”Erikoislääkärikoulutukseen perustetaan uusi akuuttilääketieteen erikoisala. Uusi kuusivuotinen erikoisala vastaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystysten synnyn myötä lisääntyneeseen päivystysosaamisen tarpeeseen”. Näin tiivistää tuore Opetus- ja kulttuuriministeriön lehdistötiedote. Pelkkä päätös uudesta erikoisalasta ei riitä, sillä epäselviä asioita riittää. Mistä koostuu tulevien akuuttilääkäreiden koulutus? Missä he työskentelevät? Onnistuvatko akuuttiääkärit lunastamaan paikkansa terveydenhuollon etulinjassa?

Akuuttilääketiede

Akuuttilääketiede (eng. Emergency medicine) syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Alan syntyyn vaikutti yhä kaoottisemmaksi muuttunut terveydenhuollon ensilinja, jossa vastuut jaettiin eri erikoisalojen erikoistuvien lääkäreiden kesken. Kokonaisuuden hallitsemiseksi joukko lääkäreitä alkoi työskennellä päivystyspisteissä täysipäiväisesti, ja vuonna 1973 alasta tuli virallinen lääketieteen erikoisala. Se on noussut puolessa vuosisadassa neljänneksi suosituimmaksi erikoisalaksi, ja akuuttilääkärit työskentelevät valtaosassa Yhdysvaltojen päivystyspisteistä.

Kotimaassa keskustelu alkoi viritä vuonna 2003, ja sittemmin akuuttilääketieteestä on taitettu peistä eri työryhmien toimesta aina ministeriötasolle asti. Erityisesti meissä nuorissa lääkäreissä uusi erikoisala herättää rutkasti mielenkiintoa, eikä vähiten siksi, että päivystys on usein juuri nuorten erikoistuvien lääkäreiden harteilla. Viimesyksyisillä Nuorilääkäripäivillä teettämämme kyselyn perusteella jopa kolmannes vastanneista oli kiinnostunut alasta. Tässä nähdään selvä koulutuksellinen ja edunvalvonnallinen haaste, jonka ratkaisemisessa haluamme olla aktiivisesti mukana.

Loppukeväästä 2012 NLY järjesti Päivystyksellä on väliä -seminaarin, jossa käsiteltiin monipuolisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystä. Näkökantoja kuultiin niin kunnallisen toimijan kuin yksityisen terveyspalveluyrityksen puolelta, ja alustuksissa vilahteli seminaarin yhteen sitova punainen lanka eli akuuttilääketieteen erikoisala.

 

Päivystys on terveydenhuollon näyteikkuna

Päivystys on terveydenhuollon ydintoimintaa. Jopa 80 % sairaalaan tulevista potilaista ja merkittävä osa perusterveydenhuollon potilaskontakteista tapahtuu päivystyksessä. Päivystyksistä on tulossa entistä keskitetympiä ja päivystäjän kannalta entistä raskaampia. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ehdotti maaliskuussa 2012, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen päivystyspalveluista vastaisi noin 15 järjestäjää maanlaajuisesti. Tällä hetkellä päivystyspalveluiden järjestämiskäytäntö on hyvin kirjava, eivätkä potilaat ole terveyspalveluiden suhteen tasa-arvoisessa asemassa.

Tavalliselle kansalaiselle päivystys on myös keskeinen näyteikkuna terveydenhuoltomme toimintaan. Siinä missä yhden potilaan henki pelastuu ensiluokkaisella ensihoidolla, 99 potilasta odottaa tunteja kiireettömämpien vaivojensa kanssa. Idea päivystyksestä pelkkänä ensiapuna on monilla paikka kunnilla hämärtynyt, ja päivystys koetaankin ruuhkautuneen päivätyön ylivuotopuskurina ja eräänlaisena ilta- ja yövastaanottona. Tyytymättömyys päivystystoimintaan saa runsaasti palstatilaa myös valtamedioissa. Terveydenhuoltojärjestelmämme kehittämiseksi haetaan uusia ratkaisuja jatkuvasti, ja anelevia katseita on käännetty myös uuteen akuuttilääketieteen erikoisalaan. Uppoavassa laivassa tartutaan vaikka laudankappaleisiin, mutta nyt on käsiin saattanut sattua ehta pelastusrengas.

 

Akuuttilääketieteen erikoistuminen?

Mikäli seuraamme Ameriikan mallia, on akuuttilääkäri nimenomaan etulinjan monitaituri hallintohenkilön sijaan. Tulevaisuuden akuuttilääkäri kykenee diagnosoimaan kaikki äkillisesti sairastuttavat tilat ja vammat, hoitamaan niistä yksinkertaisimmat ja vakiinnuttamaan ja ylläpitämään elintoiminnot vaativimmissa tapauksissa. Edelleen leikkauspäätöksen tekee kirurgi, tehohoidosta vastaa anestesialääkäri tai monimutkaiset elinjärjestelmien epätasapainot korjaa sisätautilääkäri. Akuuttilääketieteen kuusivuotinen koulutusohjelma on räätälöitävä nämä tavoitteet mielessä.

Erikoistumisaika on pitkä, joten nopeaa muutosta nykyisiin päivystyskäytäntöihin ei ole tulossa. Ensivaiheessa akuuttilääkärit todennäköisesti työllistyvät sairaaloiden yhteispäivystyspisteissä. Miten kuntauudistus ja terveydenhuollon rakenneuudistus sitten terveyspalveluiden karttaa muuttavatkin, tavallisesta terveyskeskuksesta ei akuuttilääkäreitä löydy vielä pitkään aikaan. Varsinaista elintilaa akuuttilääkäreille ei vielä toistaiseksi ole, joten dynamiikka päivystävien erikoisalojen kentässä on mielenkiintoinen haaste.

Terveydenhuoltoa kehitetään luonnollisesti potilaan hoidon näkökulmasta, jossa lääkäri on vain väline, jolla sairaasta tehdään terve. Tätä ei sovi unohtaa, kun päivystystyötä tulevaisuudessa jaetaan. Toisin sanoen kaikenlainen erikoisalojen välinen mustasukkaisuus olisi syytä unohtaa jo alkuunsa. Akuuttilääkärin mennessä toisen erikoisalan tontille vähimmäisolettamuksena on potilaan saaman hoidon pysyminen laadultaan identtisenä. Mikäli aktiivinen etupäivystystarve tietyillä erikoisaloilla vähenee, vapautuva resurssi voidaan varmasti hyödyntää muualla.

On huomioitava, että monilla erikoisaloilla päivystysaikainen toiminta on keskeinen osa erikoistuvien koulutusta. Mikä estää sisällyttämästä akuuttilääketiedettä osaksi nykyisten erikoisalojen koulutusohjelmia ja samalla vahvistaa kaivattua lääkäreiden yleisosaamista. On mahdollista, että tulevaisuudessa ensilinjan hoito ja tutkimukset voidaan valtaosin suorittaa akuuttilääkäreiden toimesta, ja potilaiden siirtely yhden erikoisalan päivystyspisteestä toiseen vähenee. Erityisosaamista vaativissa tapauksissa potilas siirtyy akuuttilääkärin tutkimusten jälkeen tarvittavan erikoisalan lääkärin hoitoon.

Akuuttilääkäreiden koulutus on jo aloitettu Vakka-Suomen yhteispäivystyksessä (Turku) ja Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystyksessä (Jyväskylä). Ensikokemukset ovat olleet innostavan positiivisia, ja erikoistuvat ovat kiitelleet työnkuvan monipuolisuutta, haastavuutta, resursointia ja kokonaisvaltaisuutta. Näillä eväillä on hyvä edetä, joskin haastan kaikki aktiiviseen keskusteluun aiheesta.