Uusien käyttöjärjestelmien, appsien, etäpalveluiden ja tekoälyjen lisäksi uudenlaiden digitaalinen mediumi on lyömässä läpi teknologisen kehityksen myllerryksessä. Virtuaalitodellisuuteen panostavat tällä hetkellä niin pelifirmat, mutta myös suuret teknologiajätit kuten facebook, google ja microsoft. Monelle puhe virtuaalitodellisuudesta tuovat varmasti mieleen skifi-elokuvat ja herättänee epäuskoa, mutta todellisuus ei ehkä ole kuitenkaan niin kaukana, kuin voisi kuvitella. Mobiiliteknologian ja prosessointitehon tuomat kehitykset ovat saavuttaneet sen pisteen, että vakuuttava virtuaalitodellisuus on viimeinkin mahdollista.

VR ja AR

VR (virtual reality) tarkoittaa tietokonella tuotettua keinotodellisuutta. Virtuaalitodellisuudesta on puhuttu jo pitkä tovi, mutta vasta viime keväänä, kun Oculus ja HTC toivat omat tuotteensa markkinoille, on kuluttajille tullut oikeasti mahdollisuus tutustua kunnon virtuaalitodellisuuslaitteisiin. Lisäksi markkinoilla on myös edullisempi Samsungin mobiili GearVR, joka antaa varsin rajatun mahdollisuuden lähinnä katsella virtuaaliympäristöjä.

Virtuaalitodellisuutta seurataan VR laseilla ja sen kanssa vuorovaikutetaan molemmissa käsissä olevilla ohjaimilla. Molempien valmistajien laseissa on kaksi tarkkaa näyttöä, joiden edessä on fresnel-linssit. Linssi tarkentaa silmän kaukaisuuteen ja laajentaa näkökenttää. Molemmille silmille tuotetaan oma kuva, joten syvyysvaikutelmakin on autenttinen. Lasit havaitsevat kiihtyvyyden ja pään kulman, joten näkökenttä liikkuu päätä liikuttaessa. HTC:n lasien mukana tulevat myös ohjaimet, joilla voit ohjata virtuaalimaailman tapahtumia, muokata, merkata ja interaktioida ympäristösi kanssa. Prosessointivaatimukset digitaalisen ympäristön luomiselle ovat sellaiset, että tällä hetkellä molemmat lasit vaativat toimiakseen piuhan tehokkaaseen tietokoneeseen. Lisäksi tarvitaan sensori, joka havaitsee missä vr-lasit sijaitsevat. HTC:n laseja käytettäessä huoneeseen laitetaan kaksi infrapunalasereita lähettävää “majakkaa”, joiden avulla lasien sijainti huoneessa pystytään kartoittamaan. Tämä mahdollistaa kävelyn suuremmassakin tilassa, jotta voi tutkia kolmiuloitteista mallia esimerkiksi kävelemällä sen ympäri. Laitteet eivät ole vain pelejä varten (vaikka voi niilläkin tiitä toki pelata), vaan tarjoavat useita työvälineitä aina teollisuudesta shoppailuun ja lääketieteeseen.

AR (augmented reality) onkin suurimmalle osalle suomalaisesta jo tutumpi asia. Isoin esimerkki AR:sta on pokemon GO, joka levisi kesällä vauhdikkaasti ihmisten puhelimiin. AR eli ”täydennetty todellisuus” tuo oman näkökentän päälle virtuaalisia komponentteja. Pokemonissa se on maassa istuva virtuaalinen otus, joka nähdään kännykän läpi, mutta esimerkiksi Microsoftin valmistamassa Hololens-laseissa digitaaliset hologrammit asettuvat ympäröivään maailmaan, kun pidät laseja päässäsi. Hologrammit tuovat mahdollisuuden lisätä digitaalista informaatiota fyysiseen ympäristöösi. Lasien käyttäjä voi saada esimerkiksi etänä ohjeita koneen ääressä istuvalta henkilöltä, joka piirtää käyttäjän näkökenttään mitä tulisi tehdä. Tämä tarjoaa etätyöhön tai konsultaatioon uudenlaiset mahdollisuudet. AR on tällä hetkellä hieman virtuaalitodellisuutta jäljessä, mutta siihenkin kohdistuvat suuret odotukset.

Mitä virtuaalitodellisuus tarjoaa terveydenhuollolle?

Virtuaaliteknologia mahdollistaa digitaalisen informaation visualisoinnin uudella tavalla. Perinteisen näytön sijaan mukaan tulee syvyysnäkymä ja mahdollisuus manipuloida ja kiertää virtuaalista tilaa tai objektia. Efektiä on vaikea kuvitella, jos sitä ei ole itse päässyt kokeilemaan. Sovellutukset eri terveydenhuollon saralla ovat lukuisat.

Helpoiten kuviteltavat sovellukset ovat varmasti kuvantamiseen tuodut uudet mahdollisuudet. MRI, PET ja TT kuvat saadaan helposti rakennettua kolmiuloitteisiksi malleiksi, joita voi halutessa kiertää, käännellä ja läpileikata. Teknologian avulla voidaan jatkossa hahmottaa esimerkiksi kasvainten sijainti kehossa tarkemmin ja suunnitella leikkaukset entistä paremmin.

Teknologia tuo myös uusia työkaluja lääketieteen opiskeluun. Anatomian hahmottaminen 3d malleista tarjoaa uudenlaisen tavan havainnollistaa kehoa, jota perinteinen opetusvideo tai kirja ei tarjoa. Leikkaussalivideoissa pääset keskelle leikkaussalia seuraamaan operaatioita, kuin olisit itse paikalla. Jo nyt on saatavilla videoita, joissa pääsee seuraamaan verenkulkua verisuonten sisällä. Erilaisia potilastilanteita voidaan jatkossa harjoitella virtuaalisesti.

Virtuaalitodellisuus tarjoaa myös keinoja potilaiden hoitoon. Esimerkiksi psykiatrisen potilaan altistushoidon järjestäminen ja altistuksen kynnyksen laskeminen voidaan järjestää virtuaalisella ympäristöllä. Potilaalle, jolle bussissa istuminen on mahdotonta, voi virtuaalinen video bussista istumisessa tuoda toimia helpottavan altistuksena. Virtuaalitodellisuuden hyötyjä on tutkittu myös masennuksen ja PTSD:n hoidossa.

Kuulostaa hyvältä! – koska VR-työkalut tulevat arkikäyttöön?

Uusien teknologioiden matka käytäntöön vaatii aina oman aikansa. Terveysteknologian kehittäjiä löytyy useita varsinkin IT- ja kauppatieteiden puolelta, mutta monesti yrityksiltä tuntuu puuttuvan alan todelliset asiantuntijat. Lääkäreiden aika riittää harvoin lähtemään mukaan tuotekehitykseen tai asiantuntijatehtäviin. NLY:ssä on viime vuoden aikana pyritty tuomaan start uppien rooleja esiin, mutta myös isommissa firmoissa olisi tilausta lääkärien asiantuntemukselle, jotta tulevaisuuden teknologia olisi oikeasti sopivia työtämme varten. Itse olen päätynyt asiantuntijan rooliin erikoistumisen ohessa ja työ tuo mukavaa vaihtelua ympäristössä, jossa kaikki tuntuu olevan mahdollista ja kehitys nopeaa. Uuden teknologian hyödyntämisessä ja soveltamisessa tarvitaan kuitenkin laajaa innostusta kokeilla ja soveltaa – vaikka hyödyt olisivat ilmeiset, voi matka työpaikalle olla pitkä.

Valtiolla on nyt kova tahto panostaa digitaalisen terveydenhuollon kehitykseen. Virtuaaliteknologia tarjoaa kuitenkin ennen kaikkea helposti muokattavan ja kustannustehokkaan tavan luoda havainnollistavia ympäristöjä, koska kaikki tapahtuu tietokoneen sisällä ja esimerkiksi materiaalikustannuksia teknologialla ei ole. Tämä tekee teknologiasta helposti saavutettavan ja sovellettavan. Eiköhän tämä tulevaisuuden herkku ole meidän kaikkien kokeiltavana pikimmiten.