Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Tavoitteena tavoitteellinen erikoislääkärikoulutus
Etusivu > Tavoitteena tavoitteellinen erikoislääkärikoulutus

Tavoitteena tavoitteellinen erikoislääkärikoulutus

Teepussimallissa ajatellaan tavoitteeseen aina päästävän vakioidun aikamääreen jälkeenSuomalaisessa erikoislääkärikoulutuksessa on nyt riittävän pitkään haudutettu teepusseja eli uitettu erikoistuvia lääkäreitä syvissä vesissä vailla selvää polkua uimataitoisiksi erikoislääkäreiksiSukeltelemalla riittävän pitkään sopivissa sairaaloissa ja räpistelemällä läpi kirjallisen tentin on saavutettu uimamaisterin pätevyysJos sitä saa, mitä mitataan, niin valmistuvan erikoislääkärin voisi kuvitella olevan pullonokkadelfiini – oppimiskykyinen ja hengitystään sujuvasti pidättävä nisäkäs. 

Aivan kuten delfiiniä, myös erikoistuvaa lääkäriä ohjaa pyrkimys onnistua annetuissa tehtävissä saavuttaakseen onnistumisen ja pärjäämisen palkinnon. Keskeistä on, että uusien tehtävien oppiminen on ylipäänsä mahdollista aiemman osaamisen mahdollistamana. Varsinkin alkuun tämä vaatii ohjaajan tukea. Mitä haastavampi tavoite on, sitä paremmin se on jaettava toisiaan tukeviksi osatavoitteiksi, jotta ei ainoastaan uuvu yrittäessään 

Kun siirrytään erikoislääkärien valmiiksi hauduttamisesta kohti tavoitteellista koulutusta, on keskiöön nostettava linjakkaat, kansalliset osaamistavoitteet. Loistavan pohjan eri alojen erikoislääkärikoulutuksen osaamistavoitteiden päivittämiselle antavat toivottavasti piakkoin julkaistavat peruskoulutuksen kansalliset osaamistavoitteet eli suomalaisen lääkärin määritelmä. Vielä kun saadaan uusi erikoislääkärikoulutuksesta säätävä lakiasetus voimaan, on pöytä suorastaan katettu erikoislääkärikoulutuksen kehittämiselle. Joustavat ja yksilölliset koulutusväylät ja osaamisperustainen koulutus koko porukalle, kiitos! 

Monia hyviä työkaluja toki on jo käytössä, ei unohdeta niitä. Osa erikoisaloista on kehittänyt päteviä lokikirjoja toimenpidemäärien kartoittamiseksi. Toiset, kuten hiljattain neurologia, ovat ansiokkaasti auditoineet koulutuksen laatua kansallisesti. Yleislääketiede on kunnostautunut ohjaajien kouluttamisessa ja monipuolisten portfolioiden luomisessa. Työterveyshuollolla on oma hieno virtuaaliyliopistonsaMallioppiminen on nisäkkäille tärkeää ja varteenotettavia esikuvia löytyy niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin – muistetaanhan siis konsultoida kollegoja. 

Joku voi tässä miettiä, oliko tämä kolumni tarkoitettu vain yliopistoväen tai ohjaajien luettavaksi. Päinvastoin. Tällä hetkellä pallo on kaikkien pelattavissa, muttei välttämättä vielä kenenkään hallussa. Kysykää rohkeasti koulutuksestanne vastaavilta erikoislääkäreiltä, professoreilta tai erikoisalayhdistyksiltä, missä teidän alallanne mennään osaamisperustaisuuden suhteen. Onko jo aloitettu, kuka pelaa ja mitä paikkaa, miten te ja erikoistuvien ääni pääsevät mukaan? Pelissä on kuitenkin meidän kaikkien koulutus ja uimataito erikoislääkäreinä.   

Erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen on koulutusvaliokunnan päätavoite kuluvana vuonna. Tärkeä koulutuksen toteutumista seuraava sekä lisääntyvää kiinnostusta nauttiva mittari on toki koulutuspaikkakysely. Tuunataan tavoitteet, viritetään mittarit ja viedään yhdessä suomalainen erikoislääkärikoulutus 2020-luvulle! 

 

Sara Kaartinen
NLY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja