Kiire on yleinen vaiva nuorten kollegoiden keskuudessa. Erityisesti päivystävillä aloilla työnteon ja arjen yhteensovittaminen on ajoittain hyvinkin haasteellista. Viikolle pitäisi saada mahdutettua perhe-elämää, harrastuksia ja projekteja, ja liikkuakin pitäisi. Työpäivämme sisältävät usein monenlaista liikkumista. Pukutilat saattavat sijaita useita kerroksia maan alla ja varsinainen työpisteemme sairaalatornin korkeimmassa kohdassa. Aamupäivä etenee verkkaiseen tahtiin potilashuoneesta toiseen madellen, mutta aamulla ja lounastauolla pitää usein pinkaista aamu-meetingiin tai lounasravintolaan, jotka saattavat sijaita jälleen etäällä omasta asemapaikasta.

Oma työpaikkani sijaitsee Meilahden kolmiosairaalan 7. kerroksessa. Pukukaappini puolestaan on Meilahden kampuksen pommisuojassa, joka on noin 3 kerrosväliä maanpinnan alapuolella. Myös lounasravintolaan ja meeting-tiloihin on muutaman sadan metrin matka (kartta). Tässä ”tutkimuksessa” päätin selvittää aktiivisuusranneketta hyödyntämällä paljonko valintani välttää hissiä lisää päivittäistä aktiivisuuttani arkipäivinä. 

[[{”fid”:”1438″,”view_mode”:”media_original”,”fields”:{”format”:”media_original”,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:””,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:””},”type”:”media”,”link_text”:null,”attributes”:{”height”:”933″,”width”:”928″,”style”:”width: 180px; height: 181px; float: right; margin: 10px;”,”class”:”media-element file-media-original”}}]]

MENETELMÄT 

Käytössäni oli Sonyn uusin aktiivisuusranneke SmartBand 2. Rannekkeessa on kiihtyvyysanturi ja pulssimittari, joihin laitteen mittaukset perustuvat. Laite on täysin vesi- ja pölytiivis ja tarkoitettu ympärivuorokautiseen käyttöön. Akun luvataan kestävän jopa viisi vrk, joskin pulssimittaria käytettäessä vain pari päivää. Datan analysointi tapahtuu älypuhelimeen asennettavan appsin välityksellä. Laite mittaa kävely- ja juoksuaskeleet, kuljetun matkan, sykkeen ja yöunen laadun. Pulssimittari mittaa sydämen sykevaihtelua (heart rate variability, HRV), jolla on yhteys stressiin.(Marques, Silverman, & Sternberg, 2010) Aktiivisuusranneke kertoo täten nukutun yön palauttavan vaikutuksen ja pinnallisen ja syvänunen määrän. 

Toimin koeasetelmassa itse itseni kontrollina. Pidin ranneketta päivin öin, lukuunottamatta jokailtaista lyhyttä noin 30 minuutin lataustaukoa. Ensimmäisen viikon ajan käytin portaita hissin sijasta ja toisella viikolla käytin hissiä aina kun se oli mahdollista ja vältin portaita. Tarkoituksenani oli verrata päivittäisiä askelmääriä ja kehoni aktiivisuutta appsin antamalla neliportaisella asteikolla (palautuminen, matala, normaali, korkea). Aktiivisuusarvot (aika prosentteina vuorokaudessa) perustuvat pulssiin ja HRV:hen. Näillä viikoilla (arkipäivinä) varsinaista liikuntaa ei ollut muuta kuin viikoittainen tunnin sähly. 

 

TULOKSET 

Hissin käyttö vähensi päivittäisten askelten määrää noin 1000 kpl. Hissittömällä viikolla päivittäinen askelmäärä oli keskimäärin 8508 askelta, kun hissiviikolla askelmäärä oli keskimäärin 7617. Portaiden käyttö lisäsi päivittäistä askelmäärää noin 12 %. Hissittömällä viikolla aktiivisuuteni oli keskimäärin 25 % tilassa palautuminen, 58 % matala, 16 % normaali ja 1,2 % korkea. Hissin käyttö vastaavasti laski kehoni aktiivisuutta, siten että aktiivisuuteni oli 35 % tilassa palautuminen, 56 % matala, 9 % normaali ja 0,3 % korkea (kuvaaja 1). [[{”fid”:”1439″,”view_mode”:”media_original”,”fields”:{”format”:”media_original”,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:””,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:””},”type”:”media”,”link_text”:null,”attributes”:{”height”:”714″,”width”:”1726″,”style”:”width: 600px; height: 248px; margin: 10px;”,”class”:”media-element file-media-original”}}]]

 

[[{”fid”:”1440″,”view_mode”:”media_original”,”fields”:{”format”:”media_original”,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:””,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:””},”type”:”media”,”link_text”:null,”attributes”:{”height”:”715″,”width”:”1726″,”style”:”width: 600px; margin: 10px; height: 249px;”,”class”:”media-element file-media-original”}}]]

JOHTOPÄÄTÖKSET 

Askelmittareita on yritetty hyödyntää elämäntapainterventioissa elämäntapainterventioissa vaihtelevalla menestyksellä. Askelmittarin vaikutuksesta työpaikalla tapahtuvan fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen on tehty jopa Cochrane katsaus, joka tosin toteaa olemassa olevan tutkimusnäytön olevan vähäistä ja laadultaan huonoa.(Freak-Poli, Cumpston, Peeters, & Clemes, 2013) 

Kuten tutkimusasetelma saattoi olettaa, portaiden käyttö lisäsi merkittävästi päivittäisten askelten määrää. Vaikka n. 12 % päivittäinen lisäys ei kuulosta järin suurelta, on huomioitavaa, että vuositasolla tai työurantasolla erot kasvavat erittäin merkittäviksi. Jos oletetaan yhden askeleen olevan noin 70 cm mittainen, lisääntyy kuljettu matka vuositasolla yli 150 km. Koska sairaaloiden hissit ovat usein ruuhkaisia ja tuntuvat pysähtyvän jokaisessa kerroksessa, ei portaissa kävely merkittävästi edes hidasta siirtymistä paikasta toiseen.  

Kävelyn terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu laajalti.(Lee & Buchner, 2008) Myös askelmittarin ja terveyden yhteyttä on tutkittu. Mikäli potilaalle annetaan selkeä askeltavoite, esimerkiksi 10 000 askelta päivässä, fyysinen aktiivisuus lisääntyy ja paino sekä verenpaine laskevat.(Bravata et al., 2007) Askelmäärän lisäksi keskeistä terveyden kannalta on myös askelten intensiteetti.(Pillay et al., 2015) Tämä on mielenkiintoinen havainto, jos pohditaan nimenomaan hissinkäytön välttämistä ja porraskävelyä. Erityisesti jos työpaikkasi sattuu sijaitsemaan sairaalan ylimmissä kerroksissa ottamasi porrasaskeleet nostavat varmasti pulssia ja askeleet juurikin intensiivisempiä. 

Aktiivisuusrannekkeen arvioima päivittäinen fyysinen aktiivisuus vaikuttaa saatujen numeroiden valossa varsin matalalta. Tämä voi johtua siitä, että tuloksissa on mukana myös yöaikainen mittaaminen, jolloin keho on pääosin palautumistilassa tai mitta-asteikko on kalibroitu liian matalalle. Huomionarvoisaa kuitenkin on, että porraskävely selvästi aktivoi kehoa hissin käyttöön nähden. 

Loppupäätelmänä voidaan todeta, että lääkärin työssä on mahdollista lisätä päivittäistä aktiivisuutta työpäivän lomaan. Työympäristössämme etäisyydet ovat kohtalaisen pitkiä ja liikkumista eri paikkojen välillä tapahtuu päivittäin. Valitsemalla portaat hissin sijaan päivittäinen aktiivisuutesi lisääntyy selvästi, mikä ylläpitää kuntoa ja ehkäisee sairastumista.  

Mikko Keränen, LT 

Lue myös muita Nuori Lääkäri 6/15 -lehden kirjoituksia sekä Mikko Keräsen aikaisempia kolumneja.

 

 

Bravata, D. M., Smith-Spangler, C., Sundaram, V., Gienger, A. L., Lin, N., Lewis, R., et al. (2007). Using pedometers to increase physical activity and improve health: a systematic review. JAMA : the Journal of the American Medical Association, 298(19), 2296–2304. http://doi.org/10.1001/jama.298.19.2296 

Freak-Poli, R. L. A., Cumpston, M., Peeters, A., & Clemes, S. A. (2013). Workplace pedometer interventions for increasing physical activity. Cochrane Database of Systematic Reviews (Online), 4, CD009209. http://doi.org/10.1002/14651858.CD009209.pub2 

Lee, I.-M., & Buchner, D. M. (2008). The importance of walking to public health. Medicine and Science in Sports and Exercise, 40(7 Suppl), S512–8. http://doi.org/10.1249/MSS.0b013e31817c65d0 

Marques, A. H., Silverman, M. N., & Sternberg, E. M. (2010). Evaluation of stress systems by applying noninvasive methodologies: measurements of neuroimmune biomarkers in the sweat, heart rate variability and salivary cortisol. Neuroimmunomodulation, 17(3), 205–208. http://doi.org/10.1159/000258725 

Pillay, J. D., van der Ploeg, H. P., Kolbe-Alexander, T. L., Proper, K. I., van Stralen, M., Tomaz, S. A., et al. (2015). The association between daily steps and health, and the mediating role of body composition: a pedometer-based, cross-sectional study in an employed South African population. BMC Public Health, 15, 174. http://doi.org/10.1186/s12889-015-1381-6