Kuvataide- ja musiikkiterapia ovat hoitomuotoja, joita käytetään mm. psykiatristen ja neurologisten potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa sekä kehitysvammaisten kuntoutuksessa. Kuvataideterapiassa tuotetaan kuvia tai muotoja, musiikkiterapiassa hyödynnetään musiikin eri elementtejä. Näitä käytetään vuorovaikutuksen välineinä, ei itsetarkoituksena. Osallistuakseen taideterapioihin potilaan ei tarvitse olla taiteellisesti lahjakas, vaan riittää, että kokee terapiamuodon itselleen sopivaksi.
Kuvan kautta kosketus omiin tunnetiloihin
Kuvataideterapia on yksi psykoterapian hoitomuodoista. Kuten muussakin psykoterapiassa, oleellista on vuorovaikutus potilaan ja terapeutin välillä. Kuvallista ilmaisua käytetään siinä välineenä.
– Kuvataideterapiaan lähetetään potilaita, joiden on vaikea ilmaista itseään sanallisesti. Lähetteet tulevat pääasiassa psykiatrian sekä lasten- ja nuorten psykiatrian poliklinikoilta, joskus A-klinikalta tai somatiikan puolelta, kertoo Pirkko Hämäläinen, joka työskentelee Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä kuvataideterapeuttina.
Hän on koulutukseltaan psykiatrian erikoissairaanhoitaja ja on käynyt et-koulutuksen psykoterapiasta, 3-vuotisen taideterapiakoulutuksen sekä taidepsykoterapiakoulutuksen. Hämäläinen kertoo kuvataideterapian soveltuvan lähes kaikille oli kyseessä sitten mielenterveysongelma tai elämän kriisitilanne. Myös syöpäsairaalle taideterapiasta voi olla hyötyä. Lisäksi sitä käytetään kehitysvammaisten kuntoutuksessa.
– Oleellista on, että potilas itse kokee kuvallisen ilmaisun hyväksi apukeinoksi tunnetyöskentelyyn ja tunteiden ilmaisemiseen. Kuvaa käytetään instrumenttina verbaalisen keskustelun lisäksi. Potilas saa kuvan kautta kosketuksen omiin tunnetiloihinsa ja omaan minään, Hämäläinen kuvaa ja korostaa, että tärkeintä on kuitenkin vuorovaikutus potilaan ja terapeutin välillä. Kuvien tekeminen tai esineiden muotoilu ei ole vielä terapiaa, vaan tunnetilojen purku niiden avulla, keskustelu ja vuorovaikutus.
Etenkin masennuspotilaille ja rajatilahäiriöisille potilaille taideterapiaa ja taidepsykoterapiaa käytetään paljon. Hämäläisen pitämistä terapioista lyhimmät kestävät vuoden, yleensä taideterapiassa käydään 1–5 vuotta. ”Tavoitteena on oman itsensä löytäminen, sekä tunteiden ja defenssien tunnistaminen. Taideterapiaa käytetään pääasiassa avohoidossa eri-ikäisille potilaille sekä yksilö- että ryhmäterapiana. Kuvataideterapia ei kuitenkaan sovi avoimesti maanisille tai avoimesti psykoottisille, koska heille voi aiheutua eheytyksen sijasta hajaannusta”.
”Miltä musiikki kuulostaa, siltä tunne tuntuu”
Musiikkiterapiassa lauletaan, soitetaan, kuunnellaan musiikkia, improvisoidaan yms. Musiikin eri elementtejä, kuten rytmiä, melodiaa, äänensävyjä, hyödynnetään monella tavalla. Tavoitteena voi olla esim. koordinaation tai toiminnanohjauksen parantaminen tai tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu.
Juha Ukkonen työskentelee musiikkiterapeuttina Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Hän kertoo, että musiikkiterapiaa käytetään hoitona ja kuntoutuksena eri-ikäisille psykiatrisille potilaille (lapset, nuoret, aikuiset), neurologisille potilaille sekä mm. kipupotilaille. Musiikkiterapiaa käytetään myös kehitysvammaisten hoidossa ja kuntoutuksessa. Musiikkiterapiaa voidaan käyttää myös puheterapian tukena, jolloin hyödynnetään sanojen rytmiikkaa. Terapia voi olla musiikin kuuntelua tai sen tuottamista yksin tai ryhmässä.
– Jokaisen kohdalla katsotaan yksilöllisesti, miten musiikkiterapiasta olisi hyötyä. Liikkeelle lähdetään potilaan mielimusiikista, Ukkonen kertoo. – Soittaa ei tarvitse osata. Käytämme mm. kuvionuottimenetelmää, jossa nuottikirjoitus korvataan värikuvioilla. Soittimissa on samat värikoodit, joiden avulla soittaminen on helpompaa.
Musiikkiterapiassa musiikki – kuten kuvataideterapiassa kuva – on väline, ei itsetarkoitus.
Koordinaatiota kehoon ja mieleen
Musiikkiterapiaa hyödynnetään etenkin aivoverenkiertohäiriö- ja aivovammapotilaita kuntoutettaessa. Etenkin afasiaan siitä on apua. Ja esimerkiksi aivohalvauksen akuuttivaiheen hoidossa mielimusiikin kuuntelun on väitöskirjatutkimuksessa havaittu edistävän kuntoutumista.
– Musiikkiterapiassa voidaan harjoittaa esim. käden ja silmien koordinaatiota. Rumpuja voidaan käyttää kehon koordinaatioharjoitteluun: vasen, oikea, puolen ylitys jne., Ukkonen kertoo ja jatkaa: – Masentuneille, ylivilkkaille tai esim. Aspergerin tautia sairastaville lapsille musiikkiterapiaa käytetään parantamaan oman toiminnan ohjausta, järjestämään sisäistä kaaosta ja auttamaan omien tunnetilojen tulkinnassa.
Sovellusalueet ovat siis varsin laajat.
Ukkosen potilaista puolet on polikliinisiä potilaita. Musiikkiterapiaan tullaan pääasiassa lääkärin lähetteellä. Osa terapioista on pitkäkestoisia, osa lyhyempiä. Esimerkiksi matalataajuiseen äänivärähtelyyn perustuva fysioakustinen (FA) menetelmä kipupotilaalle voi olla 10–15 kerran sarja. Kuntoutusjaksot taas kestävät 2–4 viikkoa, ja sen jälkeen on potilaalla mahdollisuus jatkaa musiikkiterapiakäyntejä hoitosuunnitelman mukaisesti polikliinisesti. Kuntoutusjaksot ovat pääsääntöisesti neurologisille potilaille, ja tarvittaessa niillä käyvät joskus psykiatrian osastopotilaatkin. Kela voi korvata musiikkiterapiaa lääkinnällisenä kuntoutuksena vaikeavammaisille lapsille ja nuorille aikuisille ja psykoterapeuttisena kuntoutuksena nuorille. Taidepsykoterapiaan taas potilas voi saada kuntoutustukea.
Yhdistysten toiveena suojattu ammattinimike
Musiikkiterapeutti ja taideterapeutti eivät ole suojattuja ammattinimikkeitä, joten Valvira ei valvo, kuka titteliä käyttää.
– Suomen musiikkiterapiayhdistyksen tavoitteena on saada nimikkeelle suoja, kertoo Ukkonen. Sekä Musiikkiterapiayhdistys että Suomen Taideterapiayhdistys pitävät kirjaa asiallisen koulutuksen suorittaneista henkilöistä.
Sekä kuvataideterapia- että musiikkiterapiakoulutuksia järjestetään erilaisia ja eri tasoilla (AMK, kansanopisto ym.). Musiikkiterapian jatkokoulutusta järjestää Jyväskylän yliopisto, jossa on myös alan professuuri. SUMUKE eli Suomen musiikkiterapiakoulutusten kehittämistyöryhmä on musiikkiterapiakoulutusten muodostama yhteistyöelin joka luo yhteisiä koulutuskriteerejä ja kehittää Suomen musiikkiterapiakoulutusta. Tällä hetkellä koulutusta antaa Eino Roiha Instituutti, Turun SAMK ja Jyväskylän Yliopisto. Kuvataideterapiakoulutuksista osaan vaaditaan pohjaksi terveydenhuollon koulutus.
Lisäinfoa aiheesta:
www.suomentaideterapiayhdistys.fi
www.musiikkiterapia.net