Nuorten Lääkärien Yhdistyksellä on unelma. Suomalaisesta terveydenhuollosta tulee maailman paras. Parhaassa järjestelmässä myös lääkäri voi hyvin, koska hän saa hyödyntää kaikki taitonsa potilaiden parhaaksi, eikä kamppailla tauotta byrokratiaa, lausuntovaatimuksia ja tietokoneen tiimalasia vastaan.

Takaako vihdoin saavutettu sopu sote-uudistuksesta meille tämän onnellisen tulevaisuuden?

Ei tietenkään, nythän on sovittu vain palvelujen järjestämisen keskittämisestä kunnilta viidelle alueelliselle kuntayhtymälle. Tehty päätös on silti suuri askel oikeaan suuntaan, ja huomattavasti parempi kuin aiemmin julkisuudessa esitetyt ehdotukset. Kyse on silti vain ylätason organisaatiouudistuksesta. Terveydenhuollon todellinen arvo taas tehdään aivan perustasolla, potilaan ja lääkärin kohdatessa.

Palvelujen tuotanto on siis se, missä uuden järjestelmän luominen todella tapahtuu. Emme siis voi vain odottaa kaiken toiminnan jatkuvan ennallaan samoissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, ainoastaan keskushallinnon lisääntyessä yhdellä uudella kerroksella. Nyt lääkärikunnalla on mahdollisuus tehdä uutta ja parempaa. ”Näin on aina ennenkin tehty” ei riitä perusteluksi, vaan meidän tulee todella suunnitella palvelut uudelleen niin, että ne auttavat mahdollisimman useaa potilasta mahdollisimman hyvin.  Jos emme tätä halua ottaa tehtäväksemme, se varmasti tehdään puolestamme. Vanhojen rakenteiden väkinäinen säilyttäminen ei korjaa terveydenhuollon ongelmia, mutta yhtä lailla huono lopputulos syntyy, jos sairauksien tutkimista ja hoitoa johdetaan ja suunnitellaan ilman todellista asiantuntemusta itse perustehtävästä.

 

Missä siis tulevaisuudessa olemme töissä?

Yleislääkärin vastaanotto on oikeutetusti haluttu ja arvostettu lähipalvelu. Terveysasemia siis tarvitaan vastakin niin kaupunkeihin kuin maaseutukyliin; keskittämällä suuriin yksiköihin ei välttämättä tuoda yleislääkärin työhön lisähyötyä. Yhtä lailla edelleen tarvitaan päivystyksellistä sairaanhoitoa. Toimiva päivystyssairaala tarvitsee melko suuren väestöpohjan, jotta se voi tarjota vaikeimmin sairastuneille korkeatasoista hoitoa ympäri vuorokauden. Päivystysleikkauksia ja tehohoitoa ei voi olla tarjolla jokaisessa taajamassa, mutta ensihoidon pitää silti tavoittaa kriittisesti sairaat ja vammautuneet riittävän nopeasti. Vaativat elektiiviset toimenpiteetkin pitää keskittää, jotta niiden tekijöillä on mahdollisuus säilyttää riittävä osaaminen ja ehkä jopa kehittyä kansainvälisen tason huipuiksi.

Suurten päivystyssairaaloiden lisäksi tarvitaan siis kevytrakenteisempia, potilaita lähellä olevia terveyspalveluita. Tässä on mahdollisuus uusille, innovatiivisille tavoille tehdä työtämme. Syntyykö kuntayhtymien ja suurten lääkäriasemaketjujen kilpailijoiksi pienempiä yrityksiä tai osuuskuntia, jotka pystyvät haastamaan vanhat toimijat ja tarjoamaan parempia palveluita ilman kustannusten karkaamista käsistä? Onnistumisen edellytyksenä on myös palvelun järjestäjän riittävä hankintaosaaminen. Laadun määritteleminen tarjouspyynnössä on paljon vaikeampaa kuin pelkkä hintalappujen vertailu, mutta maksaa itsensä varmasti takaisin parempina hoitotuloksina. Jokaisen terveydenhuoltopalvelun kilpailutuksen kierrättäminen hallinto-oikeuden kautta taas hyödyttää vain juristeja.
 

Poliitikot ovat nyt tehneet osan uudistustyöstä, ja valmistelu jatkuu virkamiesten kanssa. Seuraavaksi tulee myös lääkärien vuoro tarttua työhön. Olemmeko valmiit kantamaan vastuumme terveydenhuollon tulevaisuudesta?

Matias Rantanen
Edunvalvontavaliokunnan pj