Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Työlaki muuttuu, oletko valmis?
Etusivu > Työlaki muuttuu, oletko valmis?

Työlaki muuttuu, oletko valmis?

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden työaikalain muutoksen. Muutos astuu voimaan vuoden 2020 alussa. Lakimuutoksen taustalla ovat EU:n työaikadirektiivi ja työsuojelulliset seikat.  Samana keväänä toinen aikakausi tulee päättymään, kun 25 vuotta voimassa ollut työehtosopimus kuntatyönantajalla päättyy ja uutta neuvotellaan kuluvan vuoden aikana.  

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden työaikalain muutoksen. Muutos astuu voimaan vuoden 2020 alussaLakimuutoksen taustalla ovat EU:n työaikadirektiivi ja työsuojelulliset seikat.  Samana keväänä toinen aikakausi tulee päättymään, kun 25 vuotta voimassa ollut työehtosopimus kuntatyönantajalla päättyy ja uutta neuvotellaan kuluvan vuoden aikana 

Mitä uutta on luvassa ja kuinka se vaikuttaa käytännön työhön ja sen järjestämiseen?

Päivystyksen rooli ja asema. Päivystäminen on työaikalain näkökulmasta katsottu aikaisemmin epämääräiseksi varallaolon ja ylityön sekamuodoksi, jota ei olla määritelty tämän tarkemmin. Määrällisesti Suomessa päivystää noin 7500 kollegaa, joista suurin osa on isojen sairaaloiden erikoistuvia lääkäreitä, joille päivystystyö on myös merkittävä tulonlähde.

Ylityörajat. Lääkärin säännöllinen työaika on edelleen viikoittain 38 tuntia ja 15 minuuttia, jonka päälle ylityöraja on sovittavissa työ- ja virkaehtosopimuksella 48 tuntiin viikossa.  9 tunnin ja 45 minuutin ylityörajan määrää siis laki. Joustavuutta ylitöiden määrään tuo työehtosopimuksella neuvoteltavissa oleva tasausjakso, jonka sisällä keskimääräinen ylityömäärä on pysyttävä samassa 9,75 tunnissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi aluekohtaisia sopimuksia 6-12 kuukauden mittaisen tasausjakson pituudesta. Nykyisen työaikalain puitteissa ylityön enimmäismäärä kalenterivuoden aikana on ollut 330 tuntia, joka nyt käytännössä nousee 468 tuntiin. Tasauksilla tarjotaan joustavuutta enemmän.

Varallaolo. Jatkossa kaikki työpaikalla vietetty aika lasketaan työajaksi. Enää ei ole mahdollista harrastaa passiivista päivystystä työpaikalla, vaan kaikki paikalla vietetty työaika tullaan lukemaan edellä mainittuihin tuntikiintiöihin.

Vuorokausilepo. Jännittävästi lääkärit ovat ainoa ammattiryhmä, jolle ei toistaiseksi ole määrätty lakisääteistä lepoaikaa. Poliisit, pelastajat sekä bussi- että rekkakuskit joutuvat pitämään lakisääteisiä lepotaukoja tietyn työrupeaman jälkeen. Nyt ensi kerran myös lääkäreille oltaisiin tarjoamassa mahdollisuutta säätää lailla tehdyn työn ja levon suhdetta.  Päivystysmentaliteetti ja käytännöt ovat myös muuttumassa.  Vuonna 2012 Lääkäriliiton tekemän kyselyn mukaan 70% tehdyistä päivystyksistä olivat 24h rupeamia, kun taas 2017 enää 52%. Kulttuurinmuutos on siis tapahtumassa jo ilman uutta työaikalakiakin.  Päivystysvuorojen pituudet tulevat lyhenemään, mutta kokonaisvuoromäärä tulee nousemaan, mikäli suorittavaa henkilöstöä ei palkata lisää.

Paljon konkreettista muutosta on siis tulossa ja yksityiskohtia hiotaan jatkuvasti ennen ensi vuotta. Lisää päivitettyä infoa seuraa syksyn myötä!

Miikka Lumela 
NLY:n edunvalvontavaliokunta