Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Talvivaelluksella työhuolet haihtuvat
Etusivu > Talvivaelluksella työhuolet haihtuvat

Talvivaelluksella työhuolet haihtuvat

Mikä saa mukavuudenhaluisenkin ihmisen vuosi toisensa jälkeen lähtemään talvella hiihtämään keskelle korpea ja kinoksia, palelemaan olosuhteiden armoille? Nukkumaan ulkona pakkasessa? Sulkemaan somekanavat viikoksi? Jos kiinnostuit tuotteesta, jatka lukemista! 

 

Talvivaelluksella ei oikeasti tarvitse palella. Hyvällä valmistautumisella ja oikeilla varusteilla pakkanen pysyy ulkona. Olen nukkunut hienoimmat telttayöni tunturissa talvella. On hieno tunne olla itse lämpimän makuupussin suojissa teltan sisällä ja samalla kuunnella, kun tuuli ujeltaa ja sudet ulvovat tunturissa. Siinä on kontrastia kerrakseen. Silloin oli muuten niin kylmä, että lämpömittarin elohopeakin jähmettyi. 

Talvella vaeltaessa pääsee kokemaan paljon sellaista, mikä muina vuodenaikoina ei ole mahdollista. Maisemat maalautuvat valkoisen, sinisen ja harmaan eri sävyihin, lumi tasoittaa maaston ja kaikki kuvautuu riisutun minimalistisena. Siinä silmä ja sielu lepää. Tunturissa elämä yksinkertaistuu.

Mielestä tyhjenee tekemättömät työt, arjen huolet ja muutkin elämän nurjat puolet. Kun vielä puhelinkin lakkaa kuulumasta ja somepaasto on pakollinen, on vaikea keksiä paljoa parempaa tapaa irrottautua hetkeksi oravanpyörästä ja antaa itsensä huilata. Hiihtovaelluksella – ja vaelluksella muutenkin – on ärsykkeiden puuttuessa mielessä yleensä matkan tekeminen, seuraava ateria ja seuraava yöpymispaikka. Elämän perusasiat.

Toki on myönnettävä, ettei vaeltaminen talvella ihan aina ole helppoa. Joskus on saattanut käydä niinkin, ettei suksi oikein luista, nälkäkiukku iskee eikä seuraavasta yöpaikasta näy kuin kangastuksia. Muutamia kirosanojakin on saatettu ääneen lausua. Perillä lämmin ruoka maistuu kuitenkin sitäkin paremmalta ja makuupussin lämpö odottaa.

Kynnys talvivaellukselle lähtemiseen voi olla korkealla. Yleensä helpoiten alkuun pääsee, jos on tuttava, jolla on aiempaa kokemusta talvireissuista ja jonka siivellä pääsee alkuun. Kohteeksi kannattaa valita sellainen, joka ei ole liian syrjäinen ja jossa mielellään on tupa- sekä latuverkostoa ainakin jonkin verran. Ajankohtana kevättalvi on otollisin, sillä silloin pääsee usein nauttimaan auringonpaisteesta, päivät ovat pidempiä eivätkä lämpötilatkaan putoa enää arktisen puolelle.

Turvallisuussyistäkin on syytä aloittaa sellaisesta paikasta, jossa apua on tarvittaessa lähettyvillä, korkeuserot ovat kohtuullisia eivätkä etäisyydet yöpymispaikkojen välillä kasva liiaksi. Talvella jo 10–20 km päivämatkat ahkion kanssa ovat kelpo suorituksia.

Entä sitten varusteet? Eikö niihin ole panostettava satoja euroja, jotta pääsisi edes alkuun? 

Ei oikeastaan. Kalliin talvimakuupussin ostamisen sijasta voi ottaa mukaan kaksi kolmen vuodenajan makuupussia ja laittaa ne päällekkäin. Sama toimii makuualustojen kanssa. Pusseja ja alustoja löytyy varmasti lainaksi tuttavapiiristä. Viimeistä huutoa olevien tunturisuksien sijaan voi ostaa käytetyt retki-/metsäsukset saapasmonoineen muutamalla kympillä. Talvella yöpymiseen soveltuvia telttoja voi vuokrata, samoin kuin keittimiä ja ruoanlaittovälineitä.

Vaatetuksessa pärjää hyvin pitkälle laittamalla lisäkerroksia paikallaan oltaessa. Tavanomaiset tekniset kerrastot sekä villavaatteet ovat erinomaisia. Hyviä ja kattavia listauksia varusteista löytyy esimerkiksi googlaamalla ”talvivaelluksen varustelista”. Ja tietysti muitakin vinkkejä kannattaa ennen matkalle lähtöä lueskella interwebistä.

Ahkion kanssa vaellettaessa myös ruokapuoli tarjoaa erilaisia vapauksia verrattuna rinkkaan, sillä paino ei perässä vedettäessä ole yhtä ikävän tuntuista kuin selässä kannettuna. Ravitsemuksen perusrunkona retkillämme ovat toimineet kuivamuonapussit (pastat, padat yms.) tuunattuna lisäkasviksilla ja proteiinilla. 

Aamuisin olemme syöneet pikapuuroa, pähkinöitä ja voileipiä. Välipaloina taas energiatiheät snack-tyyppiset systeemit ovat olleet toimivia. Eikä pidä unohtaa riittävää määrää herkkuja, joka on empiirisesti osoittautunut olevan noin levy suklaata/päivä/henkilö. 

Talvivaeltaminen voi minimalistisuudessaan tarjota monelle uudenlaisia elämyksiä ja tehokkaan keinon irrottautua arkielämästä. Reissut ovat edullisia, kotimaanmatkailu on ympäristöystävällistä ja luonnossa liikkuminen terveydellekin hyödyllistäJopa turvavälit tulevat aivan itsestään, kun jokaisen hiihtäjän välissä on ahkio. Suosittelenkin siis kasaamaan porukan, ja lähtemään ensi keväänä kokeilemaan! 

Tunturissa tavataan! 

 

Tips and tricks talvivaellukselle

 Talvimakuupussin voi korvata kahdella kolmen vuodenajan pussilla.

 Varusteita voi vuokrata netistä, ja käytettyjä saa edullisesti.

 Kannattaa soittaa paikalliselle toimijalle (esim. luontokeskukset) ja selvittää vallitsevat lumi– ja reittiolosuhteet etukäteen.

 Alueen maastokartat kannattaa ladata etukäteen puhelimeen offline-tilaan (esim. maastokartat-sovellus), ja lisäksi on aina oltava paperikartta + kompassi.

 Telttaa on pidettävä mukana turvallisuussyistä, vaikka aikoisi yöpyä autiotuvissa.

 Telttaan kannattaa ottaa pieni harja mukaan irtolumen puhdistamiseksi ja pieni pyyhe kertyvää kosteutta varten.

 Kosteahkot vaatteet voi kuivata yöllä makuupussin sisällä.

 

Teksti ja kuva: Lari Lehtovirta