NLY:n uusi puheenjohtaja haluaa nuorille lääkäreille turvalliset työolot ja erikoislääkärikoulutuksen, jossa mitataan osaamista.
Sara Launio istuu kahvilan pöydän ääreen ja kertoo miettineensä ennen haastattelua puheenjohtajan erilaisia rooleja. NLY:n hallituksen puheenjohtajana Launio on samalla koko yhdistyksen puheenjohtaja ja keulahahmo. Launion tavoitteet esimerkiksi työhyvinvoinnin kohentamisessa näkyvät kummassakin roolissa. ”On tärkeää, että sekä hallituksen että koko yhdistyksen jäsenillä on työssään tilaa kehittyä. Ja työolojen pitää kummallakin joukolla olla turvalliset”, Launio toteaa. Turvallisilla työoloilla Launio tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kukaan ei väsyisi kesken erikoistumiskoulutuksen.
Launiolla itsellään on takana kattava järjestötausta ja siitä saadut hyvät valmiudet ajanhallintaan ja kokonaiskuvan muodostamiseen. Niistä on ollut erityisesti valmistumisen jälkeen paljon hyötyä. Ilman niitä tilanne voisi olla erilainen. Opiskeluaikoina Launio mietti välillä, että hänestä tulee kelvoton lääkäri, koska kaikkea opiskeltavaa ei millään ehtinyt lukea.
Launio arvelee, että monet lääkärit ovat nuoresta saakka tottuneet vaatimaan itseltään paljon. Launion mielestä lääkärien peruskoulutus antaa huonot eväät oman työn hallintaan. Siksi nuorten lääkärien olisi ensiarvoisen tärkeää saada hyvää ohjausta – sellaista, jossa seniori kantaisi viime kädessä vastuun työstä ja osaisi ohjata sitä. ”Nuoret lääkärit saattavat asettaa itselleen täysin kohtuuttomia vaatimuksia. Eikä peruskoulutuksessa opeteta mikä realistinen suoritustaso voi paineistetussa työympäristössä olla.”
Täydellisyyttä tavoitellessaan alkaa helposti pelätä virheiden tekemistä, ja se taas hidastaa ammatillista kehitystä. Launio toteaa, että virheitä tekee jokainen, ja siksi niihin on varauduttava hyvin. ”Pitää rakentaa omaa skeemaa siitä, mitä sitten tehdä kun mokaa. On väärin olla varautumatta virheisiin ja ajatella, että hyvä lääkäri ei koskaan tee virheitä.”
Launio muistuttaa miettimään tasaisin väliajoin, mitä elämältään haluaa. Lääkärien työllisyystilanne on edelleen mainio, ja tutkinto mahdollistaa pelkän kliinisen työn ohella runsaasti erilaisia työnkuvia. ”Sellaisesta monipuolisuudesta kannattaa nauttia.”
Aiemmin hyvään erikoistumispaikkaan päätyi osin tuurilla ja kollegoiden kertomusten perusteella. Tammikuun Lääkäripäivillä NLY julkaisi ensimmäistä kertaa koko Suomen kattavan erikoistumispaikkakyselyn tulokset. Kärkisijoille nousi muun muassa paljon koulutukseen satsanneita terveyskeskuksia.
Mallia kyselyyn otettiin Ruotsista, jossa lääkäreille pakollisen allmäntjänst-palvelun suorittamispaikkoja on laitettu paremmuusjärjestykseen jo vuodesta 2000 lähtien. Järjestys perustuu palvelua suorittavien tai sen hiljattain suorittaneiden lääkärien kokemuksiin, joita Ruotsin nuorten lääkärien etujärjestö SYLF (Sveriges yngre läkares förening) kerää vuosittain koko maan kattavalla kyselyllä.
Viiden tähden koulutuspaikka –kysely on hyvä alku, mutta Launion mielestä erikoislääkärikoulutuksesta olisi korkea aika oppia enemmänkin. Pian muuttuu erikoistumiskoulutukseen hakeminen ja samoihin aikoihin koko sosiaali- ja terveysjärjestelmä. Launion ja NLY:n mielestä erikoislääkäritentti joutaisi pois. Sen sijaan pitäisi keskittyä koulutuksen laadun jatkuvaan mittaamiseen.
Launiosta on hätkähdyttävää, että Suomessa ei esimerkiksi ole määritelty selkeästi mitä valmiin erikoislääkärin pitäisi osata. Siksi NLY keskittyykin nyt siihen, että koulutuksen laatua mitattaisiin jatkossa osaamisen kautta. Toiveissa on sähköinen osaamisportfolio, johon voi kesken työpäivän merkitä vaikkapa tekemiään toimenpiteitä. Launio muistuttaa, että avain erikoistumisen uudistuksiin piilee lääkärijärjestöjen yhteistyössä. ”Millään taholla ei yksin ole mahdollisuutta sanella, että nyt siirrytään tällaiseen käytäntöön.”
Launio on tutustunut muiden maiden erikoislääkärikoulutukseen muun muassa Fimsicin ja European Junior Doctors’ Associationin kautta. Siellä vahvistui näkemys siitä, että työolot voisivat olla paljon nykyistä huonommatkin. ”Meillä on työajan säätelyä ja varsin hyvä palkkaus suhteessa kansainväliseen tilanteeseen. Näkyy, että ollaan pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa.”
Hyvinvointivaltiokaan ei tosin aina takaa tasa-arvoista kohtelua. Kentältä kuuluu tasaisin väliajoin kertomuksia siitä, miten esimerkiksi perhevapaiden pitäminen ja työn säilyttäminen ovat edelleen hankala yhdistelmä. Launion mielestä mahdollisuus vanhempainvapaaseen on oltava, ja NLY on valmis puolustamaan sitä oikeutta. ”Vanhempainvapaa on lakisääteinen oikeus. Ongelmatilanteissa voi olla yhteydessä suoraan NLY:een tai Lääkäriliittoon.”
Lääkäriliitto selvitti hiljattain myös seksuaalisen ahdistelun yleisyyttä lääkärien työpaikoilla. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että eivät uskalla nostaa ahdistelua esille tiiviissä työyhteisössä. Asian pelättiin vaikuttavan esimerkiksi erikoistumiskoulutuksessa etenemiseen. Launion mielestä ahdisteluun pätee niin ikään nollatoleranssi. ”Yleensä neuvotaan, että ei kannata nostaa hälyä. Minun mielestäni pitäisi pystyä parempaan. Monissa tilanteissa avoin keskustelu, jossa tapahtunutta pyydettäisiin reilusti anteeksi, voisi riittää tilanteen selvittämiseen.”
Luottamuksellinen ilmapiiri on Launion mielestä edellytys arkojen asioiden esiin tuonnille. Yhtenä ratkaisuna ristiriitatilanteisiin voisikin siksi toimia työnohjaus. Ongelmana on se, että työnohjausta on toistaiseksi tarjolla lähinnä psykiatrisilla aloilla. Launiolla on työnohjauksesta hyviä kokemuksia. ”Toivoisin työnohjausta kaikille erikoisaloille. Se auttaisi nuoria lääkäreitä käsittelemään työssä kohdattuja paineita ja ongelmia.”
