Työpaikkapäivystyksen sovittamista työaikalain ja uuden Lääkärisopimuksen asettamien raamien puitteisiin pohditaan nyt kaikkialla. Tämä blogi esittelee päivystysviikon, joka on uudenlainen tapa järjestää päivystys ja joka voisi soveltua joihinkin päivystäviin yksikköihin.
Lääkärisopimuksen päivystykselle asettamat keskeiset raamit
Uusi Lääkärisopimus astui takautuvasti voimaan 1.4.2020 alkaen. Tätä ennen uudistunut työaikalaki astui voimaan 1.1.2020 alkaen ja toi pakottavan muutoksen koskien päivystystä: vuorokausilepo on jatkossa huomioitava myös Lääkärisopimuksessa. Kerrataan ensin Lääkärisopimuksen työpaikkapäivystämiseen liittyvät olennaiset pelisäännöt:
- 9 § 1 mom. Lääkäriä ei saa ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa
- 5 § Vuorokausilepo 1 mom. : Viranhaltijalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.
- 5 § Vuorokausilepo 2 mom. Vuorokausilepo voidaan poikkeuksellisesti suunnitella 11 tuntia lyhyemmäksi seuraavin edellytyksin:
-
- viranhaltijalla on mahdollisuus työrupeaman aikana klo 23–8 välillä vähintään 3 tunnin keskeytymättömään lepoon tai
- kyse on yhteispäivystyksen työpaikkapäivystyksestä tai jaetusta työpaikkapäivystyksestä enintään klo 23 saakka
ja päivystysjärjestelyjä ja muuta toimintaa ei saada muutoin tarkoituksenmukaisesti järjestettyä.
Yön yli tai kello 23 jälkeen kestäneen päivystysvuoron jälkeen seuraava lepopäivä voi olla vuorokausilepoa tai aktiivivapaata. Lepopäivän pituus on 7t 39min, mitä esimerkiksi yövuoron jälkeen tapahtuvaan raportointiin kuluva aika voi lyhentää.
- Vuorokausilepo tarkoittaa sitä, että lepopäivän työtunnit on tehtävä työaikajaksolla toisena ajankohtana, jos päivystysvapaa osuu arkipäivälle. Jos lepopäivän työtunnit tehdään toisena ajankohtana, on kyse työajan säännöllisestä levittämisestä eli laajennetusta toiminnasta, jolloin työntekijä on oikeutettu myös laajennetun toiminnan korvaukseen (ks. yst. Lääkärisopimus).
- Aktiivivapaa on lepopäivä, jonka aktiivivapaatunnit ovat osa päivystyskorvausta. Aktiivivapaatunnit pidätetään palkasta, jos päivystyskorvaukset maksetaan ulos ja jos päivystysvapaa osuu arkipäivälle. Aktiivivapaa voi sijoittua vuorokausilevon kanssa päällekäin.
Esimerkki työpaikkapäivystyksen järjestämisestä: Päivystysviikko
Ruotsista poimitun mallin idea on lyhyesti seuraavanlainen: Lääkärillä on noin 4 viikon välein päivystysviikko, jonka aikana lääkäri on sijoitettuna vain päivystykseen. Ruotsissa tätä päivystysviikkoa seuraa usein aktiivivapaaviikko. Suomessa malli voisi soveltua esimerkiksi sellaiseen klinikkaan, jossa päivystäviä lääkäreitä on yhteensä 9-16. Aktiivivapaaviikot voisivat olla harkinnanvaraisia riippuen resursseista ja ne on jätetty tässä esimerkissä pois.
Esimerkki 1. Päivystysviikko neljän päivystävän lääkärin kesken
Katsotaan miltä päivystysviikko näyttäisi yksikössä, jossa vähintään 16 päivystävää lääkäriä. Tällöin päivystysviikko tulisi kunkin lääkärin kohdalle joka neljäs viikko. Tässä esimerkissä neljä lääkäriä jakavat päivystysviikon päivystysvuorot keskenään. Lääkärit päivystävät 13 tunnin vuoroissa, joissa on sekä vuoron alussa että lopussa 30 minuutin mittainen raportointiin varattu aika. Raportointiaika on limittäin toisen päivystävän lääkärin kanssa. Esimerkissä päivävuoro on kello 07.30-20.30 ja yövuoro 19.30-08.30.
Yksittäisen lääkärin silmin päivystysviikko näyttäisi seuraavanlaiselta:
Viikot 1-3 Lääkäri tekee säännöllistä päivätyötä yhteensä 38t25min viikossa.
Viikko 4 Päivystysviikko: Lääkäri on sijoitettuna vain päivystykseen.
Päivystysviikon vuorot voisivat olla seuraavanlaiset:
| Viikonpäivä | Vuoro | Kertyneet tunnit, sisältäen päivystysaikana tehdyt tunnit |
| Maanantai | 07.30-20.30 | 13 |
| Tiistai | 19.30-08.30 | 13 |
| Keskiviikko | 19.30-08.30 | 13 |
| Torstai | (vapaa) | 0 |
| Perjantai | 07.30-20.30 | 13 |
| Lauantai | (vapaa) | 0 |
| Sunnuntai | (vapaa) | 0 |
| Yhteensä | 4 vuoroa | 52 tuntia |
Entä muut lääkärit? Vuorot jakaantuisivat alla olevan taulukon mukaisesti (taulukko 1). Numerot edustavat eri lääkäreitä. Päivystysviikko alkaa tässä esimerkissä sunnuntain ja maanantain välisestä yövuorosta. Vuoro on kirjattu sen vuorokauden puolelle, jolloin vuoro alkaa. Vuorot on suunniteltu niin, että päivystyskertoimilla korotettuina tunnit olisivat mahdollisimman tasan. Lääkärin 4 korotetut tunnit olisivat matalimmat, noin 89 tuntia, ja lääkärin 2 korkeimmat, noin 102 tuntia.
Taulukko 1.
| Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | |
| Päivä | – | 1 | 2 | 2 | 3 | 1 | 4 | 4 |
| Yö | 3 | 4 | 1 | 1 | 2 | 2 | 3 | – |
Selkeyden lisäämiseksi sanoitettuna taulukon mukaiset vuorot:
- Lääkäri 2 tekisi vuorot tiistai 07.30-20.30, keskiviikko 30-20.30, torstai 19.30-08.30 ja perjantai 19.30-08.30.
- Hänelle kertyisi yhteensä 4 vuoroa ja 52 työtuntia.
- Lääkäri 3 tekisi vuorot sunnuntai 19.30-08.30, torstai 07.30-20.30 ja lauantai 19.30-08.30.
- Hänelle kertyisi yhteensä 3 vuoroa ja yhteensä 39 työtuntia.
- Lääkäri 4 tekisi vuorot maanantai 19.30-08.30, lauantai 07.30-20.30 ja sunnuntai 07.30-20.30.
- Hänelle kertyisi yhteensä 3 vuoroa ja 39 työtuntia.
Esimerkki 2. Päivystysviikko kolmen päivystävän lääkärin kesken
Vaihtoehtoisesti viikon päivystysvuorot voisivat jakaantua vain kolmen lääkärin kesken (taulukko 2.). Tällöin päivystäviä lääkäreitä tarvittaisiin noin 12 kuukautta kohden, ja päivystysviikko tulisi joka neljäs viikko. Päivystysviikolla päivystysvuoroja tulisi 4-5 ja viikkotyötunteja 52-65 lääkäriä kohden.
Taulukko 2.
| Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | |
| Päivä | – | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 3 | 3 |
| Yö | 1 | 1 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | – |
Pohdintaa päivystysviikko-mallin hyödyistä ja haitoista
Mallia voi mukauttaa eri yksikköihin soveltuvaksi
- Vuoron aloitus- ja lopetusajankohtaa voi vaihtaa: Esimerkiksi 7-20 ja 19-08.
- Vuoron pituutta voi suunnitella eri tavoin: Esimerkiksi päivävuoro voi olla 13h ja yövuoro vain 11h.
- Päivystäjien määrä vaikuttaa vuorojen määrään ja päivystysviikkojen frekvenssiin.
- Jos yksikön lääkärit niin haluavat ja suostuvat, voi vuoroja ja päivystystunteja olla enemmän kuin Lääkärisopimus sallii.
- Heikkoutena mallissa on päivystäjien tarvittava vähimmäismäärä.
Työvuorolistojen suunnittelu helpottuu
- Malli lisää säännöllisyyttä sillä säännöllisen työajan viikot eivät olisi aiempaan tapaan yksittäisten päivystysvuorojen pilkkomia. Tämä voi helpottaa päivystysvuoroja ja sijoituksia suunnittelevan lääkärin työtä.
- Viikonloppujen vuoroja voivat tehdä muutkin kuin päivystysviikkoa viettävät lääkärit. Tämä on hyvä huomioida esimerkiksi loman alkaessa tai viikonloppuihin kohdistuvissa vuorojen epätoiveissa.
- Viikoilla, jolloin ei päivystetä, on säännöllisen työn uudelleen sijoittelu sujuvasti mahdollista.
- Tässä mallissa kiireisissä päivystyksissä ei tarvitse mutta voi toteuttaa 3 tunnin yöaikaisen levon.
- Luonnollisesti sekä siirtymävaihe päivystysviikkoon että päivystysviikon vuorojen rytmittäminen vaatisi hyvää suunnittelua.
Päivystysviikko lisää työhyvinvointia
- Lyhyet vuorot tukevat työssäjaksamista.
- Työsidonnaisuus helpottaa.
- Vain yksi viikko kuukaudessa sisältää yöaikaista työskentelyä, mikä tukee säännöllistä unirytmiä ja palautumista muilla viikoilla.
- Yleensä yövuoron jälkeen seuraavan päivän aamuna ei tarvitse olla aamulla töissä. Poikkeuksen tekee vain keskiviikon ja lauantain yöpäivystäjät.
- Viikkotuntimäärä on normaalia viikkotyöaikaa suurempi mutta vähemmän verrattuna vanhaan tilanteeseen, jossa lääkäri saattoi tehdä normaalin viikkotyöajan eli 38t 25min lisäksi 24 tunnin päivystysvuoron. Tällöin viikkotuntimäärä saattoi olla jopa 62t25min.
- Paljon päivystyksiä toivovat lääkärit voivat toivoa jatkuvasti enemmän päivystystunteja ja tietysti päinvastoin.
- Päivystystunteja ja niistä kertyviä ansioita voi päivystäjien kesken tasata vaihtelemalla rooleja (viittaan taulukoiden lääkäreiden vuoroihin 1-4).
- Nopea vuorokierto voi olla suositeltavaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ensin kahtena peräkkäisenä päivänä aamuvuoroa ja sitten seuraavina kahtena päivänä yövuoroa. (12 tunnin vuorojärjestelmien turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa. Karhula. Työterveyslaitos 2016. http://urn.fi/URN:ISBN%20978-952-261-626-5%20(PDF) )
Palkkaus on hyvä huomioida
- Jos yövuoron jälkeinen arkipäivä otetaan vuorokausilepona, on työpäivän tunnit eli 7t39min tehtävä muulloin. Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi kaksi pitkää työpäivää noin klo 08.00-20.00. Tämä tosin lisää työsidonnaisuutta mutta oikeuttaa laajennetun toiminnan korvaukseen lisäten tuloja.
- Jos yövuoron jälkeen pidetään aktiivivapaata, tämä vaikuttaa ansiotasoon. Punnittavaksi tulee suoritettujen työtuntien tuoma palkka, verotus ja vapaa-ajan arvo.
Päivystäminen vaikuttaa koulutukseen, mallista riippumatta
- Jos lepopäivä on vuorokausilepoa ja työtunnit on tehtävä muulloin, voivat kyseiset työtunnit olla omatoimista opiskelua.
- Jos työpaikkakoulutukset sijoittuvat aamuun, voivat sekä päivä- että yövuoron tekijä osallistua koulutukseen.
- Raportointiaika on myös osa koulutusta: Palaute on tärkeää.
- Päivystysviikkomalli tukee työhyvinvointia ja jaksamista, mikä tukee oppimista.
Kuten aiemmin on jo mainittu, ei malli sovellu jokaiseen päivystävään yksikköön mutta joihinkin voi. Tämän blogin on tarkoitus herättää keskustelua päivystysmallien uudelleen järjestelemistä varten ja löytää uusia ratkaisuja. Kommentit ja keskustelu ovat erittäin tervetulleita!
Kiitän syvästi tekstin valmistelun aikana saaduista kommenteista.
Sonja Aukee
Puheenjohtaja
Edunvalvontavaliokunta
sonja.aukee@nly.fi
Lähdelinkit
- Lääkärisopimusta koskevan yleiskirjeen muistio sopimusmuutoksista
https://www.kt.fi/sites/default/files/media/document/yleiskirje2006vt-LS-liite2.pdf - Lääkärisopimus Kuntatyönantajan sivuilla
https://www.kt.fi/sopimukset/laakarit/2020-2021 - Lääkärisopimus ja usein kysytys kysymykset Lääkäriliiton sivuilla
https://www.laakariliitto.fi/palvelut/edunvalvonta/laakarisopimus/ - Luottamusmiehen löydät Lääkäriliiton sivuilta
https://www.laakariliitto.fi/yhteystiedot/luottamusmiehet/
