Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Vaasa – keskussairaaloiden aatelia
Etusivu > Vaasa – keskussairaaloiden aatelia

Vaasa – keskussairaaloiden aatelia

Alkuvuodesta 2018 julkaistiin NLY:n ensimmäistä kertaa toteuttaman koulutuspaikkakyselyn tulokset. Viiden tähden koulutuspaikan ja parhaan keskussairaalan tittelin sai Vaasan keskussairaala. Nuori Lääkäri päätti ottaa selvää, mitä asioita kyselyssä menestymisen takana saattoi olla.

Vaasan keskussairaala vastaa vuosittain noin 70 erikoistuvan lääkärin erikoistumispalveluista noin 20:llä eri erikoisalalla. Lisäksi se toimii opetussairaalana lähes 700:lle lääketieteen kandidaatille Helsingin, Turun ja Oulun yliopistojen lääketieteellisistä tiedekunnista. Keskussairaalassa on otettu käyttöön työkalu, jonka toivoisi otettavan muuallakin opetussairaaloissa, nimittäin koulutussuunnittelijan! Vaasassa kyseistä pestiä hoitaa Katri Pöntinen, joka kertoi meille keskussairaalan nykykäytännöistä. Pöntisen työnkuvaan kuuluu kandiopetuksen koordinointi, mutta vuoden alusta alkaen hänen työaikaansa on kohdennettu enemmän myös erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ja hänen tehtävänään on ollut koulutuksen koordinointi ja yhtenäisten käytäntöjen luominen. Pöntinen on peruskoulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, opettaja ja opinto-ohjaaja.

”Jokaisella erikoisalalla on nimetty erikoistumiskoulutuksesta vastaava erikoislääkäri, joka vastaa myös koulutussopimuksista yliopistojen kanssa.  Alkuvuodesta lähtien on alettu korostaa myös palautteen antoa ja systemaattisempaa arviointia erikoistuvien lääkäreiden suuntaan. Jokaisella erikoistuvalla on oman erikoisalansa vastuuhenkilön lisäksi myös nimettynä henkilökohtainen tuutor, joka toimii erikoistuvan lääkärin ammatillisen kasvun apuna ja tukena koulutuksen ajan”, kertoo Pöntinen.  ”Mitään suuria muutoksia esimerkiksi viime vuosina erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ei ole tehty, mutta sitä suuremmalla syyllä oli mukava kuulla Vaasan menestyneen koulutuspaikkakyselyssä. Toivoakseni se kertoo siitä, että meillä on asioita tehty jo pitkään oikein ja asiaan on panostettu. Tietysti kehitettävää löytyy aina ja tältä pohjalta onkin ollut mukavaa toimintaa lähteä viemään eteenpäin”, pohtii Pöntinen. Myös erikoistuvilta kerätyn palautteen mukaan erikoistumiskoulutukseen on oltu tyytyväisiä ja palautetta kerätäänkin jatkossa entistä systemaattisemmin. Erikoistuvat ovat kokeneet työmäärän olevan riittävä työaikaan nähden ja heidän on myös mahdollista vaikuttaa itse sijoituksiinsa ja työtehtäviinsä koulutustaan silmälläpitäen.

Jatkossa Vaasassa tavoitteena on panostaa vielä systemaattisemmin erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen. Aikeena on myös strukturoida talossa tarjottavaa erikoislääkärikoulutusta luomalla yhteiset periaatteet erikoistuvien ohjaukseen ja arviointiin liittyen. Tarkoituksena on huolehtia, että jokaisella erikoistuvalla on henkilökohtainen tuutor, erikoistuva saa hyvän perehdytyksen sekä säännöllistä ja ammattitaitoista palautetta ja ohjausta koko koulutuksensa ajan. Vaasassa huolehditaan, että jokaiselle erikoistuvalle laaditaan yhteistyössä koulutussuunnitelma, jossa huomioidaan erikoistuvan henkilökohtaiset tavoitteet ja toiveet ja jota sitten päivitetään koulutuksen edetessä. Myös osaamisen säännöllinen arviointi tulee tulla osaksi koulutuksen käytäntöjä ja sen menetelmiä pyritään kehittämään. Myös erikoistuvia ohjaaville erikoislääkäreille on tarjottu työkaluja ohjaamiseen heille tarjottavien ohjauskoulutusten muodossa – tätä toivoisi ehdottomasti lisää erikoislääkäreille muuallakin! Vaasassa on myös katse suunnattuna tulevaisuuteen: keväällä on tarkoitus pilotoida kuulemistilaisuuksia kaikille erikoistuville ja tavoitteena olisi tehdä näistä tapahtumista vuosittain toistuvia. Ensi syksynä pilotoidaan myös erikoistuvien työnohjausta – asia josta Nuori Lääkäri on erityisen iloinen! Myös rekrytointikäytäntöjä on tarkoitus uudistaa.

”Kohtelemme erikoistuvia lääkäreitä tasavertaisina ja yritämme tarjota hyviä kokemuksia keskussairaalasta”, kertoo vastuualuejohtaja, lastentautien ylilääkäri Tarja Holm.  ”Lastentaudeilla koulutuksen suunnitelma sijoituksineen on puolivuosittain tehty, mutta siihen tulee väistämättä muutoksia yllättävien poissaolojen ja resurssimuutosten vuoksi. Sijoitusten suunnittelu on välillä haasteellista. Tasapuolisuuteen ja monipuoliseen opetukseen olisi oikeus jokaisella. Suunnitteluun osallistuvat myös erikoistuvat ”. Lastentaudeilla toiveena on myös saada palautekeskustelut ja tapaamiset säännöllisiksi oman tuutorin kanssa kaikilla erikoisaloilla. Vaasan syrjäisempi sijainti onkin voinut olla yksi tekijöistä, joka on osaltaan pakottanut kehittämään erikoistumiskoulutusta ja miettimään muita syitä hakeutua sairaalaan töihin perinteisen taloudellisen kannustimen lisäksi ja vaikuttaa siltä, että oikeisiin asioihin on osattu tarttua.

Monipuolisen erikoistumiskoulutuksen puolesta puhuu myös sisätautien ylilääkäri Otto Knutar.  ”Haluan, että sisätautien klinikassa olisi kiva olla töissä ja että kaikilla olisi mahdollisuus kehittyä omien erityisintressiensä mukaisesti. Olisi hienoa, jos meillä olisi niin paljon erikoistuvia lääkäreitä, että he voisivat työskennellä enemmän poliklinikalla ja tehdä osan erikoistumisestaan myös esimerkiksi teho-osastolla tai kliinisellä fysiologialla. On todellakin tätä päivää, että erikoistuvalla lääkärillä on töiden lisäksi aikaa harrastaa ja viettää aikaa perheen tai ystävien parissa – näin ei aina valitettavasti ole ollut.” Ylilääkäri, joka arvostaa vapaa-aikaa, ja toivoo erikoistuvienkin lääkäreiden arvostavan sitä!

Positiivisesta ilmapiiristä ja koulutuksen tärkeyden puolesta puhuu myös ylilääkäri ja kirurgian professori Mikael Victorzon.  ”Kirurgian runkokoulutuksessa olemme halunneet satsata järjestelmällisyyteen ja johdonmukaiseen kiertoon eri kirurgian erikoisaloilla. Jokaiselle erikoistuvalle on nimetty henkilökohtainen tuutor ja kokeneimmille on myös pyritty järjestämään eriytyvää, hieman paremman palkkatason koulutusta omavalintaisella kirurgian erikoisalalla runkokoulutuksen jälkeen. Olemme myös satsanneet teoreettiseen koulutukseen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kouluttautuminen on mahdollista myös ulkomailla. Jokaiselle erikoistuvalle on taattu vähintään 10 koulutuspäivää vuodessa ja lisäksi erikoislääkäritenttiin valmistautumista varten on mahdollista saada 1 viikko palkallista lukulomaa.” On myös työnantajan etu, että erikoistuvat lääkärit saavat toimipaikkansa ulkopuolista koulutusta tasaisesti koko erikoistumisensa ajan. Uusien taitojen lisäksi koulutuksen merkitys verkostoitumisen ja sitä kautta esimerkiksi erikoistumisen etenemisen suhteen voi myös olla merkittävä. Voit kuulla uusista auenneista viroista tai seuraavalla kerralla yliopistosairaalaan soittaessa puhelimeen vastaava ääni voikin olla jo tuttu ja äänellä tutut kasvot.

Kaiken kaikkiaan siis vaikuttaa siltä, että Vaasassa on panostettu ja aiotaan panostaa niihin asioihin, mitä NLY:kin on peräänkuuluttanut: systemaattiseen ja monipuoliseen koulutukseen, palautteenantoon ja – saamiseen sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. On ilahduttavaa huomata, että myös erikoislääkäreiden tarve kehittää omia opetustaitoja on huomioitu. Toisaalta pyörää ei ole keksitty uudelleen, eikä mittavaa remonttia usein sairaaloissa tai terveyskeskuksissa tarvitakaan erikoistumiskoulutuksen kehittämisen suhteen. Halua toimintatapojen päivitykseen ja mahdollisesti myös lisäresurssien laittoon on kuitenkin oltava ja erikoistuvat lääkärit on nähtävä muunakin kuin työvoimana. Vaikka erikoistumisaika on lyhimmillään viisi vuotta lääkärin elämästä, luodaan silloin pohja erikoislääkärin ammattitaidolle ja osaamiselle.  Vaasan keskussairaalassa siihen on selvästi haluttu panostaa. Mitenköhän nykyinen työpaikkasi tulee pärjäämään ensi vuoden koulutuskyselyssä?