Keskeiseksi osaksi uutisointia on noussut klikkaamisen kynnyksen ylittäminen, jotta lukija päätyisi varsinaisen sisällön pariin. Merkillepantavaa on kuitenkin, että esimerkiksi Twitterissä jopa 60% jakaa uutisen klikkaamatta alkuperäissisältöä (Gabielkov, 2016). Oletettavasti ainakin yhtä suuri osuus perustaa käsityksensä eri aiheista osittain somessa nähdyn perusteella? Näin ollen tulisi klikkaamisen aikaansaamisen lisäksi pyrkiä optimoimaan sen mitä lukija näkee klikkaamatta.

Tiedon eksponentiaalisen lisääntymisen myötä maailmastamme tulee yhä monimutkaisempi. Uutta autoakaan et pysty enää entisaikojen tapaan korjaamaan itse. Miten tulisi sitten avata aikamme suurimpia haasteita parilla sadalla merkillä, varsinaisen sisällön vivahteet ja yleisön tarpeet huomioiden?

Kosmologian professori Kari Enqvist totesikin jäähyväisluennollaan sen olevan hulluutta, että uskoo voivansa popularisoida tiedettä, niin että oppimaton ymmärtäisi, vaan kyseessä on mielikuvien välittämistä. Nykyaikaisessa tiedonjakamiskulttuurissa korostuvat mielikuvat, eivät niinkään lähteen vivahteet, konteksti ja kokonaisuus. Some-uutisoinnin rajoitteet ja vaatimukset tulevat erityisen hyvin esille tieteellisen substanssin kohdalla.

On selvää, että on parannettavaa kansantajuisen, ytimekkään ja somen osalta toimivamman tiedetiedottamisen suhteen. Kyky välttää jargonia sekä rohkeus kirjoittaa terävää sisältöä ovat olennaisia laajemman ymmärryksen ja levityksen aikaansaamiseksi.

Ei kuitenkaan tarvitse taikka pidä antautua raflaavien dikotomioiden jakamiseen tai klikkiotsikointiin. On olemassa parempikin tapa erottautua joukosta, jonka hyödyntämistä puoltavat myös alustojen algoritmit ja jolla pystyt välittämään paljon tietoa selkeästi. Tarkoitan grafiikan hyödyntämistä. Oli sitten kyse vuokaaviosta, Venn-diagrammista tai sarjakuvasta, hyvällä kuvasisällöllä olet huomattavassa etulyöntiasemassa.

Mieti, kun käsilläsi on uusi aihe tai julkaisu, miten saat nopeimmin hyvän käsityksen sisällöstä? Paneudutko leipätekstin saloihin vai kuviin, jotka kertovat enemmän kuin, no, hyvin monta sanaa?

Kuvasisältö auttaa lukijaa ymmärtämään viestin nopeammin ja edistää vuorovaikutusta. Pikaisen kirjallisuuskatsauksen perusteella monia esitettyjä huimia lukuja kuvien hyödystä markkinoinnissa ja muistamisessa ovat kyseenalaistettavissa. Kuitenkin Twitterin omassa tutkimuksessa vuodelta 2014 kuvan lisääminen oli tehokkain tapa lisätä seuraajien sitouttamista. Grafiikan hyötyjä ei käy kiistäminen. Jo infografiikan merkitys omana osaamisalueenaan graafisessa suunnittelussa kertoo paljon.

Tieteestä kommunikointia tulisi yhä enemmän opettaa korkeakouluissa ja keskeiseksi tavoitteeksi pitäisi nykyajan tiedonjakamiskulttuuri huomioiden asettaa tarinaa kertovan, eksaktin grafiikan luominen. Hyvän grafiikan teossa ei oppineelta kestä kauan, mutta oppimisessa kylläkin. Meitä opetetaan koulussa vuosikaudet saamaan viestimme perille tekstimuodossa, samalla kun monessa suhteessa ylivertainen kommunikaatio kuvien kanssa jää huomattavasti pienemmälle huomiolle. Kun vielä jatkokurssilla huomioit miten jaettu grafiikka tulisi optimoida eri alustoja ja kohdeyleisöjä varten, niin olet erittäin vahvoilla.

Löydä sisäinen taiteilijasi ja yhdistä se rohkeasti substanssiosaamiseesi. Ilman näkyvyyttä viestilläsi ei ole vaikutusta. Ja jos sillä ei ole vaikutusta, niin sillä ei ole merkitystä.

”Lisää kuva tähän”

Fredrik Ahlström
Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja
Photoshopille ja Illustratorille uskollinen LK ja tohtorikoulutettava