Kevät 2020 siivitti lääketieteellisen koulutuksen sähköistymistä, ja nyt syksy 2020 tarjoaa tuuletettuja tavoitteita niin perus- kuin jatkokoulutukseenkin. Mitä valmistuvan lääkärin tulisi osata? Millaisia osaamistavoitteita on kirurgeilla tai psykiatreilla? Jo kevätkauden lopulla julkaistiin Erikoistumiskoulutuksen ja YEK:n päivitetyt valtakunnalliset(!) opinto-oppaat, joita tässä lehdessä esitellään. Tiedekunnissa jo hyväksytyt valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet puolestaan julkaistaneen syksyn aikana.
Mikä muuttuu? Ensinnäkin osaamistavoitteet ja opinto-oppaat on vihdoin laadittu yliopistojen yhteistyössä valtakunnallisiksi. Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet ovat niitä tietoja ja taitoja, joita valmistuvan lääketieteen lisensiaatin odotetaan osaavan. Yksittäisten kurssien tai jaksojen osaamistavoitteet eivät ole sama asia, mutta niiden tulee kuitenkin olla linjassa tutkinnon osaamistavoitteiden kanssa.
Pedagogiassa puhutaan vertikaalisesta ja horisontaalisesta integraatiosta. Esimerkiksi gastrokirurgian, ortopedian ja kardiologian kursseilla osaamistavoitteena voi olla potilaan tutkiminen. Tällöin se on näiden erikoisalojen näkökulmasta asianmukaisesti suoritettu potilaan tutkiminen. Koko tutkinnon osaamistavoite potilaan tutkimisesta sisältää nämä edellä mainitut unohtamatta myöskään psykiatriaa, silmätauteja ja muita erikoisaloja.
Tutkinnon osaamistavoitteiden määrittelyn myötä jokainen lääketieteen opiskelija, kouluttaja sekä terveyskeskuksen potilas voi selvittää, mitä Suomessa valmistuvan lääkärin tulisi osata ja tietää. Opiskelijalle tutkinnon osaamistavoitteet voivat kiteyttää sen, mitä kuuden vuoden opintojen aikana tulisi oppia. Tavoitteet voivat myös auttaa opettajia kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa ja osaamisen arvioinnissa. On tärkeää tiedostaa, että kyseessä on eräänlainen ideaali, jota tavoitella.
Mitä iloa osaamistavoitteista on? Lääkärikoulutuksen voidaan ajatella tuottavan tiettyä osaamista. Kun osaamistavoitteet on yhdessä määritelty, voidaan seuraavaksi luoda kurssit ja opintokokonaisuudet, jotka tähtäävät näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Kirjatut tavoitteet luovat myös tarpeen keksiä, miten tavoitteiden saavuttaminen todetaan. Osaamisperustaisuus on vahvasti mukana tässä ajattelussa.
Pitää muistaa, että myöhemmin julkaistavat tavoitteet ovat vasta ensimmäinen versio. Samalla tavalla kuin hoitokäytännöt muuttuvat, pitää myös tutkinnon osaamistavoitteiden muuttua tiedon lisääntyessä, teknologian kehittyessä ja yhteiskunnan muuttuessa. Tavoitteita ei siis pidä ajatella ikuisina kiveen hakattuina totuuksina.
Koska tavoitteet ovat valtakunnalliset, meillä tulee olemaan useita erilaisia toteutuksia tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää seurata tarkkaan, miten tavoitteisiin päästään ja keksitäänkö jossain muita parempia tapoja saavuttaa ne. Jos selvästi parempi metodi jossain keksitään, tulisi se ottaa käyttöön muuallakin. Näin meidän kaikkien koulutus ja osaaminen paranee sekä työmme potilaiden parhaaksi kehittyy.
Kiinnostuneiden kannattaa tutustua muiden maiden lääketieteen peruskoulutuksen osaamistavoitteisiin. Hakusanoilla “Outcomes for graduates” ja “PROFILES Swiss” pääsee alkuun.
Joel Telkkä, LL
Koulutusvaliokunnan jäsen
