajenemaan”, Ponkilainen jatkaa. 

Kuten kliinisessä työssä, myös tutkijana Ponkilaista kiehtoo kehitys ja oppiminen: sekä oma että ohjattavien. ”Parasta on huomata kehitys, kun katsoo mitä on tuottanut muutama vuosi sitten ja tajuaa että nykyisin osaa paljon enemmän. Samalla kuitenkin tietää, että opittavaa riittää vielä paljon”, Ponkilainen kertoo ja jatkaa. ”On myös todella siistiä nähdä, miten nuoremmat kollegat aloittavat lähes nollista ja kehittyvät parissa vuodessa todella paljon. On todella motivoivaa tehdä niin lahjakkaiden nuorten tutkijoiden kanssa hommia.” 

Itse tutkimuksen lisäksi Ville Ponkilaisen meriitteihin kuuluvat myös R-ohjelmointikielen avoimesti julkaistut suomenkieliset ohjeet tutkijoille, sekä kannanotot Toisiolakiin ja Findataan liittyen. 

Itse tutkimuksen lisäksi Ville Ponkilaisen meriitteihin kuuluvat myös R-ohjelmointikielen avoimesti julkaistut suomenkieliset ohjeet tutkijoille, sekä kannanotot Toisiolakiin ja Findataan liittyen. Tutkimuskentän kehityskohteista Ponkilaisella onkin selkeä mielipide: ”Muuttaisin ehdottomasti toisiolakia tai edes sen tulkintaa. Toisiolaki vaikeuttaa ja jopa estää retrospektiivisen tutkimuksen tekemistä kohtuuttomasti. Lupien hintoja tulisi laskea, sekä hakemusprosessia varsinkin lupapäivitysten suhteen tulisi sujuvoittaa kiireisesti.” Tarkemman koonnin Ponkilaisen ajatuksista Toisiolaista löytää taannoisesta Lääkärilehdestä. 

Miten mahdollistamme laadukkaan lääketieteellisen tutkimuksen jatkossakin Suomessa? ”Riittävän rahoituksen turvaamisella. Viime vuosina tieteellisen tutkimuksen rahoitus on ollut laskusuuntaista, mikä on huolestuttava ilmiö. Jos halutaan tehdä laadukkaita tutkimuksia, niin ne maksavat enemmän ja sen vuoksi rahoitus on tärkeää”, Ponkilainen toteaa. ”Ja tietysti toisiolain piirissä olevien aineistopyyntöjen hinnat ovat nousseet kohtuuttomiksi samalla kun rahoitusta on vähennetty, ja tämä yhtälö ei ole kestävä.” 

Arvokasta vapaa-aikaa 

Nyt kun tutkimuksen painopiste on siirtynyt ohjaamiseen, niin tutkimukseen menee huomattavasti vähemmän aikaa kuin väitöskirjaa tehdessä. 

Kirurgian erikoistumiskoulutus, tieteelliset meriitit, tutkimuksen yhteiskunnallinen edistäminen, äkkiseltään ajattelisi, että tähän yhtälöön ei voi liittyä lainkaan vapaa-aikaa. Mutta miten on, onko tämän kaiken jälkeen enää lainkaan vapaa-aikaa? ”On! Nykyisin vielä enemmän kuin viime vuosina. Nyt kun tutkimuksen painopiste on siirtynyt ohjaamiseen, niin tutkimukseen menee huomattavasti vähemmän aikaa kuin väitöskirjaa tehdessä. Teen tutkimusta yleensä aamuisin ennen töitä ja välillä työpäivän aikana, jos tarvitsee. Illat olen pyhittänyt omalle vapaa-ajalle”, Ponkilainen vastaa. 

Vapaa-ajan arvostamisen Ponkilainen nostaa myös esille neuvoissaan nuorille tutkijalääkäreille: ”Jos yhtään epäilee, että tutkimuksen tekeminen voisi kiinnostaa niin suosittelen rohkeasti kokeilemaan. Se voi olla yllättävän kivaa! Toisaalta jos tutkimus tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta, niin väitöskirjaa ei kannata tehdä vain erikoistumishakupisteiden vuoksi. Elämässä on niin paljon parempia ja kustannustehokkaampia tapoja käyttää omaa rajallista vapaa-aikaa.” 

Nuorilääkärilehti onnittelee lämpimästi vuoden 2022 nuorta kliinistä tutkijaa Ville Ponkilaista! 

Kuka on Ville Ponkilainen? 

Ikä: 29 vuotta 
Ammatti & akateeminen oppiarvo: Kirurgiaan erikoistuva lääkäri, LT, Kliinisen epidemiologian dosentti 
Valmistumisvuosi: LL 2019, LT 2020, Dos 2022 
Työpaikka: Keski-Suomen Keskussairaala Nova 
Julkaisut: 69 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua 
Muut akateemiset meriitit: Suomenkieliset ohjeet R-ohjelmointikielen käytöstä tutkimuksen tukena, kannanotto rekisteritutkimuksen puolesta.
Harrastukset: Monipuolinen urheilu yksin sekä yhdessä. Erityisesti wakeboarding ja lumilautailu innostavat. 

 

Teksti: Enni Sanmark LL, LT 

Kirjoittaja on taistellut yhdessä Ville Ponkilaisen kanssa rekisteritutkimuksen puolesta.