Viron terveydenhuollon sähköinen palvelujärjestelmä on tehokas, toimiva ja halpa. Sen pääarkkitehti Madis Tiik ideoi nykyään Sitrassa Suomen terveydenhuoltoa uusiksi. Mies haluaa jokaiselle suomalaiselle oman terveystilin: – Ihmisistä kerätään valtavat määrät terveyteen vaikuttavaa tietoa, mutta data on hajallaan eri palveluissa ja sovelluksissa. Tämä tieto kuuluu kansalaiselle itselleen. Uskon, että tulevaisuudessa jokaisella meillä on pankkitilin kaltainen terveystili, Tiik toteaa.

Madis Tiik on Viron perhelääkärien yhdistyksen entinen puheenjohtaja, joka johti maansa terveydenhoidon kiitellyn sähköisen palvelujärjestelmän rakentamista. Hän on suorittanut yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon, opiskellut tietotekniikkaa ja hallintoa ja tehnyt väitöskirjan Tallinnan teknilliselle korkeakoululle. Tiik tunnetaan poikkitieteellisenä ajattelijana, joka mielellään visioi terveydenhuollon tulevaisuutta.

Uudistajan maineessa ollut mies napattiin Suomeen Sitraan osapäiväiseksi asiantuntijaksi vuonna 2012. Hänen kädenjälkensä näkyy muun muassa kansallisessa sähköisessä palveluväylässämme, joka on tehty täysin Viron mallin mukaan. Suomalaiskollega kuvaa tätä moniosaajaa ”erityislaatuiseksi ja karismaattiseksi henkilöksi, jolla on innostamisen kyky”. Virolaisella on selkeä käsitys siitä, miten teknologia ja yhteiskunnallinen murros muuttavat terveydenhoitoa.

– Ennaltaehkäisy ja elintapojen muutokset ovat yhä tärkeämpiä. Hoidon fokus menee preventioon.  Terveysvalmennuksen pitää alkaa jo lastentarhasta. Ihmiselle opetetaan, että se miten hän pärjää elinkaarensa aikana, on kiinni itsestä eikä lääkäreistä. Teknologia ei hoida ketään, se mahdollistaa vain uusien ajattelutapojen ja käytänteiden käyttöönoton, hän pohtii.

Asiantuntijan mukaan muutos tapahtuu, tekee lääkärikunta mitä tahansa. Yksittäinen lääkäri voi pullikoida vastaan tai tukea uutta terveysajattelua, mutta tapahtumien suurta pyörää ei voi enää pysäyttää.

Lääkärien monopoli murtuu

Vaikka Sitran asiantuntija on sekä lääkäri että lääkärin poika, hän vakuuttaa, että valkotakkien kahden vuosituhannen mittainen valtakausi on päättymässä. Hoitoalan perinteinen lääkärikeskeisyys on hapantumassa piimäksi.

– Hippokrateen ajoista lähtien lääkäreillä on ollut suljettu kultti, jossa tietoa on jaettu vain toisten lääkärien kanssa. Toimintaympäristö on muuttunut niin, että lääkärikeskeinen tietomalli ei enää ole riittävän kestävä. Lääketiede on kehittynyt paljon viimeisen sadan vuoden aikana. On tullut hygienia, antibiootit, kuvantamismenetelmät, teknologia ja tekoäly. Tiedämme ihmisestä tuhansia kertoja enemmän kuin sata vuotta sitten. Samaan aikaan digitaalinen tieto on kaikkien saatavilla ja yhteiskunta on muuttunut avoimemmaksi. Ihmiset haluavat enemmän tietoa myös terveydestä, haluavat ottaa enemmän vastuuta. 

Hänen mukaansa sata vuotta vanhat terveydenhuollon rakenteet eivät toimi enää. Hoito tulee olemaan yhä enemmän moniulotteista tiimityötä, jossa lääkäri ei ole totuttuun tapaan kukkulan kuningas. 

–Terveydenhuollon ammattilaisten rajat katoavat ja aiempaa useammat ammattiryhmät voivat huolehtia hoidosta. Digitaalista tietoa voivat jakaa tekoäly, hoitaja, analyytikko tai health coach. 

Joillakin terveydenhuollon aloilla, kuten vaikkapa tehohoidossa, käsityön rooli tulee säilymään. Tekoäly ei esimerkiksi voi korvata kirurgia. Kone ei osaa motivoida potilaita tai osoittaa myötätuntoa ihmisen lailla. 

Tekoäly suoristaa hoidon mutkat

Uudistajan mukaan nykyinen hierarkkinen terveydenhuolto tuhlaa valtavasti resursseja. Hoito ja tarve eivät kohtaa. Tulevaisuudessa asiakkaan ensimmäinen kontakti on usein tekoälyn ohjaama sovellus, joka tekee esiseulonnan ja ohjaa potilaat tarkasti oikeaan osoitteeseen. Helpot tapaukset hoituvat kokonaan tekoälyn turvin. 

– Ammattilaisen apua tarvitsevat pääsevät suorempaa reittiä siihen hoitopisteeseen, jossa hänen ongelmansa pystytään ratkaisemaan heti, hän kertoo.

Tiikin mukaan tekoälyn avulla lääkärit pystyvät keskittymään paremmin vaikeisiin ja todella apua tarvitseviin tapauksiin. Valkotakeilla saattaa olla aiempaa vähemmän potilaita, mutta nämä ovat oikein profiloituja. Lääketieteen ammattilainen keskittyy alansa töihin. Aika ei mene sosiaalityöhön tai ihmissuhdeneuvontaan.

– Tekoälyn seulonta perustuu samoihin Käypä hoito -suosituksiin, joita lääkäritkin käyttävät. Asiakas saattaa saada sähköisen lähetteen, jolla hän pääsee suoraan esimerkiksi erikoislääkärin vastaanotolle. Sen on oltava sekä palvelun tuottajan että maksajan hyväksymä. Ja mikäli vastaanottaja hylkää lähetteen eli se ei ole profiilin mukainen, myös tekoäly oppii. 

Hoitoammattilainen joutuu myös huomioimaan yksilön oman valmiuden osallistua hoitoon.

– Tekoälyllä voidaan hakea sopivat ja mahdollisimman kustannustehokkaat interventiot, jolloin otetaan huomioon potilaan oma suostumus. Jos vaikkapa lääkäri sanoo sinulle, että pitäisi laihtua kaksikymmentä kiloa ja sanot, okei kymmenen, niin sovitaan, että kymmenen riittää. Silloin pitää laskea uudelleen riskiarvio ja tässä tekoäly auttaa. Tulevaisuudessa ihmisen oma vastuu tulee olemaan paljon isompi – mutta kaikki eivät halua sitä vastuuta, Sitran vanhempi neuvonantaja toteaa.

Aina vain lisää dataa

Visionääri kertoo, että nykyisin noin yhdeksänkymmentä prosenttia terveydenhuollossa käytettävästä datasta kerätään potilastietojärjestelmien kautta. Ihmisen elinkaaren aikana aineistoa kertyy noin yksi teratavu. Jos tähän lisätään genomitieto, jonka merkitys kasvaa koko ajan, tietoa pitää mahduttaa lisää kuudesta seitsemään terabittiä. Mikäli kaikki yksilön hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä tieto halutaan kerätä, niin edellisten päälle lapioidaan muun muassa sosiaalisen median tiedot ja erilaiset rekisterit. Tätä ainesta kertyy noin tuhat terabittiä eli tuhat kertaa enemmän kuin potilastietojärjestelmiin.

– Lääkäri pystyy käsittelemään päätöksenteon hetkellä ehkä yhden terabitin tiedon ja pystyy  vertailemaan sen päässänsä olevaan tietovarantoon, mutta silloin ollaan jo ihmisaivojen äärirajoilla. Jos tietomäärä on tuhat kertaa isompi, niin kuvioiden löytämiseen massan sisältä tarvitaan tekoälyä, Tiik tarkentaa.

Taskuun mahtuvaa omahoitoa

Vaikka katajaisen kansan hyvinvointi pohjautuu yhä enemmän terveisiin elintapoihin, niin terveysasiantuntija puhuu lämpimästi uuden teknologian mahdollisuuksista niin omahoidossa kuin ammattilaistenkin arjessa.

– Älypuhelimesta on tulossa maailman mahtavin lääketieteellinen laite. Jo nyt iPhonella on kymmeniä applikaatioita, jotka ovat saaneet lääkintälaitteen hyväksynnän. Sekä ensidiagnostisointi että sairauksien seuranta pystytään viemään mobiilisovelluksina ihmisten taskuihin, mies kertoo.

Hänen mukaansa uusi teknologia on mullistamassa myös infektiotautien hoitoa:

– Jo nyt on olemassa reaaliaikaiseen sekvenssointiin perustuva muistitikun kokoinen laite, joka pystyy kymmenessä minuutissa toteamaan kaikki virukset, bakteerit ja sienet verinäytteestä tai virtsasta. Se tulee olemaan kymmenen vuoden kuluttua olemaan jokaisen lääkärin ja terveysaseman työkalu. Infektiotautien empiirisestä hoidosta tulee täsmähoitoa.

Terveystili tulee, oletko valmis?

Madis Tiikin mukaan jokaisesta kansalaisesta kerätään jatkuvasti suunnattomat määrät terveyteen vaikuttavaa tietoa. Ongelmana on, että jokainen palvelu ja sovellus imuroi tiedonjyväset vain itselleen. Hajallaan olevaa bittimassaa on ihmisen erittäin hankala saada itselleen, saati hyödyntää tai hallita.

– Itse kannatan sitä, että kaikki kaikki terveyteesi liittyvä data kertyy henkilökohtaiselle terveystilillesi, joka on samanlainen kuin pankkitilisi. Sinulla on virtuaalinen applikaation kautta ohjattava käyttötili, jonka kautta ohjaat tietojen liikkumista älykkäiden palvelujen välillä. Tietoa voi käyttää hyödyksi esimerkiksi diagnostisointiin, terveysohjaukseen tai ennaltaehkäisyyn, hän maalailee.

– Tavallinen pankki tarjoaa erilaisia palveluita: lainaa, luottokortin, laskunmaksua, vakuutuksia ja niin edelleen. Terveystili on samanlainen, mutta rahan sijasta siellä säilötään terveysdataa. Pankin lailla sieltä pystytään tarjoamaan älykkäitä palveluja.

Terveystili on konseptina paljon laajempi kuin vaikkapa potilastietojärjestelmät, joissa kerätään vain sairasepisoditietoa. Suomalaisille tutut Kanta- ja OmaKanta-järjestelmät olisivat siten vain yksittäisiä terveystilille tietoa syöttäviä järjestelmiä. Uuden terveystilijärjestelmän keskiössä olisi kansalainen, ei enää lääkäri tai terveydenhuoltojärjestelmä.

Virolaislääkärin mukaan Suomessa lainvalvojat ja tiedon tuottajat jarruttavat datan siirtoa kansalaiselle itselleen. Tämä muuttuu, sillä uusi EU-tietosuojalainsäädäntö määrää, että ihmisellä pitää olla nykyistä suurempi oikeus päättää, miten hänen tietoaan käsitellään.

– Suomessa yritetään pitää kaikki tieto ammattilaisten järjestelmissä, ei anneta sitä ihmisille itselleen. Tällä on yritetty ratkaista myös tietoturva, mutta on yritetty ratkaista väärää asiaa. Annetaan ihmisen itse päättää, miten hän käyttää tietojaan. Tiedon tuhoamisoikeutta ei käyttäjällä toki ole. Potilastietojärjestelmä ei saa vuotaa, mutta jos tieto on siirretty henkilön tilille, niin lainvalvojalla tai tiedon tuottajalla ei ole sen jälkeen vastuuta. Jos ihminen antaa tiedot Facebookiin tai nettiin, niin sitä ei pystytä estämään, paitsi koulutuksella ja valistuksella. 

Visionääri kaipaa terveyspankkeja, jotka hallinnoivat tulevaisuuden terveystilejä. Nämä voitaisiin sertifioida samalla lailla kuin perinteiset pankit. Terveyspankeille hän suunnittelee vielä maailmanlaajuista keskuspankkia.

– Keskuspankkirooli olisi globaali, sillä digitaaliset palvelut ovat luonteeltaan täysin globaaleja.

Toiveena vahva tunnistautuminen

Viroa on ihannoitu kustannustehokkaitten digipalvelujen mallimaana. Kun Suomessa voivotellaan potilastietojärjestelmien tähtitieteellisiä kustannuksia ja huonoa yhteensopivuutta, esiin nostetaan kultaisena ihanteena eteläinen veljesvaltio. 

Viron kansalliset sähköiset palvelut perustuvat pakolliseen henkilökorttiin. Eestin sirukortin  saadakseen pitää aina ensin itse käydä poliisiasemalla tunnistautumassa. Tämä ensimmäinen, varma tunnistautuminen mahdollistaa sähköisen identiteetin. Madis Tiikin mukaan Suomessa on paljon sinänsä toimivia sähköisiä tunnisteita, mutta koko sähköisen identiteetin perusta on rikkinäinen, koska tärkein eli ensimmäinen tunnistautuminen ei ole yhtä yhtenäinen ja varma kuin Virossa.

– Suomessa juna on jo mennyt. Tämä on paradoksaalista, sillä Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka otti käyttöön sähköisen id-kortin. Ja juuri Suomesta saimme vinkin, että meidän kannattaisi pistää sähköinen id-kortti pakolliseksi. Jos haluaa luoda Viron kaltaisen mekanismin, on käytettävä samanlaisia periaatteita eli järjestelmän on perustuttava ensimmäiseen tunnistautumiseen, hän lisää.

Eestin halpuus osin lumetta

Viron sähköisten terveysjärjestelmien pääarkkitehdin mukaan väitteet Suomen järjestelmien kalleudesta ja Viron rakenteiden halpuudesta eivät ole täysin oikeudenmukaisia. Kun Eestin terveydenhuollon sähköisiä järjestelmiä rakennettiin vajaa vuosikymmen sitten, siellä oli jo käytössä X-Road-nimikkeellä tunnettu kansallinen tietotekniikan palveluväylä. Se tarjosi turvallisen tietojenvaihtoyhteyden ja vahvan tunnistautumisen. Lainsäädäntökin sallii digitaalisen tiedon käytön selkeästi paremmin kuin Suomessa. Siten naapurimaassa ei enää ollut tarvetta rakentaa perusinfrastruktuuria, vain kevyt palvelukerros.

Suomen kustannuksia on nostanut rajusti se, että monet terveydenhuollon järjestelmät ovat olleet kahdenkeskisiä. Kun Eestissä kaikki olivat liittyneet samaan palveluväylään, Suomenlahden pohjoisrannalla tehtiin ja tehdään yhä kahdenkeskisiä ratkaisuja, mikä on hankalaa ja kallista. Ikään kuin puhelinyhtiö päättäisi vetää johdot jokaiselta puhelimen omistajalta erikseen kaikille muille puhelimen omistajille ilman, että puhelut kulkevat keskuksen kautta.

– Virossa yksittäiset potilastietojärjestelmät eivät puhu keskenään, vaan kaikki tieto liikkuu  keskusjärjestelmän kautta. Se on tehnyt projektista ja arkkitehtuurista ketterän ja halvan. Meillä on ollut paljon tarvittavia osioita olemassa jo ennen terveydenhuollon palvelujen kytkemistä eikä juuri vanhoja järjestelmiä purettavina, Tiik kuvailee.

Suomi, jahkailevan päätöksenteon kultamaa

Virolainen on puhunut useasti Suomen päätöksenteon kankeudesta. Samaa ovat valittaneet muutkin Sitran palveluksessa olevat uudistajat. Asioita valmistellaan kauan ja hartaasti, päätöksiä tehdään ujosti ja verkalleen. Itse hän on itsensä ja tätä haastattelua varten puhutetun kollegansa mukaan luonteeltaan innostaja: valtavan hyvä käynnistämään projekteja ja valamaan intoa, mutta siirtyy mielellään uuteen projektiin, kun edellinen etenee jo hyvin.

– Suomessa tehdään hyvin paljon esiselvityksiä ja pilotointia. Se on erittäin hyvä, antaa hyvät eväät päätöksille. Mutta kun pitäisi tehdä päätös ja ottaa vastuu, sitä ei tehdä. Vastuun ottaminen tarkoittaa sitä, että on valmis tekemään jotakin ja ottamaan riskiä – ja sitä ei haluta. On mukava olla tekemättä mitään. Minusta hyvinvointiyhteiskunta on tehnyt ihmiset laiskoiksi.

– Valitettavasti Virossa on käymässä samalla tavalla. Mitä paremmin eletään, sitä vaikeammaksi päätöksenteko ja vastuunotto menevät. Kukaan ei halua riskeerata. Viisitoista – kaksikymmentä vuotta sitten tämä ei ollut ongelma. Päätettiin, että aletaan tehdä ja seuraavana päivänä asioita tehtiin. Tällaista ketteryyttä ei enää ole.

Visionäärin mukaan Suomen lainsäädäntö on jäykkää ja varman päälle laadittua. 

– Suurin uudistuksiin tarvittava muutos on lainsäädännöllinen. Suomessa katsotaan, että kaikki mahdolliset väärinkäytökset pitää ensin lailla eliminoida – vasta sitten päästään liikkeelle. Suomessa on erittäin vahva terveysdatan yrittäjyys ja ekosysteemi ja niitä pystytään globaalistikin myymään, mutta vanhanaikaiset rakenteet estävät niiden hyödyntämisen kotimaassa.

Ne kelvottomat potilastietojärjestelmät

Tiikin mielestä nykyiset potilastietojärjestelmät ovat lääkärin näkökulmasta maineensa mukaisia eli hankalia, inhottavia ja hitaita käyttää. Käyttöliittymät ovat kömpelöitä ja vanhanaikaisia ja lääkäri joutuu täyttämään paljon sellaista tietoa, joilla ei ole merkitystä kliinisen työn kannalta.

– Moni järjestelmä ei ole rakennettu tukemaan kliinistä prosessia, vaan laskutusta. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Epic on rakennettu kuin ihanteellinen laskukone, joka pystyy laskuttamaan oikealla tavalla. Kliinisessä työssä tarpeen olisi hyvin ohut käyttöliittymä, joka olisi räätälöitävissä ammatin mukaan. Yleislääkärille yksi näkymä, erikoislääkärille toinen. Parasta olisi, että potilaan tärkeimmät tiedot saataisiin mahtumaan etusivulle yhteen kuvaan. 

Juokseva lammasfarmari

Vaikka Madis Tiik ideoi, ohjaa ja konsultoi terveydenhuollon teknologiaan liittyviä projekteja, hän tekee yhä kliinistä potilastyötä. Saarenmaalla asuva mies on pienen Vormsin saaren noin sadan asukkaan omalääkäri. Valtaosa työstä hoituu etänä ja arjen asioita pyörittää hoitaja, joka on saarella jatkuvasti.

Hiukan yllättäen terveydenhuollon huippuammattilainen paljastuu harrastelijalammasfarmariksi. Kotona Saarenmaalla odottaa tila, noin neljäsataa lammasta ja kolmisen neliökilometriä hoidettavaa laidunmaata. Moneen ehtivä kuuden lapsen isä harrastaa myös ultrajuoksua..  

Kuka

Madis Tiik, 49

  • Asuinpaikka Saarenmaa, Viro
  • Vanhempi neuvonantaja, Sitra
  • Tekniikan tohtori, väitellyt Tallinnan teknisessä yliopistossa Viron terveydenhuollon sähköisestä palvelujärjestelmästä
  • Viron E-terveyssäätiön toimitusjohtaja 2007 – 2011
  • Yleislääketieteen erikoislääkäri
  • Naimisissa, kuusi lasta
  • Harrastukset lampaankasvatus ja ultrajuoksu