Uusi Lääkärisopimus eli Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus on hyväksytty 28.5.2020 Lääkäriliitossa. Uusi Lääkärisopimus on voimassa 1.4.2020-28.2.2022. Edellisen Lääkärisopimuksen voimassaolokausi ehti päättyä 31.3.2020.
Neuvottelut uudesta sopimuksesta alkoivat tammikuussa 2020. Sopimuksesta neuvotellaan usein osapuolien kanssa: Lääkäriliitto kuuluu julkisalan neuvottelujärjestöön (JUKO), joka yhdessä KT:n, Julkisen alan unionin (JAU) ja Soten kanssa neuvottelevat sopimuksesta.
Tämän vuoden neuvottelut olivat monimutkaiset, sillä haastavia neuvottelun aiheita oli useita: pakottava työaikalain uudistus, paine levittää lääkäreiden säännöllistä työaikaa ja kiky-tunnit. Vaikeita neuvotteluja väritti kaiken lisäksi koronavirusepidemia.
Päivystys
Aloitetaan päivystämiseen vaikuttaneesta uudistuneesta työaikalaista, joka astui voimaan jo 1.1.2020 mutta jota sovelletaan vasta nyt uudessa Lääkärisopimuksessa. Työaikalain mukaan säännöllistä päivätyötä tekevän vuorokausilepo on 11 tuntia, joka on järjestettävä työntekijälle 24 tunnin sisällä työvuoron alkamisesta. Jos lepo ei jostain syystä toteudu, korvataan lepo seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Lepoajan korvattavuus on lain tuoma ns. pakottava oikeus.
Käytännössä tämä tarkoittaa korkeintaan 13 tunnin työvuoroa. Tähän liittyy Lääkärisopimuksessa kaksi poikkeusta:
– Jos yöllä klo 23-08 työvuorossa on vähintään 3 tunnin mittainen työaikaan kuuluva keskeytymätön lepoaika, voidaan vuorokausilepo jättää korvaamatta ja antaa se korvaavana lepoaikana.
– Jos työpaikkapäivystys kestää korkeintaan klo 23 saakka.
Miksi tällaisia muutoksia? Ennen kaikkea kyse on työsuojelusta. Sekä Lääkäriliiton että Nuorten Lääkärien Yhdistyksen valtuuskunnat ovat linjanneet, että etulinjan aktiivipäivystyksien pitkien 24 tunnin vuoroista pyritään eroon. NLY on myös ehdottanut, että yön yli kestävissä päivystysvuoroissa on oltava lepotauko, sillä se tutkimusten mukaan vähentää virheitä.
Päivystykseen liittyen saimme parannuksia sopimuksen teksteihin:
– Lääkäriä ei voi velvoittaa ilman suostumustaan tekemään työpaikkapäivystystä yli 5 kertaa tai 85 tuntia kuukaudessa. Aiemmin tämä oli suositus. Edelleen työntekijän suostumuksella voi tehdä useamman vuoron.
– Vapaamuotoisen päivystämisen osalta raja on 6 kertaa kuukaudessa
– Jos päivystys kestää yli klo 23.00, tulee seuraava työpäivä suunnitella vapaaksi
– Raskaana oleva viranhaltija voidaan lääkärin lausunnon perusteella vapauttaa työskentelystä klo 23.00-06.00 välillä
– Jos vapaamuotoinen päivystys on aktiivisuusasteeltaan keskimäärin yli 50%, se on muutettava työpaikkapäivystykseksi
– Yli 10 tunnin työrupeamassa, koskien kaikkea työskentelyä, on normaalin ruokatauon lisäksi annettava 15-20 minuutin mittainen tauko ja lisäksi lääkärillä on päivittäinen oikeus 10 minuutin palautumistaukoon
Miten me siis jatkossa päivystämme? Voiko päivätyön jälkeen jäädä enää päivystämään illaksi? Entä onnistuuko päivätyön jälkeen tulla yöksi päivystämään lyhyttä vuoroa? Onko päivystysviikot mahdollisia? Lääkäriliitto yhdessä Kuntatyönantajan kanssa esittelevät myöhemmin sopimusta tarkentavan yleiskirjeen, ja lisäksi NLY on yhteydessä Lääkärilittoon esittäen Lääkärisopimuksesta heränneitä kysymyksiä.
Työaika: Kiky-tunnit ja laajennettu toiminta
Kiky-tunnit tulivat Lääkärisopimukseen kahden ratkaisun myötä: Terveyskeskuslääkäreiden työaika piteni yhtäläiseksi sairaalalääkäreiden kanssa vuonna 2016, ja seuraavalla sopimuskierroksella 2018 terveyskeskuslääkäreiden palkankorotus oli suurempi ammattikunnan sisäisenä kiky-tuntien kompensaationa. Nyt tuntien purkaminen olisi ollut hyvin vaikeaa, ja toisaalta yhtäläisen viikkotyöajan peruste, tuleva sote-uudistus, on edelleen voimassa. Kiky-tunnit poistuivat muilta aloilta mutta työajan lyhentymistä on kompensoitu useilla sopimusmääräyksillä (Tiedote, KT Kuntatyönantaja 28.5.2020). Lääkärisopimukseen jääneet kiky-tunnit kompensoitiin useilla tekstiparannuksilla, jotka ovat meille lääkäreille eduksi vaikka niiden hyöty ei ole yhtä selkeästi osoitettavissa kuin kiky-tuntien tuoma heikennys työajassa.
Jatkamme 38 tunnin ja 15 minuutin viikkotyöajalla, jota uuden Lääkärisopimuksen mukaan voidaan sijoitella seuraavanlaisesti:
– Maanantaista torstaihin klo 7.30- 20.00
– ja perjantaisin 7.30-18.00 väliselle ajalle
Vaikka puhutaan säännöllisen työajan levittämisestä, se ei tarkoita työajan pitenemistä vaan viikkotyötuntien uudelleen sijoittelua. Säännöllisen työajan levittämisestä kello 17 jälkeen puhutaan nimellä laajennettu työaika ja siitä saa laajennetun toiminnan korvauksen. Ehtoina on, että työvuoroja laajennetulla ajalla voi olla korkeintaan 5 kertaa kuukaudessa. Päivystys tai kiirevastaanotto eivät ole laajennetulla työajalla tehtävää työtä, vaan siitä tulee edelleen maksaa päivystyskorvaukset arkisin kello 15:00 jälkeen. Korvaus tehtäväkohtaiseen kuukausipalkkaan laajennetulla työajalla tehdyistä vuoroista riippuu vuorojen määrästä kalenterikuukauden aikana:
– Jos työvuoroja on 1-2, on korvaus 5-6% tehtäväkohtaisesta palkasta
– Jos työvuoroja on 3-5, on korvaus 7-9% tehtäväkohtaisesta palkasta
Laajennettu toiminta on voimassa pilottina tämän sopimuskauden ajan. NLY suosittelee, että laajennettua työaikaa sovelletaan niille lääkäreille, joille se ensisijaisesti sopii.
Entä kuinka lyhyellä varoitusajalla voi iltavuoroja olla? Työaikalain (finlex.fi) mukaan “Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista,” mikä tuntuu lyhyeltä varoitusajalta. Toisaalta terveyskeskuksissa on lääkäreiden ajanvarauslistat auki aina 6 viikkoa etukäteen eikä päivystysvuorojakaan jaeta lyhyellä varoitusajalla.
Laajennetun työajan käyttöönottoon on ollut jo pitkään sekä työnantajan että poliittinen tahtotila. Lääkärien työajan sijoittelusta ei ole kirjallista sopimusta, vaan se perustuu vakiintuneeseen käytäntöön. Tällä kierroksella asiasta oli sovittava jotain, sillä työnantaja oli päättänyt jatkossa joka tapauksessa sijoitella työaikaa aiempaa vapaammin eikä Lääkärisopimus sitä erikseen kiellä. Nyt neuvotellut korvaukset tulevat KVTES:n iltatyölisien päälle.
NLY ei erityisesti toivonut laajennetun työajan käyttöönottoa, mutta valtuuskunnan hyväksymissä neuvottelutavoitteissa oltiin valmiita sopimaan työajan levittämisestä kello 18 asti päivystyskorvausta vastaavilla kertoimilla vapaaehtoisuuteen perustuen. Lisäksi NLY:n neuvottelutavoitteissa oli, että laajennettu työaika ei koske viikonloppuja eikä arkipyhiä. NLY:n tavoitteisiin ei neuvottelukierroksella täysin päästy, vaan tulos oli kompromissi.
Lisää palkkaa yleisen linjan mukaisesti
Uusi sopimus nostaa palkkoja keskimäärin noin 3 prosenttia sisältäen kaksi yleiskorotusta, paikallisen järjestelyerän ja keskitetysti jaettavan erän.
– Yleiskorotus 1.8.2020:
– 1,24 % terveyskeskusten lääkäreille.
– 1,25 % sairaaloiden lääkäreille.
– Yleiskorotus 1.4.2021: 1,0% terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreille
Yleiskorotuksissa huomioidaan myös terveyskeskuslääkäreiden toimenpide- ja käyntipalkkioiden korotukset. Lisäksi myös paikallisesti sovitut suoriteperusteiset palkkiot.
Keskitetty erä 1.4.2021 on 0,5% ja paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 on 0,3%.
Työhyvinvointi on huomioitu
NLY on toistuvasti tuonut esiin huolen lääkärien työhyvinvoinnista, minkä myös Lääkäriliitto ja Kuntatyönantaja ovat huomioineet Lääkärisopimuksessa.
Tarkemmin Lääkärisopimuksesta pääset lukemaan Lääkäriliiton sivuilta laakariliitto.fi. Yleiskirje ja Lääkärisopimus julkaistaan Lääkäriliiton nettisivuilla myöhemmin kesäkuun alkupuolella. NLY jatkaa tiedottamista uudesta Lääkärisopimuksesta.
Lähde:
https://www.laakariliitto.fi/palvelut/edunvalvonta/laakarisopimus/
Lisätietoja:
Sonja Aukee
Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien yhdistys
sonja.aukee@nly.fi
Jesper Perälä
Puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien Yhdistys
jesper.perala@nly.fi
