Olipa kerran PALKO, FinCCHTA ja Hila, mutta mitä ja keitä he olivat? Lienet kuullut ainakin ensimmäisestä ja viimeisestä, mutta keskimmäinen sankari saattaa olla tuntemattomampi. Teimme pienen seikkailun lyhenneotusten salaiseen maailmaan ja kysyimme niissä työskenteleviltä henkilöiltä, mitä tavallisen lääkärin olisi hyvä tietää tästä kolmikosta. 

Nykypäivänä kliinikolla ei ole puutetta tarjolla olevista erilaisista hoitomuodoistauusista lääkkeistä, tai lääketieteellisistä innovaatioista, joista saamme lukea lehdistä viikoittain. Jotta suomalainen terveydenhuolto olisi näyttöön perustuvaa, yhdenvertaista ja laadukasta, pitää julkisesti rahoitettuja terveydenhuollon palveluja seurata ja arvioida jatkuvasti.   

PALKO 

PALKO eli terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto on valtioneuvoston asettama pysyvä, kansallinen toimielin, joka toimii Sosiaali– ja terveysministeriön (STM) yhteydessä. Sillä on lainsäädännöllisellä vastuullaan seurata, määrittää ja arvioida julkisin varoin rahoitettujen terveydenhuollon palveluiden kokonaisuutta, eli palveluvalikoimaa.  

Palveluvalikoima määrittää terveydenhuollon järjestämistä sen suhteen, mitkä toimenpiteet, tutkimukset ja hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat tai eivät kuulu Suomessa julkisesti rahoitettuihin palveluihin. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mitä palveluita terveydenhuollon ammattilainen voi käyttää ja potilaalle on saatavissa. 

PALKO antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisin varoin rahoitettujen palveluiden piiriin. Käytännössä suositukset perustuvat kirjallisuuskatsauksiin ja niitä valmistellaan jaostoissa, joihin osallistuu laaja joukko sekä kliinisen että tutkijataustan omaavia kollegoita mahdollisimman kattavan näkemyksen muodostamiseksi.  

Tavoitteena PALKO:lla onkin, että koko palveluvalikoima koostuisi näyttöön perustuvista vaikuttavista menetelmistä ja tarjonta olisi yhdenvertainen koko maassaPALKO:n suosituksissa pyritään huomioimaan myös eettiset näkökulmat ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit siten, että koko väestön kannalta saavutettaisiin mahdollisimman suuri terveyshyöty.  

FinCCHTA 

PALKO:n lisäksi terveydenhuollon uusia ja käytössä olevia menetelmiä, kuten tukijärjestelmiä (mukaan lukien potilastietojärjestelmät), laitteita, toimenpiteitä ja lääkkeitä arvioi Suomessa myös toinen toimielin, kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö (Health Technology Assessmenthoitoteknologioiden arviointi), FinCCHTA. Se sijaitsee Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja koordinoi kansallisen hoitoteknologioiden arviointiverkoston toimintaa.  

FinCCHTA:n keskeisiä tehtäviä ovat terveydenhuollon menetelmien arvioinnin lisäksi arviointitiedon julkaiseminen ja arviointityön koordinointi Suomessa, mutta FinCCHTA tekee arvioinnissa myös aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi FinCCHTA:n tavoitteena on HTA-menetelmäkoulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen. Esimerkkejä mahdollisista arviointinäkökulmista ovat esimerkiksi arvioidun menetelmän kliininen vaikuttavuus tai kustannukset tai vaikkapa sen käyttöön liittyvät sosiaaliset ja juridiset vaikutukset. 

Tavoitteena FinCCHTA:lla on edistää näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä Suomessa sekä siten lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Luotettavaa arviointitietoa tarvitaan jatkuvasti hoitolinjauksista, hankinnoista ja määrärahojen käytöstä päätettäessä sekä yhä useammin myös silloin, kun halutaan luopua vanhentuneesta teknologiasta. Yhtenäiset linjaukset myös lisäävät potilaiden yhdenvertaisuutta ja terveydenhuollon laatua. 

Kliinikolle FinCCHTA pyrkii olemaan helposti saavutettavissa. FinCCHTA:n johtaman arviointiverkoston ydinjoukon muodostavat yliopistosairaaloiden arviointiylilääkärit ja muut sairaanhoitopiirien arviointitoiminnasta vastaavat henkilöt, joten arviointityöhön liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä suoraan oman alueen arviointiylilääkäriin. Lisäksi FinCCHTA:n ylläpitämän Ehdota aihetta”-palvelun avulla kuka tahansa lääkäri voi tehdä ehdotuksen hoitosuosituksen, hoitotyön suosituksen tai terveydenhuollon menetelmäarvion laatimiseksi. 

Hila 

Lääkkeiden hintojen ja korvattavuuksien kanssa taistelu ovat monille kliinikoille sekä potilaille arkipäivää. Harva kuitenkaan tietää, miten lääkkeen hinta Suomessa määräytyy, ja kuka siitä päättää.   

Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on STM:n yhteydessä toimiva itsenäinen avohuollon lääkemarkkinoita säätelevä hintaviranomainen, jossa on 7 jäsentä ja heidän tukenaan toimii sihteeristö sekä 7 jäsenen asiantuntijaryhmä (edustettuna tällä hetkellä farmakologian, onkologian, harvinaissairauksien, kardiologian ja neurologian asiantuntemus).   

Hila päättää, mitkä avohoidossa käytettävät lääkkeet kuuluvat lääkekorvausjärjestelmään, missä laajuudessa ja millä hinnalla. Päätöksenteko perustuu lääkeyritysten tekemiin hakemuksiin ja lautakunnassa esittelijöinä toimivat farmasianalan ammattilaiset, asiantuntijaryhmässä Hilan ylilääkäri. Hilan vastuulla on myöskin uusi toimintamalli, niin sanotut riskinjakosopimukset, joissa viranomainen ja lääkeyritys osana korvattavuuspäätöstä sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän taloudellisen riskin jakamisesta yhteiskunnan ja lääkeyrityksen kesken laissa säädettyjen perusteiden mukaisesti (ns. ehdollinen korvattavuus). 

Hilan ydintehtävä on osaltaan varmistaa, että potilaat saavat tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan ja eri sairauksia kohdeltaisiin hinnan suhteen mahdollisimman yhdenvertaisesti. Hila siis toteuttaa työssään lääkkeiden hintasäätelyä ja pyrkii päätöksillään edistämään rajallisten resurssien kohdentamisesta vaikuttaviin ja kustannusvaikuttaviin lääkehoitoihin.    

Lääkäreille on usein epäselvää Hilan ja Kelan työnjako, jossa siis Hila päättää Kela-korvattavat lääkkeet, korvauksen laajuuden ja hinnan, kun taas Kela määrittelee, miten Hilan päätös on toimeenpantavissa eli millä edellytyksillä potilaalla on oikeus esim. erityiskorvaukseen. On myös hyvä tietää, että arviointiperusteet ja prosessit eroavat avohoidossa ja sairaalassa käytettävien lääkkeiden käyttöönotossa. Jotta avohoidon lääke pääsee korvausjärjestelmään, vaaditaan lääkeyrityksen hakemus ja Hilan hyväksyvä päätös, joka perustuu kokonaisarvioon ja laissa määritettyihin kriteereihin. Yksi lain asettama reunaehto on, ettei korvattavuutta voida hyväksyä myyntilupaviranomaisen vahvistamaa käyttöaihetta laajempana. Toinen seikka, jossa päätösvalta on muualla, on sairaudet, joiden hoidossa käytettävät lääkkeet ovat erityiskorvattavia. Näistä sairauksista päättää Valtioneuvosto eli Suomen hallitus asetuksellaan. 

Lauri Pelkonen
Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, valtiotieteen lisensiaatti
Nykyinen virka: Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja  

Lauri Pelkonen päätyi nykyiseen virkaansa osin sattumalta. Viime vuosituhannen lopulla kiristynyt lääkesääntely aiheutti valitustulvan Hilan päätöksistä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hilasta puuttui juridiikan asiantuntija ja Pelkonen nimettiin sivutoimisesti ministeriötyön ohella hoitamaan valitusasioita, kunnes vuonna 2010 Pelkonen nimitettiin Hilan johtajaksi. Vaihteleva työnkuva sisältää niin toimistotyöskentelyä henkilöstöasioista EU-asioihin kuin lukuisia kokouksia, tapaamisia, puhelinneuvotteluita ja erilaisia keskustelutilaisuuksia. ”Lääkealan yksi kiehtovuus liittyy nykyisen työni näkökulmasta siihen, että siinä kohtaavat kova, kvartaalitalouden ehdoilla toimiva lääketeollisuus sekä sosiaalivakuutuksen periaatteiden nojalla toimiva yhteiskunta ja julkinen lääkekorvausjärjestelmä – erilaisten intressien yhteensovittaminen: yhteiskunnan rajalliset resurssit ja lääketeollisuuden mahdollisuudet ja taloudelliset intressit” kuvailee Pelkonen. Lisäksi Pelkonen kokee työssään mielekkääksi toimimisen osana huippuasiantuntijatiimiä tärkeän tavoitteen eteen: että käytössä olisi mahdollisimman ajanmukainen, vaikuttava ja kustannusvaikuttava lääkehoito sitä tarvitseville. ”On hienoa olla mukana yhtenä lenkkinä järkevän lääkehoidon toteuttamisessa” tiivistää Pelkonen. 

Ilona Autti-Rämö
Koulutus: lastenneurologian erikoislääkäri, dosentti, hallinnon ja kuntoutuksen erityispätevyydet
Nykyinen virka: Palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri 

Autti-Rämö työskenteli aiemmin Kelan johtavana ylilääkärinä, jolloin havaitsi palvelujen tarjonnan eriarvoisuuden eri puolella Suomea sekä siitä aiheutuvat seuraukset. PALKO:n tehtäväkenttä oli ehtinyt tulla jo tutuksi kolmen vuoden aikana Kelan edustajana neuvostossa, TULES-jaoston puheenjohtajana sekä Lääkejaoston jäsenenä, kun hänet joulukuussa 2018 nimitettiin PALKO:n uudeksi pääsihteeriksi. Pääsihteerin työssä ei tavallista päivää ole. Työaika kuluu pääosin tutkimustiedon yhteenvetojen valmistelussa, vastuujaosten työn etenemisen seurannassa ja lääkehoitojen kokonaisuuden kehittämisessä. Parhaillaan työllistää myös EU-puheenjohtajakauteen liittyen lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden EU-asetusta valmisteleva työryhmä. ”Koen PALKO:n työn hyvin tärkeänä yhdenvertaisten julkisten terveyspalvelujen mahdollistajana”, Autti-Rämö kertoo ja jatkaa: ”Tässä kokeneessa ja äärimmäisen sitoutuneessa asiantuntijaryhmässä on erittäin motivoivaa tehdä työtä yhteiseksi hyväksi.” 

Miia Turpeinen
Koulutus: kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri, lääketutkimuksen dosentti, lääkärikouluttajan ja lääkealan erityispätevyydeteMBA
Nykyinen virka: Arviointiylilääkäri, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon professori 

Turpeinen oli palaamassa äitiyslomalta entiseen työpaikkaansa, kun näki hyvin mielenkiintoisen hakuilmoituksen OYS-ERVA:n arviointiylilääkäriksi. Työnkuva vaihtelee paljon ja painottuu menetelmien arviointien ohella useisiin tiedolla johtamisen ja laadunhallinnan tehtäviin. Arviointiylilääkärinä kertyy runsaasti matkustuskilometrejä, kokouksia ja pidettyjä esitelmiä, joiden lisäksi ajankäyttöä hallitsevat kirjallisuuteen perehtyminen ja kirjoitustyö. Lisäksi Turpeinen tekee tutkimustyötä, opettaa ja ohjaa jatko-opiskelijoita. Parhaiksi puoliksi työssään Turpeinen nimeää yhdessä tekemisen ja yhteistyön monen eri toimijan kanssa. ”Koen että työssä on konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa ja edistää terveydenhuollossa tärkeitä asioita”, Turpeinen summaa. 

 

Kirjoittajat:
Sara Kaartinen
Taavi Kaartinen

Kuvat:
Taavi Kaartinen, OYS Valokuvaamo, Lauri Pelkonen