Työyhteisöllä on väliä. Tämän voi huomata esimerkiksi silloin, kun työpaikalla kohdataan nopeita muutoksia ja epävarmuutta – tai kun tekee kolmatta kuukautta etätöitä omasta keittöstä käsin. Miten työyhteisöt toimivat ja miten omaan työyhteisöön voi vaikuttaa?
Yhteiset lounaat ja kahvihetket, kesäjuhlat ja pikkujoulut. Afterwork rankan viikon jälkeen, omien mokien jakaminen ja niille nauraminen, yhdessä koetut onnistumiset. Hyvä työyhteisö ja -kaverit voivat pitää pinnalla työelämän hyvissä ja huonoissa hetkissä.
“Työyhteisö on keskeinen osa työhyvinvointia ja työtehokkuutta”, vahvistaa psykologi Jaakko Sahimaa. Työpaikalla oleva seura vaikuttaa myös itse työn merkitykseen ja motivaatioon, hän jatkaa.
Sahimaa tuntee työelämän: Hän on ammatiltaan organisaatiopsykologi ja lisäksi kohta valmis tuotantotalouden diplomi-insinööri. Aiemmin työterveyshuollossa ja Terveystalon johtavana organisaatiopsykologina työskennellyt Sahimaa on nyt HRM Partnersilla keskittyen yritysten valmennukseen ja konsultointiin. Lisäksi hän on Meaningful Work Finland Ry:n toiminnanjohtaja.
Sahimaa kertoo, että inhimillisyys lisää työn merkitystä. Hän nostaa esiin esimerkin, jossa radiologeille sujautettiin röntgenkuvien väliin kuvia potilaiden kasvoista. Kasvot lisäsivät inhimillisyyttä ja saivat radiologit tekemään työnsä laadukkaammin ja tarkemmin.
“Ihminen ei ole kone”, Sahimaa muistuttaa. “Ihmisestä ei saada lisää tehokkuutta ruuvia kiristämällä, sillä tehokkuus tulisi optimoida, ei maksimoida.” Hän kannustaa huomioimaan ihmisten erilaisuuden ja sen, millainen tunneilmasto työpaikalla yleensä on. Onko se flegmaattinen tai jopa vihamielinen?
Oman työyhteisön merkitystä voi Sahimaan mukaan miettiä seuraavien kysymysten avulla: Tulenko työyhteisössä arvostetuksi? Entä hyvin kohdelluksi? Olenko työntekijänä kiinnostava? Onko työt organisoitu hyvin? Saanko luottamusta työyhteisössä? Sahimaa kertoo näiden liittyvän työntekijäkokemukseen, joka on tärkeä huomioida työntekijän työhyvinvoinnin vuoksi.
Mitä voin tehdä itse?
“Kun tulet aamulla työpaikan ovesta sisään, mitä tuot mukanasi?” Sahimaa siteeraa Esa Saarista. Tällä hän viittaa siihen, että kun toimii itse organisaation tavoitteiden mukaisesti, se vaikuttaa siihen, miten itse työhön suhtautuu. Kun kohtelee muita arvostavasti, se myös muokkaa suhtautumista muihin ihmisiin.
Jokaisen työntekijän tärkeitä työyhteisötaitoja ovat Sahimaan mukaan itsensä johtaminen, vastuullisuus, vuorovaikutustaidot, kehittymisorientaatio, organisaation perustehtävien noudattaminen ja konfliktien käsittelytaidot. Ennen puhuttiin esimies- ja alaistaidoista, nykyisin työyhteisötaidoista.
Hän peräänkuuluttaa ammatillista käyttäytymistä työpaikalla: “Työyhteisön kulttuuri on se, mitä tapahtuu, kun kukaan ei vahdi.”
Yhteisön jäseniä
Jokaiselle on tärkeää kokea kuuluvansa johonkin yhteisöön. Yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä lisäävät oikeudenmukaisuus ja kokemus osallisuudesta, Sahimaa kertoo. Oikeudenmukaisuus edellyttää yhteisiä pelisääntöjä.
Osallisuutta puolestaan voi kokea jokainen, kun päämäärät ovat yhteiset ja jokaisella on oma roolinsa niiden tavoittelemiseksi. “Vastuun antaminen kertoo luottamuksesta ja samalla hyväksynnästä osaksi työyhteisöä”, Sahimaa kertoo.
Työstä suoriutumisella on yhteys työhyvinvointiin. “Lisäksi on tärkeää kokea, että voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työyhteisössä.”
Toimivan työyhteisön edellytyksiä ovat Sahimaan mukaan sitoutuminen, tilivelvollisuus ja fokuksen pitäminen työssä. Jos keskittyminen työpaikalla karkaa esimerkiksi ihmissuhdekonflikteihin, työyhteisön toimivuus kärsii. Joskus työhön keskittyminen voi herpaantua myös henkilökohtaisen elämän ongelmien vuoksi. Rajapinnaksi työn ja henkilökohtaisen elämän välille Sahimaa asettaa jokaisen omakohtaisen kokemuksen siitä, pystyykö töistä irroittautumaan vapaa-ajalla ja päinvastoin.
Millainen työyhteisö sitten menestyy parhaiten? Sahimaa kertoo Googlen Aristotle-projektin tuloksista, jotka kuvaavat hyvin menestyvän tiimin ominaisuuksia:
1. Psykologinen turvallisuus: Jokainen työntekijä voi olla oma itsensä ja lisäksi kokee oikeudenmukaisuutta ja luottamusta.
2. Käyttövarmuus: Jokainen tavoittelee ja pystyy tavoittamaan yhdessä sovitut tavoitteet.
3. Selkeys ja struktuuri: Jokaisella on oma roolinsa ja rakenteet ovat selkeät.
4. Henkilökohtainen kokemus työn merkityksestä – tämä on motivaation avaintekijä.
5. Työn vaikuttavuus ja lopputulos on nähtävillä.
Ei aina ruusuilla tanssimista
“Työntekijän ongelmien ilmetessä kenenkään ei tule työpaikalla ryhtyä toisen terapeutiksi, vaan tarvittaessa ohjata eteenpäin”, Sahimaa neuvoo.
Työhyvinvoinnin heikkenemisen merkkejä voivat olla esimerkiksi ylitsepääsemätön väsymys, kognition alenema, uniongelmat ja kyynistyminen. Ne voivat lopulta johtaa jopa ammatillisen itsetunnon alenemiseen. “Työyhteisö voi peilata työntekijän hyvinvointia työntekijään itseensä. Tilanteeseen tarvittaessa puuttuminen on tehtävä hyvin sensitiivisesti.”
Työyhteisön konfliktien käsittelyä Sahimaa vertaa mätäpaiseen hoitoon. Paiseen hoito on paiseen avaus. “Valitettavasti yleensä vaikeiden asioiden eli mätäpaiseen annetaan vain paisua, kunnes se puhkeaa, eikä sitä hoideta ajoissa”, hän sanoo. Sahimaa muistuttaa, että monesti ikävät konfliktit ovat vain oire eivätkä syy. Taustalla oleva sairaus on myös hoidettava. Hän kehottaakin tarttumaan ikäviin asioihin nopeasti ja oikea-aikaisesti. Tärkeää on, että on valittu myös oikea keskustelufoorumi ja jokaista osallista on tiedotettu. Tarvittaessa kannattaa pyytää ulkoista apua.
Vaikeat ajat koettelevat työyhteisöjä. Sahimaan mukaan jokainen voi tarjota apua eri tavoin, jotka riippuvat omasta roolista työyhteisön sisällä. “Pidä kuitenkin katse pallossa ja mieti sitten, mitä sen lisäksi voit tehdä,” Sahimaa neuvoo. “Välitä ja kiinnostu, tarjoa ja ota apua vastaan.”
Kuormitusta on hyvä tasata ja yhteishenkeä pitää yllä. Tunne “me ollaan tässä yhdessä” auttaa eteenpäin. “Kun kaikki on epävarmaa, kaikki on mahdollista”, Sahimaa kertoo nuoren futuristin Pekka Pölösen sanoneen. Epävarmoina ja vaikeina aikoina on entistä tärkeämpää pitää keskittyminen työssä ja tässä hetkessä ja karsia toissijaisia asioita. Hiljalleen voi alkaa miettiä, mikä on tärkeää ja merkityksellistä tulevaisuudessa.
Sahimaa muistuttaa vaikeidenkin aikojen olevan vain hetkellistä. “Kaikki vuoto loppuu aikanaan”, kuten kirurgien keskuudessa sanotaan.
Erityisen tärkeää työyhteisön sisällä on viestintä. Se luo muutokseenkin ymmärrettävyyttä ja auttaa muodostamaan kaikille mahdollisimman realistisen ja yhdenmukaisen tilannekuvan. Kiireellisyys ja prosessit aukeavat selittämällä niitä yksinkertaisesti kysymysten miksi, mitä ja miten avulla.
“Ylikommunikoi ja viesti niin paljon, etteivät asiat jää epäselviksi”, Sahimaa kiteyttää.
Jaakko Sahimaan lukuvinkit työn merkityksestä, työyhteisöistä ja työelämästä kiinnostuneille:
Johda Merkitystä. T. Aaltonen, P. Ahonen ja J. Sahimaa
Toimivan työyhteisön peruspilarit. P. Järvinen
Tulevaisuuden lukujärjestys. P. Pölönen.
Jaakko Sahimaan etähaastattelu 29.4.2020
Sonja Aukee
Puheenjohtaja
Edunvalvontavaliokunta
Nuorten Lääkärien yhdistys
sonja.aukee@nly.fi
