Vuosikymmeniä sitten useimmissa kiinteistöyhtiöissä oli oma talonmies, joka asui hänelle rakennetussa asunnossa ja huolehti lähes kaikista huoltotöistä. Jos hän sairastui, hoidettiin työt varmaankin talkoilla tai sitten naapurin Pikkarainen tuli avuksi. Hoitamatta ei pihojen hiekoittamista voitu jättää. Taloyhtiön asukkaiden asumismukavuus ja turvallisuus olivat etusijalla.
Kerrostaloihin ei enää vuosikymmeniin ole rakennettu talonmiehelle asuntoa, vaikka nämä laadukasta työtä tekivätkin. Huollosta vastaavat kiinteistöhuoltoyhtiöt. Sopimus on tehty niin, että talon asukkaiden tarpeet ovat etusijalla. Lumet eivät jää talvella luomatta ja rappukäytävien lamput vaihdetaan. Yhtiöiden toiminta on jatkuvasti suurennuslasin alla ja reklamaatioita tulee herkästi. Liikkuuhan tässä järjestelyssä suoriteperusteinen raha ja yhtiöiltä odotetaan sopimuksen mukaista toimintaa. Jos laatu ei ole kohdallaan, neuvotellaan korjaavat toimenpiteet.
Kiinteistöhuoltoyhtiöllä ei ole rajattua käytäntöä siitä, kuka saa levittää jäiselle pihalle hiekat, kunhan työ tehdään ja taloyhtiön asukkaiden on turvallista kulkea. Työtä saattaa tehdä kokeneemman ammattilaisen valvonnassa oleva vielä koulutuksessa oleva henkilö, joka tarvittaessa kysyy neuvoa. Jos hän hiekoittaa väärin, ei pillastuta ja revitä sopimuspapereita sanoen: ”tällä pihalla ei sitten hiekoita enää kukaan muu kuin supisuomalainen yli 10 vuotta täysipäiväistä hiekoituskokemusta omaava henkilö, joka muuten tullaan hallituksen päätöksellä palkkaamaan suoraan taloyhtiön palvelukseen. Vaikka rekrytoinnissa tulee menemään pitkään, se ei haittaa.” Liukastelkoot asukkaat ja jääkööt parvekekaiteiden pultit kiristelemättä.
Julkisessa keskustelussa on jo vuosikausia unohtunut potilaslähtöisyys, kun aiheena on suomalainen perusterveydenhuolto. Mediassa keskitytään marginaalisiin asioihin, jotka eivät ole vuosikausia sitten rapautuneen systeemin ydinongelmia. Eivät vuokralääkäriyritykset ole vieneet perusterveydenhuoltoa ahdinkoon: sen teki systeemi itse ja kylmä fakta siitä, että ajat ovat muuttuneet. Yritykset on perustettu ”talkkaroimaan” suomalaista perusterveydenhuoltoa. On kiistatonta, että monessa pienessä terveyskeskuksessa ei olisi vuosikausiin ollut lääkäriä, jos kunnan yhteistyökumppanina ei olisi ollut ”huoltoyhtiötä”. Räystäät olisivat retkottaneet ja porraskäytävät olleet pimeinä.
Lausuntokierroksella on nyt esitys muutoksesta asetukseen koskien terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Asetusmuutoksella sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii rajaamaan lääketieteen kandidaatin työskentelyä em. yritysten palveluksessa. Perusteluiksi tähän tarjotaan ongelmia työn ohjauksessa ja valvonnassa. Miksei laiteta ongelmia yhteisellä työllä kuntoon? Potilaille tarjottava laadukas palvelu on kaikille yhteinen tavoite ja sen eteen ollaan valmiita tekemään työtä. Ministeriön taustamuistiossakin todetaan, että vuokratoiminnassa on paljon positiivista, mutta myös ongelmia on esiintynyt. Sellaista toimialaa ei ole, jossa ei ajoittain olisi toiminnallisia haasteita. Ongelmat eivät ratkea kuin taikaiskusta työntekijän palkanmaksajaa vaihtamalla, tarvitaan toiminnallisia muutoksia.
Esitys tulee tämän sisältöisenä myös vaikeuttamaan kuntien mahdollisuuksia toimia asukaslähtöisesti. Virkamiesten mahdollisuudet rekrytoida lääkärien sijaisia ja reagoida yllättäviin tilanteisiin ovat rajalliset. Ei ole tarkoituksenmukaista, että ylilääkärit käyttävät aikaa vaikeaksi osoittautuneeseen rekrytointiin: ”huoltoyhtiöstä” saa yksinkertaisella tavalla hankittua apua, jos omat ponnistelut eivät riitä. Tällä taataan se, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon.
Ei jätetä politikoinnin vuoksi lumia kokonaan luomatta, jos joskus on autokatoksen eteen jäänyt se inhottava jäinen rantu. Osaavat talon omat ”Pikkaraiset” tarvitsevat tukea. Huolehditaan mieluummin koulutuksella ja ohjauksella siitä, että jatkossa kolataan huolellisemmin.
Sami Salminen
Kirjoittaja on henkisesti nuori lisensiaatti, joka antoi periksi fyysiselle ikääntymiselle karvankasvun siirtyessä päälaelta ylähuulen päälle. Päivisin hän toimii päivystyspalveluista vastaavana Attendolla, muina aikoina puhaltelee mm. saippuakuplia perheensä kanssa.